Ero sivun ”Soijapapu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p liimablankkoja lukuihin
kurs.
Rivi 3: Rivi 3:
| kuva = Soybean.USDA.jpg
| kuva = Soybean.USDA.jpg
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| kunta = [[Kasvit]] Plantae
| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''
| alakunta = [[Putkilokasvit]] Tracheobionta
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Spermatophyta''
| kaari = [[Siemenkasvit]] Spermatophyta
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] Magnoliophytina
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida''
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] Magnoliopsida
| lahko = [[Fabales]]
| lahko = [[Fabales]]
| heimo = [[Hernekasvit]] ''Fabaceae''
| heimo = [[Hernekasvit]] Fabaceae
| alaheimo = ''[[Faboideae]]''
| alaheimo = [[Faboideae]]
| suku = [[Soijat]] ''Glycine''
| suku = [[Soijat]] ''Glycine''
| laji = ''max''
| laji = ''max''
Rivi 19: Rivi 19:
| commons = Glycine max
| commons = Glycine max
}}
}}
'''Soijapapu''' (''Glycine max'', syn. ''Soja hispida'') on yksivuotinen [[hernekasvit|hernekasvi]] (''Fabaceae''). Se muodostaa [[palko|palon]], jossa on useampi [[siemen]].
'''Soijapapu''' (''Glycine max'', syn. ''Soja hispida'') on yksivuotinen [[hernekasvit|hernekasvi]] (Fabaceae). Se muodostaa [[palko|palon]], jossa on useampi [[siemen]].


Soija on [[riisi]]n ja [[vehnä]]n jälkeen yksi maailman viljellyimmistä kasveista<ref name=WWF>[http://web.archive.org/web/20121120200224/http://www.wwf.fi/www/uploads/pdf/sademetsaa_lihatiskilla.pdf Sademetsää lihatiskillä.] Soijan tuotannon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. WWF Suomen raportti. </ref>. Soijaa tuotettiin maailmassa noin 220 miljoonaa tonnia vuonna 2008<ref name=OH>[http://www.aluesanomat.fi/uutiset.php?id=242Olli Haapala: Soijan tuotannon vastuullisuus alkaa painaa jalostamohanketta]. Vakka-Suomen Aluesanomat 12.4.2010. </ref>. [[Yhdysvallat]] on soijan suurin tuottajamaa 33 prosentin osuudellaan, seuraavaksi tulevat [[Brasilia]] (27&nbsp;%) ja [[Argentiina]] (21&nbsp;%). Maailman soijasadosta 83 prosenttia käytetään eläinten rehun ja soijaöljyn valmistukseen.<ref name=WWF/>
Soija on [[riisi]]n ja [[vehnä]]n jälkeen yksi maailman viljellyimmistä kasveista<ref name=WWF>[http://web.archive.org/web/20121120200224/http://www.wwf.fi/www/uploads/pdf/sademetsaa_lihatiskilla.pdf Sademetsää lihatiskillä.] Soijan tuotannon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. WWF Suomen raportti. </ref>. Soijaa tuotettiin maailmassa noin 220 miljoonaa tonnia vuonna 2008<ref name=OH>[http://www.aluesanomat.fi/uutiset.php?id=242Olli Haapala: Soijan tuotannon vastuullisuus alkaa painaa jalostamohanketta]. Vakka-Suomen Aluesanomat 12.4.2010. </ref>. [[Yhdysvallat]] on soijan suurin tuottajamaa 33 prosentin osuudellaan, seuraavaksi tulevat [[Brasilia]] (27&nbsp;%) ja [[Argentiina]] (21&nbsp;%). Maailman soijasadosta 83 prosenttia käytetään eläinten rehun ja soijaöljyn valmistukseen.<ref name=WWF/>

Versio 11. kesäkuuta 2020 kello 21.31

Soijapapu
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo: Faboideae
Suku: Soijat Glycine
Laji: max
Kaksiosainen nimi

Glycine max
(L.) Merr.

Katso myös

  Soijapapu Wikispeciesissä
  Soijapapu Commonsissa

Soijapapu (Glycine max, syn. Soja hispida) on yksivuotinen hernekasvi (Fabaceae). Se muodostaa palon, jossa on useampi siemen.

