Ero sivun ”Wilhelm Pieck” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Botti poisti linkin tiedostoon Stamps_of_Germany_(DDR)_1975,_MiNr_2106.jpg, koska käyttäjä Jcb on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: . |
Hieman täydennystä ja lähteistystä |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
== Varhaisemmat vaiheet == |
== Varhaisemmat vaiheet == |
||
Pieck liittyi [[Saksan keisarikunta|Saksa]]n puutyöläisten liittoon vuonna 1894 ja [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|Saksan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen]] 1895. Vuodesta 1906 hän oli sosiaalidemokraattien sihteerinä [[Bremen]]issä, kunnes 1917 perusti [[Rosa Luxemburg]]in ja [[Karl Liebknecht]]in kanssa [[Spartakistiliitto|Spartakistiliiton]], joka muuttui vuonna 1918 [[Saksan kommunistinen puolue|Saksan kommunistiseksi puolueeksi]] |
Pieck liittyi [[Saksan keisarikunta|Saksa]]n puutyöläisten liittoon vuonna 1894 ja [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|Saksan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen]] 1895. Vuodesta 1906 hän oli sosiaalidemokraattien sihteerinä [[Bremen]]issä, kunnes 1917 perusti [[Rosa Luxemburg]]in ja [[Karl Liebknecht]]in kanssa [[Spartakistiliitto|Spartakistiliiton]], joka muuttui vuonna 1918 [[Saksan kommunistinen puolue|Saksan kommunistiseksi puolueeksi]]. |
||
[[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Kansallissosialistien]] noustua valtaan 1933 Pieck joutui pakenemaan [[Neuvostoliitto]]on. Toisin kuin monet muut paenneet [[kommunismi|kommunisti]]t, Pieck saavutti neuvostojohdon arvostuksen - josta osoituksena, että säilytti henkensä [[Stalinin vainot|Stalinin vainoissa]] 1930-luvulla. Monia muita pidettiin paitsi "karrieristeina", mutta myös "idiootteina".<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Beevor, Anthony | Nimike = Berliini 1945 | Julkaisija = Werner Söderström Oy | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-0-27036-9}}</ref>. Pieck toimi aloitteentekijänä [[itärintama (toinen maailmansota)|toisen maailmansodan]] aikana [[kansankomissaarien neuvosto|neuvostohallituksen]] organisoimalle ja saksalaisten [[siirtolaisuus|emigrantti]]kommunistien johtamalle Vapaan Saksan kansalliskomitealle, joka oli tarkoitettu [[Wehrmacht|natsi-Saksan armeija]]sta Neuvostoliiton [[sotavanki|sotavangeiksi]] joutuneille. |
Pieck toimi [[Komintern]]in keskuskomitean jäsenenä vuonna 1928, [[Saksan valtiopäivät|Saksan valtiopäiväin]] jäsenenä vuosina 1928–1933 ja [[Preussi]]n valtioneuvoston jäsenenä 1930–1933. [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Kansallissosialistien]] noustua valtaan 1933 Pieck joutui pakenemaan [[Pariisi]]in ja vuonna 1939 [[Neuvostoliitto]]on.<ref name="mmm1951">{{Kirjaviite | Tekijä = Blomstedt, Yrjö | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 96–97 | Luku = Kuka kukin on suurpolitiikassa | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref> Toisin kuin monet muut paenneet [[kommunismi|kommunisti]]t, Pieck saavutti neuvostojohdon arvostuksen - josta osoituksena, että säilytti henkensä [[Stalinin vainot|Stalinin vainoissa]] 1930-luvulla. Monia muita pidettiin paitsi "karrieristeina", mutta myös "idiootteina".<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Beevor, Anthony | Nimike = Berliini 1945 | Julkaisija = Werner Söderström Oy | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-0-27036-9}}</ref>. Pieck toimi aloitteentekijänä [[itärintama (toinen maailmansota)|toisen maailmansodan]] aikana [[kansankomissaarien neuvosto|neuvostohallituksen]] organisoimalle ja saksalaisten [[siirtolaisuus|emigrantti]]kommunistien johtamalle Vapaan Saksan kansalliskomitealle, joka oli tarkoitettu [[Wehrmacht|natsi-Saksan armeija]]sta Neuvostoliiton [[sotavanki|sotavangeiksi]] joutuneille. |
||
