Ero sivun ”70 (luku)” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Suomalaisissa sananparsissa: asettelu |
p uskonnoissa |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
'''70''' ('''seitsemänkymmentä''') on [[luonnollinen luku]], jota edeltää [[69 (luku)|69]] ja seuraa [[71 (luku)|71]]. Se on myös [[seitsenkulmioluku]] sekä pienin [[outo luku]]. [[Jaksollinen järjestelmä|Jaksollisessa järjestelmässä]] 70 on [[ytterbium]]in järjestysluku. |
'''70''' ('''seitsemänkymmentä''') on [[luonnollinen luku]], jota edeltää [[69 (luku)|69]] ja seuraa [[71 (luku)|71]]. Se on myös [[seitsenkulmioluku]] sekä pienin [[outo luku]]. [[Jaksollinen järjestelmä|Jaksollisessa järjestelmässä]] 70 on [[ytterbium]]in järjestysluku. |
||
Mytologisissa kertomuksissa luku 70 esiintyy usein, koska se on luvun [[7 (luku)|7]] kerrannainen. |
|||
==Juutalaisuudessa ja kristinuskossa== |
==Juutalaisuudessa ja kristinuskossa== |
||
| Rivi 28: | Rivi 30: | ||
* |
* |
||
* Husainin joukkojen koko Karbalan taistelussa on šiialaisissa lähteissä 70 tai 72. |
|||
* Maria Rosa Menocal toistaa islamilaisen historiankirjoituksen tiedon, jonka mukaan Córdobassa oli 70 kirjastoa ja 70 kirjuria pelkästään Koraanin kopiointia varten.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Menocal, Maria Rosa|Nimeke=Ornament of the world. How muslims, jews, and christians created a culture of tolerance in medieval Spain|Vuosi=2002|Sivu=33|Julkaisija=Back Bay Books}}</ref> |
|||
* ''Haditheissa'' marttyyrille varattujen paratiisin neitojen lukumäärä on 70 tai 72. |
|||
==Suomalaisissa sananparsissa== |
==Suomalaisissa sananparsissa== |
||
Suomalaisissa [[sananlasku]]issa 70 on vanhuuden raja: |
Suomalaisissa [[sananlasku]]issa 70 on vanhuuden raja: |
||
* "Ei se naurata, seittemänkymment vuotta, muttei se o syntikän" ([[Asikkala]]) |
* "Ei se naurata, seittemänkymment vuotta, muttei se o syntikän". ([[Asikkala]]) <ref name="lempiainen" /> |
||
* "Joka on yli 70:n, hänellä saapi sepalus olla jo auki" ([[Liminka]]).<ref name="lempiainen" /> |
* "Joka on yli 70:n, hänellä saapi sepalus olla jo auki" ([[Liminka]]).<ref name="lempiainen" /> |
||
Versio 15. heinäkuuta 2020 kello 11.07
| Luonnolliset luvut | |
| 70 ← 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 → | |
| Kardinaaliluku | seitsemänkymmentä |
| Järjestysluku | seitsemäskymmenes |
| Tekijät | 1, 2, 5, 7, 10, 14, 35, 70 |
| Alkutekijät | |
| Roomalainen numero | LXX |
| Binääriluku | 1000110 |
| Oktaaliluku | 106 |
| Duodesimaaliluku | 5A |
| Heksadesimaaliluku | 46 |
| Vigesimaaliluku | 3A |
70 (seitsemänkymmentä) on luonnollinen luku, jota edeltää 69 ja seuraa 71. Se on myös seitsenkulmioluku sekä pienin outo luku. Jaksollisessa järjestelmässä 70 on ytterbiumin järjestysluku.
Mytologisissa kertomuksissa luku 70 esiintyy usein, koska se on luvun 7 kerrannainen.
Juutalaisuudessa ja kristinuskossa
- Kreikankielinen Vanha testamentti on nimeltään Septuaginta ('Seitsemänkymmentä'). Legendan mukaan luku tulee käännöksen tehneiden juutalaisten oppineiden määrästä. Vanhassa testamentissa luku 70 mainitaan eri yhteyksissä poikkeuksellisen useasti, kaikkiaan 39 kertaa.[1]
- Kansojen taulun mukaan on olemassa 70 valtiota ja 70 kieltä.
- Mooses kokosi 70 israelilaista vanhusta Jumalan käskystä aavikolle.
- Elimin keitaalla oli 70 palmua (2. Moos. 15:27)
- Mooseksella oli heilutusuhri-vaskea 70 talenttia (2. Moos. 38: 29)
Islamissa
- Husainin joukkojen koko Karbalan taistelussa on šiialaisissa lähteissä 70 tai 72.
- Maria Rosa Menocal toistaa islamilaisen historiankirjoituksen tiedon, jonka mukaan Córdobassa oli 70 kirjastoa ja 70 kirjuria pelkästään Koraanin kopiointia varten.[2]
- Haditheissa marttyyrille varattujen paratiisin neitojen lukumäärä on 70 tai 72.
Suomalaisissa sananparsissa
Suomalaisissa sananlaskuissa 70 on vanhuuden raja:
- "Ei se naurata, seittemänkymment vuotta, muttei se o syntikän". (Asikkala) [1]
- "Joka on yli 70:n, hänellä saapi sepalus olla jo auki" (Liminka).[1]
Lähteet
- ↑ a b c Lempiäinen, Pertti: Nollasta miljoonaan, s. 344–348. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20405-6.
- ↑ Menocal, Maria Rosa: Ornament of the world. How muslims, jews, and christians created a culture of tolerance in medieval Spain, s. 33. Back Bay Books, 2002.