Soija on riisin ja vehnän jälkeen yksi maailman viljellyimmistä kasveista[1]. Soijaa tuotettiin maailmassa noin 220 miljoonaa tonnia vuonna 2008[2]. Yhdysvallat on soijan suurin tuottajamaa 33 prosentin osuudellaan, seuraavaksi tulevat Brasilia (27 %) ja Argentiina (21 %). Maailman soijasadosta 83 prosenttia käytetään eläinten rehun ja soijaöljyn valmistukseen.[1]

Suomessa 98 prosenttia soijasta tuodaan rehu- ja ruokaöljyteollisuuden tarpeisiin. Suomeen maahantuodun rehusoijan määrä oli 168 000 tonnia vuonna 2009. Soijan vastuulliselle tuotannolle ja hankinnalle on luotu Basel-standardi.[2].

Soijapavuista syntyy murskauksen yhteydessä 78 prosenttia soijarouheen esiastetta soijamassaa, 18 prosenttia raakasoijaöljyä ja 3 prosenttia soijakuitua. Soijapavusta valmistettua soijarouhetta voidaan käyttää paitsi eläinten rehuna myös jauhelihan tapaan. Raakasoijaöljystä jatkojalostetaan soijaöljyä sekä lesitiiniä, joka on yleinen emulgointiaine esimerkiksi suklaassa, valmiskastikkeissa, margariineissa ja pikkusuolaisissa.[1] Muita soijasta valmistettavia tuotteita ovat muun muassa soijamaito, -kastike ja tofu. Soijaa voidaan käyttää myös biopolttoaineena.

Maailman soijakaupasta 90 prosenttia[3] on geenimuunneltua soijaa, jota käytetään teollisuudessa ja maataloudessa. EU:n säädösten mukaan elintarvikkeen pakkauksessa on oltava merkintä ”muuntogeeninen” tai ”valmistettu muuntogeenisestä soijasta”, jos muuntogeenisen ainesosan osuus ylittää 0,9 prosentin raja-arvon.[4]

Ravintoarvot

Kiinalaiset kutsuivat soijapapua kultaiseksi helmeksi ravintoarvojensa vuoksi. Soija sisältää proteiinia, linolihappoa, kuituja, kaliumia, kalsiumia, fosforia, rautaa, sinkkiä ja runsaasti B-, K- ja E-vitamiineja.

Soijapohjaisia tuotteita käytetään kasvisruokavaliossa usein eläinkunnan tuotteiden korvaajina[5]. Soijassa on muita papuja enemmän proteiinia. Soijapavun proteiinipitoisuus voi olla jopa 45 prosenttia.[6] Soijaproteiini sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja, mikä tekee siitä täysipainoisen proteiininlähteen.[7][8]

Soijapavussa ei ole kuitenkaan ihmiselle välttämätöntä B-12- eikä D-vitamiinia kuten eläinkunnan tuotteissa, minkä vuoksi vegaaniruokavaliota on täydennettävä ravintolisillä[9]. Kasviperäisellä omega-3 rasvalla ei ole myöskään samanlaisia terveysvaikutuksia kuin eläinperäisellä[10], koska elimistö ei kykene hyödyntämään sitä kokonaan tai ollenkaan [11][12], mikä saattaa johtaa vegaaneilla alhaisiin veriarvoihin[13].

Viljely

Soijapavulla on hernekasveille tyypillinen symbioottinen typensidonta.[6] Soijapavun viljelyä on kokeiltu Suomessa. Vuonna 2017 viljelyala oli 2,5 hehtaaria. Ruotsissa lämpimillä alueilla soijapavun viljelyala olisi mahdollista kasvattaa 8 000–9 000 hehtaariin, mutta tuontirehun saatavuus ja hinta eivät ole ohjanneet siihen.[6]

Rehukäyttö

Soijarehu on karjan pääasiallinen valkuaisainerehu EU:n alueella. Korkean valkuaispitoisuuden ansiosta soijarouheella on voitu korvata aikaisemmin käytössä olleet eläinperäiset valkuaisraaka-aineet. Soijarouhe valmistetaan hiutaloimismenetelmällä. Sivutuotteena syntyy soijaöljyä, joka irrotetaan soijahiutaleista uuttamalla (heksaanilla). Paahtamisella varmistetaan vielä rouheen puhtaus.[14]

