Ero sivun ”Toivakka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Palvelut: +terveysasema, +w, viitteen päivitys
Rivi 123: Rivi 123:
== Kuvia ==
== Kuvia ==
<gallery mode="packed">
<gallery mode="packed">
Tiedosto:Toivakka - kirjasto.jpg|Toivakan kirjasto
Tiedosto:Toivakka - kirjasto.jpg|Toivakan kirjasto.
Tiedosto:Toivakka4.jpg|Toivakan koulukeskus
Tiedosto:Toivakka4.jpg|[[Toivakan koulukeskus]].
Tiedosto:Toivakkatalo.jpg|Toivakan kunnanvirasto Toivakkatalo
Tiedosto:Toivakkatalo.jpg|Toivakan kunnanvirasto Toivakkatalo.
Tiedosto:Houses in Toivakka.jpg|Asuintaloja Toivakassa
Tiedosto:Houses in Toivakka.jpg|Asuintaloja Toivakassa.
Tiedosto:Toivakan helluntaiseurakunta.jpg|Toivakan helluntaiseurakunta
Tiedosto:Toivakan helluntaiseurakunta.jpg|Toivakan helluntaiseurakunta.
Tiedosto:Toivakan terveysasema.jpg|Toivakan terveysasema
Tiedosto:Toivakan terveysasema.jpg|[[Toivakan terveysasema]].
Tiedosto:Toivakan keskustaa.jpg|Näkymää Toivakan keskustasta
Tiedosto:Toivakan keskustaa.jpg|Näkymää Toivakan keskustasta.
Tiedosto:K-Market Perälä.JPG|K-market Perälä
Tiedosto:K-Market Perälä.JPG|K-market Perälä.
</gallery>
</gallery>


Versio 27. kesäkuuta 2020 kello 21.00

Toivakka

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°05′50″N, 026°04′55″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 850
Hallinnollinen keskus Toivakan kirkonkylä
Perustettu 1910
Kokonaispinta-ala 413,94 km²
237:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 361,46 km²
– sisävesi 52,48 km²
Väkiluku 2 369
241:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 6,55 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,7 %
– 15–64-v. 53,1 %
– yli 64-v. 28,2 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 98,6 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • KD
 • Kok.
 • Vas.
10
4
3
2
1
1
www.toivakka.fi

Toivakka on Suomen kunta, joka sijaitsee Jyväskylän seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa.

Kunnan väkiluku on 2 369 (31.12.2023),[2] ja sen pinta-ala on 413,94 km², josta 52,48 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,55 asukasta/km².

Gustaf von Numersin vuonna 1957 suunnittelema Toivakan kunnanvaakuna esittää kylväjää vakkoineen. Kylväjä viittaa maatalouteen, kunnan nimeen (toi-vakka) sekä myös tulevaisuuden toivoon.[7]

Maantiede

Toivakka sijaitsee Keski-Suomessa Leppäveden Pohjoonlahden itärannalla. Suomen sisävesien syvin kohta sijaitsee Päijänteen Ristinselässä Toivakan länsiosassa.[8]

Toivakan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Kangasniemi, Laukaa ja Muurame.

Toivakan kunnassa on kaikkiaan 82 järveä, joista suurimmat ovat Päijänteen jälkeen Maunonen, Palosenjärvi ja Leppänen.[9]

Toivakan Natura-kohteita ovat lintujen suosima Humalalahti - Pitkäjoen suu, erämainen Iilijärven alue, Katajaneva - Vuorilammen alue - Huhtalampi, Lapinjärvi ja vanhan metsän suojelukohde Teerikangas, kolmen komean kallion kohde Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori ja Palosenrannan rantametsä.[10]

Kyliä

Haukanmaa, Heiska, Huikko, Humalamäki, Kankainen, kirkonkylä, Nisula, Paloskylä, Ruuhimäki, Taka-Toivakka, Vihijärvi, Viisarimäki

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Toivakassa oli 2 384 asukasta, joista 1 004 asui taajamissa, 1 365 haja-asutusalueilla ja 15 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa. Toivakan taajama-aste on 42,4 prosenttia.[11] Toivakan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Toivakan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 004 asukasta.[12]

Historia

Toivakan seurakunta itsenäistyi Jyväskylän maaseurakunnasta vuonna 1901 ja kuuluu Lapuan hiippakuntaan.[13] Kunta perustettiin enimmäkseen Jyväskylän maalaiskuntaan, osin Korpilahden ja Laukaan kuntiin kuuluneista osista vuoden 1911 alusta lähtien, ja kaikilta osin se tuli valmiiksi vuoden 1917 alussa.lähde?

Toivakka oli ensimmäisiä Suomen kuntia, joissa aloitettiin peruskoulun kokeilu syyslukukauden 1967 alussa. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin kunnassa virallisesti vuonna 1972.[14]

Kun Englannin kuningatar Elisabet ja hänen puolisonsa prinssi Philip vierailivat Suomessa vuonna 1976 Urho Kekkosen vieraina, he tutustuivat käynnillään suomalaiseen metsään Toivakassa. Metsä on suojeltu WWF:n perintömetsänä, ja se on nimetty Elisabethin metsäksi.[7]

Kunnassa on aikaisemmin toiminut puolustusvoimien Toivakan Asevarikko vuodesta 1976, nykyään Itä-Suomen Huoltorykmentin varasto-osasto.lähde?

