Ero sivun ”Paluumuuttaja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
[[Armenia]]n perustuslain 14 pykäkän mukaan [[Armenialaiset|armenialais]]taustaisella henkilöllä on oikeus hakea Armenian kansalaisuutta <ref>{{cite web|url=http://www.servat.unibe.ch/icl/am00000_.html|title=ICL - Armenia - Constitution|publisher=|accessdate=7 February 2015}}</ref> |
[[Armenia]]n perustuslain 14 pykäkän mukaan [[Armenialaiset|armenialais]]taustaisella henkilöllä on oikeus hakea Armenian kansalaisuutta <ref>{{cite web|url=http://www.servat.unibe.ch/icl/am00000_.html|title=ICL - Armenia - Constitution|publisher=|accessdate=7 February 2015}}</ref> |
||
===Espanja=== |
===Espanja=== |
||
Vuonna 1492 karkoitetut [[Sefardijuutalaiset| |
Vuonna 1492 karkoitetut [[Sefardijuutalaiset|sephardijuutalaisten]] jälkeläiset voivat yleisen säännön vaatimuksesta saada Espanjan kansalaisuuden viiden vuoden asumisen jälkeen Espanjassa. Vuodesta 1924 vuoteen 2015 ulkomailla asuvat sephardijuutalaiset saattoivat myös pyytää Espanjan hallitusta oikeuden saada Espanjan kansalaisuuden, mutta hallituksella oli täysi harkintavalta päättääkö se myöntää Espanjan kansalaisuuden sephardijuutalaisille. [[Espanjan parlamentti]] hyväksyi 24. kesäkuuta 2015 lain kansalaisuuden ulkomailla asuville sephardijuutalaisille automaattisesti mikäli sephardijuutalainen pystyy todistaa olevansa vuonna 1492 karkotettujen sephardijuutalaisten jälkeläinen. |
||
Vuonna 2007 Espanjan parlamentti hyväksyi lain 2007 jonka mukaan ulkomailla asuvien espanjalaisten jälkeläiset, jotka lähtivät [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällisso]]dan aikana harjoitetun poliittisen vainon ja [[Francon Espanja|Francon diktatuuri]]n, eli ajanjakson 1936–1975, takia Espanjasta saavat Espanjan kansalaisuuden takaisin. |
Vuonna 2007 Espanjan parlamentti hyväksyi lain 2007 jonka mukaan ulkomailla asuvien espanjalaisten jälkeläiset, jotka lähtivät [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällisso]]dan aikana harjoitetun poliittisen vainon ja [[Francon Espanja|Francon diktatuuri]]n, eli ajanjakson 1936–1975, takia Espanjasta saavat Espanjan kansalaisuuden takaisin. |
||
=== Ghana === |
=== Ghana === |
||
Versio 18. kesäkuuta 2020 kello 11.00
Paluumuuttaja on henkilö, joka on asunut maan rajojen ulkopuolella ja palaa sitten takaisin kotimaahansa.
Paluumuutto maittain
Armenia
Armenian perustuslain 14 pykäkän mukaan armenialaistaustaisella henkilöllä on oikeus hakea Armenian kansalaisuutta [1]
Espanja
Vuonna 1492 karkoitetut sephardijuutalaisten jälkeläiset voivat yleisen säännön vaatimuksesta saada Espanjan kansalaisuuden viiden vuoden asumisen jälkeen Espanjassa. Vuodesta 1924 vuoteen 2015 ulkomailla asuvat sephardijuutalaiset saattoivat myös pyytää Espanjan hallitusta oikeuden saada Espanjan kansalaisuuden, mutta hallituksella oli täysi harkintavalta päättääkö se myöntää Espanjan kansalaisuuden sephardijuutalaisille. Espanjan parlamentti hyväksyi 24. kesäkuuta 2015 lain kansalaisuuden ulkomailla asuville sephardijuutalaisille automaattisesti mikäli sephardijuutalainen pystyy todistaa olevansa vuonna 1492 karkotettujen sephardijuutalaisten jälkeläinen.
Vuonna 2007 Espanjan parlamentti hyväksyi lain 2007 jonka mukaan ulkomailla asuvien espanjalaisten jälkeläiset, jotka lähtivät Espanjan sisällissodan aikana harjoitetun poliittisen vainon ja Francon diktatuurin, eli ajanjakson 1936–1975, takia Espanjasta saavat Espanjan kansalaisuuden takaisin.