Terveysvaikutukset

Soijalla on havaittu olevan rintasyövän kehittymistä edesauttavaa vaikutusta, minkä vuoksi rintasyövän sairastaneille ei suositella esimerkiksi soijajauhon käyttöä. Myös soijan kielteisistä vaikutuksista kilpirauhaseen tai aivoihin oli olemassa heikkoa näyttöä vuonna 2007. Soijan kasviestrogeenit eivät kuitenkaan vaikuta miehiin naishormonien tavoin.[15]

Tablettimuotoisella soijaproteiinilla ja soijan isoflavonoideilla on havaittu tutkimuksissa lievää kuumia aaltoja vähentävää vaikutusta[16].

Soija ei paranna tutkimusten mukaan HDL-kolesteroliarvoja, vähennä veren vapaiden rasvahappojen määrää eikä laske myöskään verenpainetta, vaikka tällaista on joskus oletettu.[17]

Ympäristövaikutukset

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Suurin osa maailman soijasta tuotetaan rehuteollisuuden tarpeita varten. Yli 80 prosenttia tuotetusta soijasta jalostetaan eläinrehuksi. EU on Kiinan ohella rehun suurimpia vientialueita. EU:n tärkein rehuntuottaja on Brasilia. Jatkuvan kysynnän kasvamisen vuoksi soijan viljelysmaat valtaavat jatkuvasti alaa Amazonin sademetsistä. Soijan tuotanto on tärkein epäsuora syy, joka aiheuttaa metsäkatoa Amazonilla. Vaikka uusien viljemysmaiden takia ei jouduttaisikaan kaatamaan metsää, sen ympäristövaikutukset ovat silti merkittävät. Kasvava soijantuotanto vaatii uutta infrastruktuuria jolloin soijaviljelyksille johtavien teiden tieltä joudutaan raivaamaan sademetsää. Soijan viljelysmaat aiheuttavat myöskin vesistöjen saastumista lähialueilla.[18]

Käyttö ruoanlaitossa

Soijapavuista tehtyä jogurttia.
Soijapapu

Soijapapuja liotetaan 12 tuntia ennen käyttöä ja keitetään sitten 3–4 tuntia. Keittämisen aikana kannattaa kuoria pois keitinveden pintaan syntyvää vaahtoa. Keitinvesi kaadetaan pois.

Keittoaikaa voi lyhentää huomattavasti idättämällä: liotuksen jälkeen kaadetaan vesi pois ja pavut huuhdellaan, jonka jälkeen ne jätetään kannettomaan astiaan tai esimerkiksi suureen siivilään vuorokauden ajaksi. Idätys parantaa pavun ravintoarvoa entisestään.

Soijapapuja voi myös idättää pidempään: pavut on huuhdeltava idättämisen aikana perusteellisesti 3–4 kertaa. 3–5 vuorokauden kuluttua idut ovat 2–4 cm:n pituisia. Ennen käyttöä idut kannattaa ryöpätä. Idut sopivat salaatteihin ja lämpimiin ruokiin sekä sellaisenaan syötäviksi.

Soijakastike
Pääartikkeli: Soijakastike

Soijakastike on soijasta ja muista valmistusaineista käymisen kautta valmistettu maustekastike.

Soijarouhe
Pääartikkeli: Soijarouhe

Soijarouhe on rakenteeltaan lähellä jauhelihaa. Sitä voi käyttää muun muassa pihveissä, padoissa ja keitoissa.

Soijaöljy
Pääartikkeli: Soijaöljy

Soijaöljy on soijakasvin pavuista valmistettua öljyä. Tätä öljyä pidetään terveysvaikutteisena, sillä se sisältää paljon omega-3-rasvahappoja.[19] Soijaöljyä myydään joskus pelkällä kauppanimellä "kasviöljy".