Toivakka neuvotteli kuntaliitoksesta Leivonmäen kanssa vuoden 2006 lopulla, mutta Toivakan kunnanvaltuusto hylkäsi idean joulukuussa 2006. Sen sijaan Leivonmäki liittyi Joutsan kuntaan vuoden 2008 alussa.lähde?

Hallinto

Toivakan kunnanjohtaja on vuodesta 2019 Helena Vuopionperä-Kovanen.[15] 2015–2019 Hänen edeltäjänsä on Pirkko-Liisa Vesterinen.[16] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous

Vuonna 2015 kunnassa oli 563 työpaikkaa. Niistä 8 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 62,7 prosenttia palveluissa ja 27,5 prosenttia jalostuksessa.[17]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maansiirto Viiala, sähköurakoitsija JTT Power ja Toivakka Timber.[18]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1930 lähtien.

Toivakan väestönkehitys 1930–2015
Vuosi Asukkaita
1930
  
 3 077
1964
  
 3 154
1980
  
 2 422
1985
  
 2 407
1990
  
 2 515
1995
  
 2 470
2000
  
 2 368
2005
  
 2 353
2010
  
 2 418
2015
  
 2 431
Lähde: 1980–2015 Tilastokeskus;[19] 1930–1964 Historian Suursanakirja.[20]

Palvelut

Toivakassa on kaksi koulua, Toivakan koulukeskus ja Kankaisten kyläkoulu. Koulukeskus on yli 300 oppilaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään perusopetusta kaikilla vuosiluokilla (1-9). Kankaisten kyläkoulussa on kolme opettajaa ja vajaat 50 oppilasta, joista osa tulee koululle myös Kangasniemen Makkolasta.[21]

Toivakan kunnankirjastossa on pitkät omatoimiajat ja palvelua neljänä päivänä viikossa.[22]

Terveyspalveluja tarjoaa Toivakan terveysasema, joka on eräs Keski-Suomen seututerveyskeskuksen toimipisteistä.[23]

Toivakan kirkko

Uskonnolliset yhteisöt

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Toivakassa on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Toivakan seurakunta.[24]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Toivakan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[25] Helluntailaisella Toivakan helluntaiseurakunnalla oli vuonna 2011 noin 130 jäsentä.[26] Jyväskylän helluntaiseurakunnalla on Toivakassa Humalajärven rannalla leirikeskus, jossa järjestetään vuosittain noin 25 leiriä ja muuta vähintään päivän kestävää tapahtumaa.lähde?

Toivakassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä

Ruokakulttuuri

Toivakka pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muhennosruoka hernelantut ja vesimuuraimet.[28]

Kuvia

  • Toivakan kirjasto.
    Toivakan kirjasto.
  • Toivakan koulukeskus.
    Toivakan koulukeskus.
  • Toivakan kunnanvirasto Toivakkatalo.
    Toivakan kunnanvirasto Toivakkatalo.
  • Asuintaloja Toivakassa.
    Asuintaloja Toivakassa.
  • Toivakan helluntaiseurakunta.
    Toivakan helluntaiseurakunta.
  • Toivakan terveysasema.
    Toivakan terveysasema.
  • Näkymää Toivakan keskustasta.
    Näkymää Toivakan keskustasta.
  • K-market Perälä.
    K-market Perälä.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Toivakka Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ a b Tietoa Toivakasta (Archive.org (28.2.2018)) Toivakka.fi. Viitattu 14.11.2019.
  8. ↑ Susanna Vilpponen: Suomen syvin vedenalainen paikka saattaa olla vielä arvoitus – pienten järvien syvyyskartoituksia ei enää tehdä Yle. 2016. Viitattu 27.2.2018.
  9. ↑ Toivakka Järviwiki. Viitattu 4.2.2018.
  10. ↑ Natura 2000 -alueet: Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  12. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  13. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 8. Helsinki: Otava, 1964.
  14. ↑ Hannu Tarmio, Kalevi Korpela ja Marketta Heinonen (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, osa 7, s. 277. Porvoo: WSOY, 1978.
  15. ↑ Tenho Tornberg: Toivakassa väännetään kunnanjohtajan sananvapaudesta yle.fi, uutiset. 14.11.2019. Viitattu 14.11.2019.
  16. ↑ Toivakan uusi kunnanjohtaja on Pirkko-Liisa Vesterinen Keskisuomalainen. 17.12.2014. Viitattu 24.1.2018.
  17. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  18. ↑ Alueen Toivakka yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  20. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  21. ↑ Koulut: Toivakan koulukeskus ja Kankaisten kyläkoulu Toivakan kunta, toivakka.fi. Viitattu viite päivitetty 27.6.2020.
  22. ↑ Kirjasto Toivakka. Viitattu 27.2.2018.
  23. ↑ Toivakan terveysasema Keski-Suomen seututerveyskeskus, seututk.fi. Viitattu 27.6.2020.
  24. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  25. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  26. ↑ Toivakan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 13.11.2018.
  27. ↑ Reino Vihinen Kuvataiteilijamatrikkeli
  28. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 95. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toivakka&oldid=19010107”