Ero sivun ”Silmien väri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p →Värit: Lisätty puuttunut taivutusmuoto |
Minulla on itse Vihreänruskeat silmät, joten voin sanoa että ne ovat silmänvärit. Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Kuva:Menschliches Auge.jpg|thumb|150px|right|Ruskea on tavallisin silmien väri maailmanlaajuisesti.]] |
[[Kuva:Menschliches Auge.jpg|thumb|150px|right|Ruskea on tavallisin silmien väri maailmanlaajuisesti.]] |
||
'''Silmien väri''' on [[polygeeninen ominaisuus]], joka määräytyy useiden [[geeni]]en yhteisvaikutuksen tuloksena. Geenit määrittävät kuinka paljon ja minkä tyyppistä [[pigmentti]]ä [[silmä]]n [[värikalvo]]lle muodostuu. Ihmisillä esiintyy kolmea silmän värin määräävää geeniä (vihreää, ruskeaa ja sinistä), mutta [[fenotyyppi|fenotyyppiin]] eli silmän varsinaiseen väriin vaikuttavat myös ympäristötekijät. Silmien väriin vaikuttavat silmän värikalvon epiteelisolukon pigmentti, värikalvon stroman melaniinipitoisuus ja stroman solutiheys. |
'''Silmien väri''' on [[polygeeninen ominaisuus]], joka määräytyy useiden [[geeni]]en yhteisvaikutuksen tuloksena. Geenit määrittävät kuinka paljon ja minkä tyyppistä [[pigmentti]]ä [[silmä]]n [[värikalvo]]lle muodostuu. Ihmisillä esiintyy kolmea silmän värin määräävää geeniä (vihreää, ruskeaa ja sinistä), mutta [[fenotyyppi|fenotyyppiin]] eli silmän varsinaiseen väriin vaikuttavat myös ympäristötekijät. Silmien väriin vaikuttavat silmän värikalvon epiteelisolukon pigmentti, värikalvon stroman melaniinipitoisuus ja stroman solutiheys. |
||
Harvempia, tai sivuvärejä ovat Pähkinät, (eli ruskeanvihreä) sekä [[Turkoosi (väri)|Turkoosit]]. |
|||
==Värit== |
==Värit== |
||
Versio 15. heinäkuuta 2020 kello 18.43
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Genetiikka ja hiusten väri -osuus varsinkin kaipaavat lähteitä |
 |
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Silmien väri ei ole vain ihmisten ominaisuus. Asiasta riittää kerrottavaa myös muiden eläinten osalta. |
Silmien väri on polygeeninen ominaisuus, joka määräytyy useiden geenien yhteisvaikutuksen tuloksena. Geenit määrittävät kuinka paljon ja minkä tyyppistä pigmenttiä silmän värikalvolle muodostuu. Ihmisillä esiintyy kolmea silmän värin määräävää geeniä (vihreää, ruskeaa ja sinistä), mutta fenotyyppiin eli silmän varsinaiseen väriin vaikuttavat myös ympäristötekijät. Silmien väriin vaikuttavat silmän värikalvon epiteelisolukon pigmentti, värikalvon stroman melaniinipitoisuus ja stroman solutiheys.
Harvempia, tai sivuvärejä ovat Pähkinät, (eli ruskeanvihreä) sekä Turkoosit.
Värit
Suurimmalla osalla maapallon ihmisistä silmien väri on tumman- tai vaaleanruskea. Harvinaisempia maapallon mittakaavassa ovat vihreät ja siniset silmät. Harmaat ovat niitäkin harvinaisemmat. Kaikkein harvinaisin silmien väri on vaaleanturkoosi. Sitä esiintyy vain Pohjois-Euroopassa ja Itä-Euroopassa harvinaisena. Syvänsiniset silmät voivat jossain valossa näyttää violeteilta. Tämä efekti johtuu silmien vähäisestä melaniinin määrästä, jolloin verisuonet näkyvät läpi.
-
Sininen silmä. -
Kullanruskea silmä. -
Vihreä silmä. -
Siniharmaa silmä.
Värien maantieteellinen jakautuminen
Harmaita, sinisiä, turkooseja, vihreitä ja muuten vaaleita silmiä esiintyy periytyvänä ominaisuutena lähinnä vain europidien joukossa. Yleisintä vaaleasilmäisyys on Itämeren ympäristössä ja myös laajalti läntistä Keski-Eurooppaa, jossa se on ihmispopulaatioissa yleisin silmien väri, Suomessa ja Virossa jopa lähes 90 prosentilla väestöstä. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa noin 50% ihmisillä on vaaleat silmät, joskin erityisesti sinisilmäisten ihmisten määrä on vähentymässä eri etnisten ryhmien sekoittumisen johdosta.[2] Kanadan uudisasukasalueilla luku on korkeampi.lähde?
Muualla maailmassa silmien väri on tavallisimmin ruskean eri sävyjä, toisinaan kellertäviäkin. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa silmien väri on lähes aina tummanruskea. Aasian maissa sen sijaan muutamalla prosentilla ihmisistä on vaaleat silmät.lähde?
Värien syyt
Ruskea silmien väri johtuu ensisijaisesti korkeasta melaniinin määrästä värikalvossa. Ruskea silmien väri on yleisin ihmisen silmien väreistä ja on kytköksissä mustaan ja ruskeaan hiusten väriin. Kellertäviä silmiä esiintyy tyypillisimmin etelä-eurooppalaisilla ihmisillä. Kellertävät silmät ovat ruskean ja vihreän välimuoto ja kytköksissä lähes aina ruskeisiin hiuksiin, mutta vain harvoin mustiin ja vaaleisiin. Vihreä silmien väri johtuu keskitasoisista melaniinitasoista ja on ilmeisesti kytköksissä ruskeaan, vaaleaan ja maantienharmaaseen hiusten väriin. Sinisissä silmissä värikalvon melaniinipitoisuus on matala, ja ominaisuus on yleensä kytköksissä maantienharmaaseen, vaaleaan ja punaiseen hiustenväriin, mutta sinisilmäisyyttä esiintyy myös musta- ja ruskeahiuksisillakin harvinaisena. Harmaissa silmissä melaniinipitoisuus on kaikkein vähäisin, ja se on aina kytköksissä vaaleisiin hiuksiin.
Vaikuttavat geenit
Silmien väriin vaikuttavat useat geenit. Ruskeaa silmien väriä on aiemmin pidetty aina dominoivana ominaisuutena ja sinistä väriä resessiivisenä ominaisuutena, mutta nykyään on havaittu että silmän väri ei määräydy näin yksinkertaisesti.[3] Tällä hetkellä tunnetaan kolme silmien väriin vaikuttavaa geeniä: EYCL1, EYCL2 ja EYCL3.
Eriväriset silmät
Silmien erivärisyys eli heterokromia voi johtua perinnöllisistä syistä, sairaudesta tai silmään tulleesta vammasta. Syynä silmien erivärisyyteen on silmien eritasoinen melaniinin tuotanto. Silmien väriä voidaan korostaa tai jopa kokonaan vaihtaa piilolinssien avulla.
Lähteet
- ↑ Frost: Why Do Europeans Have So Many Hair and Eye Colors? cogweb.ucla.edu. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Douglas Belkin: Blue eyes are increasingly rare in America New York Times. 18.10.2006. Viitattu 6.12.2009. (englanniksi)
- ↑ http://www.medterms.com/script/main/art.asp?articlekey=25003 Viitattu 16.7.2008