Soijajauho

Soijajauholla voi korvata osan jauhoista leivonnassa. Sillä ei ole leipoutumisominaisuuksia. Soijajauho on luontaisesti gluteenitonta, joten se sopii myös keliaakikoille. 1 dl soijajauhoa painaa kuivana noin 47 g.

Soijahiutaleet

Soijahiutaleita voi syödä joko sellaisenaan välipalana tai aamiaismurojen tapaan.

Soijasuikaleet

Kiinteät soijasuikaleet muistuttavat rakenteeltaan lihaa. Niitä voi käyttää esimerkiksi wokeissa, pataruuissa ja kastikkeissa. 1 dl painaa kuivana noin 23 g.

Soijapalat

Soijapalat ovat kiinteitä ja muistuttavat rakenteeltaan lihaa. Niitä voi käyttää esimerkiksi kastikkeissa, keitoissa tai lisänä liha- tai kanaruuissa. Kiinteä rakenne ei murene valmistuksen aikana. 1 dl painaa kuivana noin 23 g.

Soijapyörykät

Soijapyörykät ovat kiinteitä, suuria paloja, joista voi valmistaa esimerkiksi nugetteja tai käyttää wokeissa, keitoissa ja kastikkeissa. 1 dl painaa kuivana noin 25 g.

Soijafileet

Soijafileet ovat kooltaan suuria soijapaloja. Niitä voi käyttää ruoanlaitossa lihafileiden tapaan. Niistä voi valmistaa kasvispihvejä, sillä fileet pysyvät kiinteinä paistettaessa. 1 filee painaa kuivana noin 10 g.

Kuvagalleria

  • Soijapapuviljelmä
    Soijapapuviljelmä
  • Soijapavun siemeniä, soijapapuja
    Soijapavun siemeniä, soijapapuja

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c Sademetsää lihatiskillä. Soijan tuotannon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. WWF Suomen raportti.
  2. ↑ a b Haapala: Soijan tuotannon vastuullisuus alkaa painaa jalostamohanketta. Vakka-Suomen Aluesanomat 12.4.2010.
  3. ↑ Kauppalehti
  4. ↑ Usein kysyttyä Ruokavirasto. Viitattu 17.3.2020.
  5. ↑ Soija on tuottanut pettymyksen Terve.fi, Harvard College. Viitattu 1.5.2012.
  6. ↑ a b c https://www.luke.fi/futurecrops/fi/viljely/soijapavun-viljely/
  7. ↑ Findarticles.com
  8. ↑ Nsrl.uiuc.edu
  9. ↑ Kosonen, Anna-Liisa: Anna-Liisa Kosonen: Tiukka kasvisruokavalio altistaa puutostaudeille Yle - Uutiset, tiede. 19.9.2013. Viitattu 2.9.2018.
  10. ↑ Rajiv Chowdhury ym.: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  11. ↑ Goyens PL, Spilker ME, Zock PL et al. Conversion of {alpha}-linolenic acid in humans is influenced by the absolute amounts of {alpha}-linolenic acid and linoleic acid in the diet and not by their ratio. Am J Clin Nutr. 2006 Jul;84(1): 44–53 Free Full Text
  12. ↑ Willams CM, Burdge G. PubMed Long-chain n-3, PUFA: plant v. marine sources. Proc Nutr Soc. 2006;65(1): 42–50. Review.
  13. ↑ Hanna Kivimäki: Poikkileikkaustutkimus vegaanien ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista
  14. ↑ Hanna Alve 2007: Ensimmäisen ja toisen sukupolven nestemäisten liikennepolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen vertailu. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Energia- ja ympäristötekniikan osasto. Opinnäyte
  15. ↑ Soija on tuottanut pettymyksen Terve.fi, Harvard College. Viitattu 1.5.2012.
  16. ↑ Soija on tuottanut pettymyksen Terve.fi, Harvard College. Viitattu 1.5.2012.
  17. ↑ Soija on tuottanut pettymyksen Terve.fi, Harvard College. Viitattu 1.5.2012.
  18. ↑ name=WWF>Sademetsää lihatiskillä.Soijan tuotannon ympäristö- ja sosiaalisetvaikutukset. WWF Suomen raportti
  19. ↑ Fineli: Soijaöljy

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Soijapapu.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Soijapapu&oldid=18982741”