[[Kuva:Bundesarchiv Bild 183-19000-3301, Berlin, DDR-Gründung, Wahl Pieck, Grotewohl.jpg|thumb|left|225px|SED:n puheenjohtajat Wilhelm Pieck ja Otto Grotewohl]] |
[[Kuva:Bundesarchiv Bild 183-19000-3301, Berlin, DDR-Gründung, Wahl Pieck, Grotewohl.jpg|thumb|left|225px|SED:n puheenjohtajat Wilhelm Pieck ja Otto Grotewohl]] |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
== Presidenttinä == |
== Presidenttinä == |
||
Pieckistä tuli Itä-Saksan [[presidentti]] 1949. Kuitenkin todellinen valta maassa oli vuodesta 1950 kommunistipuolueen [[pääsihteeri]], sittemmin ensimmäinen sihteeri [[Walter Ulbricht]]illa. Pieck toimi presidenttinä kuolemaansa 1960, jonka jälkeen presidentin toimi lakkautettiin. |
Pieckistä tuli Itä-Saksan [[presidentti]] 1949.<ref name="mmm1951"/> Kuitenkin todellinen valta maassa oli vuodesta 1950 kommunistipuolueen [[pääsihteeri]], sittemmin ensimmäinen sihteeri [[Walter Ulbricht]]illa. Pieck toimi presidenttinä kuolemaansa 1960, jonka jälkeen presidentin toimi lakkautettiin. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 7. heinäkuuta 2020 kello 16.14
| Wilhelm Pieck | |
|---|---|
 |
|
| Tasavallan presidentti[1] | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. tammikuuta 1876 Guben, Saksan keisarikunta |
| Kuollut | 7. syyskuuta 1960 Itä-Berliini |
| Tiedot | |
| Puolue |
SPD (1895-1918) KPD (1918-1946) SED (1946-1960) |
 Nimikirjoitus |
|
Wilhelm Pieck (3. tammikuuta 1876 – 7. syyskuuta 1960) oli saksalainen kommunistipoliitikko ja Saksan demokraattisen tasavallan presidentti (1949–1960).
Varhaisemmat vaiheet
Pieck liittyi Saksan puutyöläisten liittoon vuonna 1894 ja Saksan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen 1895. Vuodesta 1906 hän oli sosiaalidemokraattien sihteerinä Bremenissä, kunnes 1917 perusti Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin kanssa Spartakistiliiton, joka muuttui vuonna 1918 Saksan kommunistiseksi puolueeksi.
Pieck toimi Kominternin keskuskomitean jäsenenä vuonna 1928, Saksan valtiopäiväin jäsenenä vuosina 1928–1933 ja Preussin valtioneuvoston jäsenenä 1930–1933. Kansallissosialistien noustua valtaan 1933 Pieck joutui pakenemaan Pariisiin ja vuonna 1939 Neuvostoliittoon.[2] Toisin kuin monet muut paenneet kommunistit, Pieck saavutti neuvostojohdon arvostuksen - josta osoituksena, että säilytti henkensä Stalinin vainoissa 1930-luvulla. Monia muita pidettiin paitsi "karrieristeina", mutta myös "idiootteina".[3]. Pieck toimi aloitteentekijänä toisen maailmansodan aikana neuvostohallituksen organisoimalle ja saksalaisten emigranttikommunistien johtamalle Vapaan Saksan kansalliskomitealle, joka oli tarkoitettu natsi-Saksan armeijasta Neuvostoliiton sotavangeiksi joutuneille.
Pieck palasi vuonna 1945 jäljelle jääneiden saksalaiskommunistien mukana Saksaan, Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeille, joiden kommunistien toimintaa hän ryhtyi johtamaan. Vuonna 1946 pakkoyhdistettiin miehitysvyöhykkeiden (paitsi Itä-Berliinin) sosiaalidemokraattiset järjestöt kommunistisiin ja näin syntyi Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue, josta tuli Saksan demokraattista tasavaltaa (Itä-Saksa) yksinvaltaisesti hallinnut kommunistipuolue. Wilhelm Pieck ja Otto Grotewohl toimivat sen puheenjohtajina vuoteen 1950.
Presidenttinä
Pieckistä tuli Itä-Saksan presidentti 1949.[2] Kuitenkin todellinen valta maassa oli vuodesta 1950 kommunistipuolueen pääsihteeri, sittemmin ensimmäinen sihteeri Walter Ulbrichtilla. Pieck toimi presidenttinä kuolemaansa 1960, jonka jälkeen presidentin toimi lakkautettiin.
Lähteet
- ↑ Saksan demokraattisen tasavallan perustuslaki (1949) documentArchiv.de (saksaksi)
- ↑ a b Blomstedt, Yrjö: ”Kuka kukin on suurpolitiikassa”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 96–97. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Beevor, Anthony: Berliini 1945. Werner Söderström Oy, 2002. ISBN 951-0-27036-9.