Ero sivun ”Henrik IV (Ranska)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Elämäkerta: Kielioppia korjattu
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Rivi 38: Rivi 38:
== Elämäkerta ==
== Elämäkerta ==


Henrik IV oli alun perin protestantti Henrik Navarralainen, joka nuoruudessaan esiintymällä katolilaisena vältti täpärästi joutumasta [[pärttylinyön verilöyly]]n uhriksi. Henrik IV:stä tuli laillinen kruununperijä Anjoun herttuan kuoleman jälkeen 1584, koska hän oli [[Ludvig IX (Ranska)|Ludvig IX]]:n jälkeläinen ja [[Kapetingit|Kapetingien]] viimeinen miespuolinen perillinen. Hän joutui kuitenkin taistelemaan kruunusta [[Katolinen liiga (Ranska)|katolista liigaa]] vastaan, joka ei hyväksynyt protestanttista kuningasta. Aiempi kuningaskin [[Henrik III (Ranska)|Henrik III]] liittyi lopulta Henrik IV:n joukkoihin, mutta hänet murhattiin pian. Henrik IV oli Henrik III:n kuoltua nimellisesti kuningas vuodesta 1589, mutta katolinen liiga vastusti häntä yhä.
Henrik IV oli alun perin protestantti Henrik Navarralainen, joka nuoruudessaan esiintymällä katolilaisena vältti täpärästi joutumasta [[Pärttylinyön verilöyly]]n uhriksi. Henrik IV:stä tuli laillinen kruununperijä Anjoun herttuan kuoleman jälkeen 1584, koska hän oli [[Ludvig IX (Ranska)|Ludvig IX]]:n jälkeläinen ja [[Kapetingit|Kapetingien]] viimeinen miespuolinen perillinen. Hän joutui kuitenkin taistelemaan kruunusta [[Katolinen liiga (Ranska)|katolista liigaa]] vastaan, joka ei hyväksynyt protestanttista kuningasta. Aiempi kuningas [[Henrik III (Ranska)|Henrik III]] liittyi lopulta Henrik IV:n joukkoihin, mutta hänet murhattiin pian. Henrik IV oli Henrik III:n kuoltua nimellisesti kuningas vuodesta 1589, mutta katolinen liiga vastusti häntä yhä.


Henrik IV löi katolisen liigan joukot vuonna 1589 ''[[Arquesin taistelu|Arquesissa]]'' ja vuonna 1590 ''Ivryssä'', mutta joutui luopumaan Pariisin piirityksestä, kun katolinen liiga liittoutui espanjalaisten kanssa. Lopulta Henrik suostui ainakin nimellisesti luopumaan protestanttisuudesta - hänen kerrotaan sanoneen ”Pariisi on aina yhden messun arvoinen” - ja tuli käytännössäkin kuninkaaksi 1594. Hän antoi [[Nantesin edikti]]n, joka lisäsi protestanttien uskonnonvapautta huomattavasti, ja käytännössä lopetti Ranskan uskonsodat. Henrik IV kävi menestyksekkään sodan [[Espanja]]a vastaan vuosina 1595–1598, lisäsi ulkomaankauppaa kauppasopimuksilla osmanien [[Osmanien valtakunta|Turkin]], [[Englanti|Englannin]] ja [[Espanja]]n kanssa, ja rohkaisi [[Kanada]]n uudisasuttamista. [[François Ravaillac]] -niminen fanaatikko murhasi Henrik IV:n vuonna 1610.
Henrik IV löi katolisen liigan joukot vuonna 1589 ''[[Arquesin taistelu|Arquesissa]]'' ja vuonna 1590 ''Ivryssä'', mutta joutui luopumaan Pariisin piirityksestä, kun katolinen liiga liittoutui espanjalaisten kanssa. Lopulta Henrik suostui ainakin nimellisesti luopumaan protestanttisuudesta - hänen kerrotaan sanoneen ”Pariisi on aina yhden messun arvoinen” - ja tuli käytännössäkin kuninkaaksi 1594. Hän antoi [[Nantesin edikti]]n, joka lisäsi protestanttien uskonnonvapautta huomattavasti, ja käytännössä lopetti Ranskan uskonsodat. Henrik IV kävi menestyksekkään sodan [[Espanja]]a vastaan vuosina 1595–1598, lisäsi ulkomaankauppaa kauppasopimuksilla osmanien [[Osmanien valtakunta|Turkin]], [[Englanti|Englannin]] ja [[Espanja]]n kanssa, ja rohkaisi [[Kanada]]n uudisasuttamista. [[François Ravaillac]] -niminen fanaatikko murhasi Henrik IV:n vuonna 1610.

