Ero sivun ”Assurbanipalin kirjasto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:
== Viitteet ==
== Viitteet ==
{{viitteet}}
{{viitteet}}

== Lisää aiheesta ==
* http://www.allmesopotamia.wordpress.com/tag/library-of-ashurbanipal/
[[Luokka: Muinainen Lähi-itä]]
[[Luokka: Muinainen Lähi-itä]]
[[Luokka: Assyria]]
[[Luokka: Assyria]]

Versio 9. heinäkuuta 2020 kello 21.57

Assurbanipalin kirjasto British Museumissa.

Assurbanipalin kirjasto oli kirjasto, jonka keräsi Assyrian kuninkaana vuosina 669- 629 eaa ollut Assurbanipal. Kirjastoa pidetään maailman ensimmäisenä järjestelmällisesti kerättynä ja järjestettynä kirjastona. Kirjaston mahdollista alkuperäistä nimeä ei tiedetä, vaan kirjastolle ovat antaneet nimen sen löytäneet arkeologit. Kirjasto sijaitsi Assyrian kuninkaiden hallintokaupungissa Ninivessä, joka sijaisee nykyisessä Irakissa lähellä Mosulia. [1]

Kirjasto käsittää 30 000 savitaulua, jotka on kirjoitettu nuolenpääkirjoituksella. Ne käsittelevät hallinnollisia dokumentteja, tekniikkaa ja kaunokirjallisuutta. Savitauluissa käytetty kieli on joko sumeria tai akkadia. [2] [3]

Assurbanipal oli kuningas Assarhaddonin kolmanneksi vanhin poika, eikä häntä oltu alunpitäen tarkoitettu hallitsijaksi. Hän ei saanut kruununperijälle tarkoitettua sotilaskasvatusta, vaan hänestä koulutettiin oppinut. Tultuaan hallitsijaksi lyhyen epävakauden kauden jälkeen hän saattoi jälleen omistautua hallitustoimien ohella sivistysharrastuksilleen. [4]

Kirjastoonsa hallitsija määräsi kerättäväksi kaikkia mahdollisia tekstejä. Hän ei halunnut kopioita, vaan nimenomaan alkuperäiskappaleita. Säilyneessä kirjeessä Borsippan kaupungin kuvernööri tiedustelee, että haluaako hallitsija myös puulevyille kirjoitettuja tekstejä. Tutkijat olettavat, että puulevyille kirjoitetut tekstit kopioitiin savitauluille, sillä kirjaston jäännöksistä ei ole löydetty viitteitä niiden jäännöksistä.[5]

Kirjasto käsitti kaksi rakennusta: Niniven pohjoisen ja kaakkoisen palatsin. Myös Ištarin ja Nabun temppeleiden raunioista on löydetty savitauluja, mutta tutkijat eivät pidä niitä kirjastoon kuuluneina. Savitaulujen ohella kirjastossa säilytettiin sylinterisinettejä, kivisiä prismoja joissa nuolenpääkirjoitusta ja seinäreliefeistä päätellen myös nahkaisia rullia, joissa oli aramean kielistä kirjoitusta. Ne lienevät palaneet kirjaston tuhon yhteydessä. Suurimmat löydetyt savitaulut ovat kooltaan 23 x 15 senttimetriä ja pienimmät noin 2 neliösenttimeriä. [6]

Meedialaiset valtasivat Niniven vuonna 612 eaa ja kirjasto tuhoutui tuolloin. Kirjahyllyt ja niitä kannatelleet lattia romahtivat ja kirjaston aineistoa tuhoutui paljon, savitauluista tuli suurimmalta osin sirpaleita. [7]

Viitteet

Lisää aiheesta