Ero sivun ”Ab urbe condita (kirja)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p link
lisätty lähde
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lähteetön}}
{{Kirja
{{Kirja
| nimi-suomi = Ab urbe condita
| nimi-suomi = Ab urbe condita
Rivi 22: Rivi 21:
}}
}}
__NOTOC__
__NOTOC__
'''Ab urbe condita''' ({{k-fi|Kaupungin perustamisesta lukien}}) on [[Rooman valtakunta|roomalaisen]] historioitsija [[Livius|Titus Liviuksen]] kirjoittama kirja, joka kertoo Rooman osittain [[roomalainen mytologia|myyttisestä]] menneisyydestä, alkaen Rooman perustamisesta vuonna [[753 eaa.]] Teos kertoo roomalaisten urhoollisista saavutuksista. Teokseen viitataan usein nimellä ''Rooman historia''.
'''Ab urbe condita''' ({{k-fi|Kaupungin perustamisesta lukien}}) on [[Rooman valtakunta|roomalaisen]] historioitsija [[Livius|Titus Liviuksen]] kirjoittama kirja, joka kertoo Rooman osittain [[roomalainen mytologia|myyttisestä]] menneisyydestä, alkaen Rooman perustamisesta vuonna [[753 eaa.]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kaimio, Maarit & Oksala, Teivas & Riikonen, Hannu | Nimeke = Antiikin kirjallisuus ja sen vaikutus | Vuosi = 1982 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Gaudeamus | Isbn = 951-662-313-1 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Teos kertoo roomalaisten urhoollisista saavutuksista. Teokseen viitataan usein nimellä ''Rooman historia''.


Livius aloitti teoksen kirjoittamisen noin vuonna 27 eaa. ja se päättyy vuoteen 9 eaa. ''Ab urbe condita'' on alun perin sisältänyt 142 kirjaa, mutta nykypäiviin niistä on säilynyt vain 35. Kirjat 1–10 kertovat Rooman perustamisesta ja [[samnilaissodat|samnilaissodista]], kirjat 21–45 kertovat [[toinen puunilaissota|toisesta puunilaissodasta]] ja päättyvät sotaan [[Perseus (Makedonia)|Perseusta]] vastaan.
Livius aloitti teoksen kirjoittamisen noin vuonna 27 eaa. ja se päättyy vuoteen 9 eaa. ''Ab urbe condita'' on alun perin sisältänyt 142 kirjaa, mutta nykypäiviin niistä on säilynyt vain 35. Kirjat 1–10 kertovat Rooman perustamisesta ja [[samnilaissodat|samnilaissodista]], kirjat 21–45 kertovat [[toinen puunilaissota|toisesta puunilaissodasta]] ja päättyvät sotaan [[Perseus (Makedonia)|Perseusta]] vastaan.


''Ab urbe conditasta'' on säilynyt hyvin toista puunilaissotaa kuvaava jakso, jossa on erityisesti kuvattu sodan puhkeamiseen johtaneet tapahtumat, roomalaisten ja [[karthago]]laisten välien kiristyminen ja vaivalloinen [[Alpit|Alppien]] ylittäminen. Kirjasta kuvastuu roomalaisten voimakas kansallinen [[ilo]] ja [[ylpeys]] siitä, että heidän onnistui lopulta selviytyä voittajina "viekkaasta ja vaarallisesta perivihollisestaan" [[Hannibal]]ista.
''Ab urbe conditasta'' on säilynyt hyvin toista puunilaissotaa kuvaava jakso, jossa on erityisesti kuvattu sodan puhkeamiseen johtaneet tapahtumat, roomalaisten ja [[karthago]]laisten välien kiristyminen ja vaivalloinen [[Alpit|Alppien]] ylittäminen. Kirjasta kuvastuu roomalaisten voimakas kansallinen [[ilo]] ja [[ylpeys]] siitä, että heidän onnistui lopulta selviytyä voittajina "viekkaasta ja vaarallisesta perivihollisestaan" [[Hannibal]]ista.

== Lähteet ==
{{Viitteet}}


== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==

Versio 11. heinäkuuta 2020 kello 20.36

Ab urbe condita
Ab urbe condita, 1493.
Ab urbe condita, 1493.
Kirjailija Titus Livius
Kieli latina
Genre historia
Julkaistu noin 27–9 eaa.
Suomennos
Suomentaja Marja Itkonen-Kaila (osa); Erkki Palmén, Maija-Leena Kallela, Ylermi Luttinen ja Teivas Oksala (osa)
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Ab urbe condita (suom. Kaupungin perustamisesta lukien) on roomalaisen historioitsija Titus Liviuksen kirjoittama kirja, joka kertoo Rooman osittain myyttisestä menneisyydestä, alkaen Rooman perustamisesta vuonna 753 eaa.[1] Teos kertoo roomalaisten urhoollisista saavutuksista. Teokseen viitataan usein nimellä Rooman historia.

Livius aloitti teoksen kirjoittamisen noin vuonna 27 eaa. ja se päättyy vuoteen 9 eaa. Ab urbe condita on alun perin sisältänyt 142 kirjaa, mutta nykypäiviin niistä on säilynyt vain 35. Kirjat 1–10 kertovat Rooman perustamisesta ja samnilaissodista, kirjat 21–45 kertovat toisesta puunilaissodasta ja päättyvät sotaan Perseusta vastaan.

Ab urbe conditasta on säilynyt hyvin toista puunilaissotaa kuvaava jakso, jossa on erityisesti kuvattu sodan puhkeamiseen johtaneet tapahtumat, roomalaisten ja karthagolaisten välien kiristyminen ja vaivalloinen Alppien ylittäminen. Kirjasta kuvastuu roomalaisten voimakas kansallinen ilo ja ylpeys siitä, että heidän onnistui lopulta selviytyä voittajina "viekkaasta ja vaarallisesta perivihollisestaan" Hannibalista.

Lähteet

  1. ↑ Kaimio, Maarit & Oksala, Teivas & Riikonen, Hannu: Antiikin kirjallisuus ja sen vaikutus. Helsinki: Gaudeamus, 1982. ISBN 951-662-313-1. (suomeksi)

Kirjallisuutta

Alkuteos

Suomennokset

  • Livius, Titus: Rooman synty. (Ab urbe condita I–II). Latinan kielestä suomentanut ja nimihakemistolla varustanut Marja Itkonen-Kaila. 3. painos 1999. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19615-0.
  • Livius, Titus: Karthagon Hannibal lähtee sotaan. (Ab urbe condita XXI). Suomentanut Erkki Palmén, Maija-Leena Kallela, Ylermi Luttinen ja Teivas Oksala. Basam, 2014. ISBN 978-952-260-261-9.
  • Livius, Titus: Karthagon Hannibal Rooman porteilla. (Ab urbe condita XXII). Suomentanut Maija-Leena Kallela ja Ylermi Luttinen. Basam, 2015. ISBN 978-952-260-432-3.
  • Livius, Titus: Karthagon Hannibal Campaniassa. (Ab urbe condita XXIII). Suomentanut Maija-Leena Kallela ja Ylermi Luttinen. Basam, 2018. ISBN 978-952-724-032-8.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ab_urbe_condita_(kirja)&oldid=19033395”