Versio 24. kesäkuuta 2020 kello 17.24

Henrik IV
Ranskan kuningas
Valtakausi 2. elokuuta 1589 –
14. toukokuuta 1610
Kruunajaiset 27. helmikuuta 1597
Edeltäjä Henrik III
Seuraaja Ludvig XIII
Navarran kuningas
Valtakausi 9. kesäkuuta 1572 –
14. toukokuuta 1610
Edeltäjä Jeanne d’Albret
Seuraaja Ludvig XIII
Syntynyt 13. joulukuuta 1553
Pau, Navarra (nyk. Ranska)
Kuollut 14. toukokuuta 1610
Pariisi, Ranska
Hautapaikka Saint-Denis’n basilika
Puoliso Maria de’ Medici
Lapset Ludvig XIII
Gaston
Suku Bourbon (kapetingi-dynastia)
Isä Anton Bourbonilainen
Äiti Jeanne d’Albret
Uskonto roomalaiskatolilaisuus (1594–1610)
kalvinismi (1553–1594)
Ranskan monarkia (Kapeting-dynastia, Bourbon-haara)
Henrik IV
Ludvig XIII
Ludvig XIV
Ludvig XV
Ludvig XVI

Henrik IV (13. joulukuuta 1553 – 14. toukokuuta 1610) oli ensimmäinen Bourbon-sukuinen Ranskan kuningas. Hän hallitsi vuosina 1589–1610. Hän oli Navarran kuningas Henrik III vuodesta 1572. Hänen vanhempansa olivat Vendômen herttua Anton Bourbonilainen ja Navarran kuningatar Jeanne d’Albret.[1]

Elämäkerta

Henrik IV oli alun perin protestantti Henrik Navarralainen, joka nuoruudessaan esiintymällä katolilaisena vältti täpärästi joutumasta Pärttylinyön verilöylyn uhriksi. Henrik IV:stä tuli laillinen kruununperijä Anjoun herttuan kuoleman jälkeen 1584, koska hän oli Ludvig IX:n jälkeläinen ja Kapetingien viimeinen miespuolinen perillinen. Hän joutui kuitenkin taistelemaan kruunusta katolista liigaa vastaan, joka ei hyväksynyt protestanttista kuningasta. Aiempi kuningas Henrik III liittyi lopulta Henrik IV:n joukkoihin, mutta hänet murhattiin pian. Henrik IV oli Henrik III:n kuoltua nimellisesti kuningas vuodesta 1589, mutta katolinen liiga vastusti häntä yhä.

Henrik IV löi katolisen liigan joukot vuonna 1589 Arquesissa ja vuonna 1590 Ivryssä, mutta joutui luopumaan Pariisin piirityksestä, kun katolinen liiga liittoutui espanjalaisten kanssa. Lopulta Henrik suostui ainakin nimellisesti luopumaan protestanttisuudesta - hänen kerrotaan sanoneen ”Pariisi on aina yhden messun arvoinen” - ja tuli käytännössäkin kuninkaaksi 1594. Hän antoi Nantesin ediktin, joka lisäsi protestanttien uskonnonvapautta huomattavasti, ja käytännössä lopetti Ranskan uskonsodat. Henrik IV kävi menestyksekkään sodan Espanjaa vastaan vuosina 1595–1598, lisäsi ulkomaankauppaa kauppasopimuksilla osmanien Turkin, Englannin ja Espanjan kanssa, ja rohkaisi Kanadan uudisasuttamista. François Ravaillac -niminen fanaatikko murhasi Henrik IV:n vuonna 1610.

Henrik IV oli aikaansa nähden suvaitsevan ja kansasta välittävän asenteensa sekä ulkopoliittisen menestyksensä takia varsin pidetty, mistä syystä hän on saanut lempinimiä kuten Suuri ja Hyvä kuningas.

Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Valois’n Margareta (ransk. Marguerite de Valois, lapseton avioliitto mitätöitiin vuonna 1599) ja toinen Maria de’ Medici.[1]

Tästä avioliitosta syntyivät lapset:

  • Ludvig XIII (1601–1643), Ranskan kuningas,
  • Élisabet (1602–1644), Espanjan kuningatar, Filip IV:n puoliso,
  • Christine (1606–1663), Savoijin herttuatar, herttua Victor-Amédéen puoliso,
  • Nicolas (1607–1611), nuorena kuollut vammainen lapsi,
  • Gaston (1608–1660), Orléansin herttua,
  • Henriette-Marie (1609–1669), Englannin kuningatar ja Kaarle I:n puoliso.

Lähteet

  1. ↑ a b Raymond Ritter & Victor-Lucien Tapié: Henry IV. King of France britannica.com. Viitattu 23.3.2018. (englanniksi)


Edeltäjä:
Henrik III 		Ranskan kuningas
1589-1610 		Seuraaja:
Ludvig XIII
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Henrik_IV_(Ranska)&oldid=19005053”