Ghana
Ghana sallii afrikkalaistaustaisille ihmisille oikeuden hakea ja muuttaa Ghanaan .[2]
Irlanti
Irlannin kansalaisuuslaissa todetaan, että kenellä tahansa jonka isovamhemmat ovat syntyneet Irlannin saarella voi hakea Irlannin kansalaisuuttan. [3]
Israel
Paluumuuttolaki on Israelin vuonna 1950 antama lainsäädäntö, joka antaa kaikille maailman juutalaisille, juutalaisen isovanhemman omaavalle ja juutalaisen puolisolle oikeuden muuttaa Israeliin ja asettua Israeliin sekä saada Israelin kansalaisuuden ja samalla velvoittaa Israelin hallitus helpottaa juutalaisten maahanmuuttoa. Alun perin lakia sovellettiin vain juutalaisiin, kunnes vuoden 1970 muutoksessa todettiin, että oikeudet "myönnetään myös juutalaisen lapselle ja lapsenlapselle, juutalaisen puolisolle, juutalaisen lapsen puolisolle ja lapsen avioliitolle. juutalaisen lapsenlapselle ". Juutalaisilta, jotka ovat kääntyneet toiseen uskontoon, voidaan myös evätä palautusoikeus. [4]
Liettua
Liettuan perustuslain 32 pykäkän mukaan liettualaistaustaisella henkilöllä on oikeus muuttaa Liettuaan.[5]
Portugali
Portugalin parlamentti hyväksyi 12. huhtikuuta 2013 yksimielisesti toimenpiteen, jonka mukaan Portugalista 1400-luvulla karkotettujen sefardijuutalaisten jälkeläiset voivat hakea Portugalin kansalaisuutta.[6]
Puola
Puola perustuslain 52 pykäkän mukaan puolalaistaustaisella henkilöllä on oikeus muuttaa Puolaan[7].
Suomi
Suomessa paluumuuttajina pidetään entisiä ja nykyisiä Suomen kansalaisia sekä sellaisia entisessä Neuvostoliitossa asuneita henkilöitä kuten inkerinsuomalaisia, joilla on suomalainen syntyperä. Paluumuuttaja on maahanmuuttoviraston käyttämä termi, mutta sitä ei mainita ulkomaalais- eikä kansalaisuuslaissa.[8] Suomen lainsäädäntö puhuu ainoastaan "suomalaista syntyperää olevista ulkomaan kansalaisista", joille tunnustetaan oikeus paluumuuttoon[9].
Vuoden 1991 ulkomaalaislain mukaan paluumuuttajalle ei ollut muuta ehtoa kuin se, että ainakin yhden neljästä isovanhemmasta piti olla kansallisuudeltaan suomalainen. Kun tätä lakia sovellettiin laajasti myös inkerinsuomalaisiin, se aiheutti paljon sekaannuksia. Lakia muutettiinkin vuonna 1996 entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevien henkilön osalta niin, että ainakin kahden isovanhemman pitää olla kansallisuudeltaan suomalaisia.[10]
Maahanmuuttoviraston mukaan tietyt ulkomaalaiset, joilla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, voivat tietyin edellytyksin saada oleskeluluvan Suomeen. Luvan saamiseksi ei tarvita muita syitä kuten esimerkiksi työntekoa tai opiskelua. Oleskeluluvan saantiin vaikuttaa suomalaisten sukujuurien vahvuus ja läheisyys. Jos sukujuuret ovat useampien sukupolvien takana, oleskelulupaa ei voi tällä perusteella saada. Suomalaisten sukujuurten tai Suomeen läheisen yhteyden perusteella oleskeluluvan saavat voidaan jaotella kahteen ryhmään: 1) inkerinsuomalaiset - entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat henkilöt 2) muu suomalainen syntyperä – entiset Suomen kansalaiset ja henkilöt, jotka ovat syntyperäisten Suomen kansalaisten jälkeläisiä.
Unkari
Vuonna 2010 Unkari sääti lain, jolla kansalaisuus ja palautusoikeus myönnetään henkilölle jolla on unkarilaistausta ja jotka asuvat pääasiassa entisen Unkarin kuningaskunnan alueella ja Unkarin naapurimaissa .[11]
Viro
Viron perustuslain 36 pykäkän mukaan virolaistaustaisella henkilöllä on oikeus muuttuaa Viron tasavaltaan[12]
Katso myös
Lähteet
- Sosiaali- ja terveysministeriö: Paluumuuttajien toimeentuloturvatyöryhmän muistio (Työryhmämuistio 2001:14) pre20031103.stm.fi. 20.6.2001. Viitattu 8.5.2008.
- Pirjo Jyrälä, Tuula Kauppinen, Ulla Kemppainen ja Berit Waris: Inkerinsuomalaisten paluumuuttajavanhusten kulttuurinen hyvinvointi (pdf) (Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu) kirjastot.diak.fi. syksy 2005. Viitattu 8.5.2008.
Viitteet
- ↑ ICL - Armenia - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 7 February 2015.
- ↑ Ghana, a place for African-Americans to resettle theafricareport.com. 11 May 2015.
- ↑ Irish citizenship through birth or descent Citizens Information. Viitattu 17.6.2020.
- ↑ 400 olim arrive in Israel ahead of Independence Day - Israel Jewish Scene, Ynetnews Ynetnews.com. Viitattu 6.5.2008.
- ↑ ICL - Lithuania - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 15 July 2016.
- ↑ Descendants of Jews who fled persecution may claim Portuguese citizenship timesofisrael.com. Viitattu 15 July 2016.
- ↑ ICL - Poland - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 15 July 2016.
- ↑ Paluumuuttajien toimeentuloryhmän muistio.
- ↑ Inkerinsuomalaisten paluumuuttajavanhusten kulttuurinen hyvinvointi s. 11.
- ↑ Inkerinsuomalaisten paluumuuttajavanhusten kulttuurinen hyvinvointi s. 11.
- ↑ Pandora's Passport, Hungary extends citizenship beyond its borders, Slovakia retaliates," The Economist, 5.6. 2010, s. 60.
- ↑ The Constitution of the Republic of Estonia – Riigi Teataja riigiteataja.ee. Viitattu 15 July 2016.