Ero sivun ”VR-Yhtymä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisimmät 3 tekstimuutosta (tehnyt JUNAMASTER) ja palautettiin versio 18910537, jonka on tehnyt ,: ei artikkelin entisen sisällön kannalta olennaista, vaan osa palveluiden heikentämistä, joka on jatkunut jo 20 vuotta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 14: Rivi 14:
| toimiala = [[rautatieliikenne]], [[tieliikenne|maantieliikenne]], [[infrarakentaminen|infra]], [[logistiikka]]
| toimiala = [[rautatieliikenne]], [[tieliikenne|maantieliikenne]], [[infrarakentaminen|infra]], [[logistiikka]]
| tuotteet =
| tuotteet =
| liikevaihto = 1277 milj. € (2018)<ref name=luvut15>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/742250-vr-tahkosi-liikevoittoa-152-000-000-euroa-lahes-puolet-paukahti-yhden-huippukohteen | Nimeke = VR tahkosi liikevoittoa 152 000 000 euroa – lähes puolet paukahti yhden huippukohteen myynnistä Helsingissä | Julkaisija = Vantaan Sanomat | Viitattu = 2.5.2019}}</ref>
| liikevaihto = 1&nbsp;277 milj. € (2018)<ref name=luvut15>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/742250-vr-tahkosi-liikevoittoa-152-000-000-euroa-lahes-puolet-paukahti-yhden-huippukohteen | Nimeke = VR tahkosi liikevoittoa 152 000 000 euroa – lähes puolet paukahti yhden huippukohteen myynnistä Helsingissä | Julkaisija = Vantaan Sanomat | Viitattu = 2.5.2019}}</ref>
| liikevoitto = 152 milj. € (2018)<ref name=luvut15/>
| liikevoitto = 152 milj. € (2018)<ref name=luvut15/>
| nettotulo =
| nettotulo =
| henkilökuntaa = 8 615 (2015)<ref name=luvut15/>
| henkilökuntaa = 8&nbsp;615 (2015)<ref name=luvut15/>
| emoyhtiö =
| emoyhtiö =
| tytäryhtiö = [[VR FleetCare]], [[VR Transpoint]], [[Avecra]], [[Pohjolan Liikenne]]
| tytäryhtiö = [[VR FleetCare]], [[VR Transpoint]], [[Avecra]], [[Pohjolan Liikenne]]
Rivi 25: Rivi 25:
}}
}}


'''VR-Yhtymä Oy''' eli '''VR Group'''<ref name="VR Group">[http://www.vrgroup.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_20101101094632.html VR-konserni uudistaa brändejään]</ref> on [[Suomi|Suomen]] [[valtionyhtiö|valtion omistama]] [[logistiikka]][[konserni]], joka harjoittaa [[Henkilöliikenne|henkilö-]] ja [[Tavaraliikenne|tavaraliikennettä]] Suomen [[Suomen rautatieliikenne|rautateillä]] ja [[Suomen tieverkko|maanteillä]]. VR:llä on sopimusoikeudellinen [[monopoli]] rautateiden kaukoliikenteen henkilöliikenteessä, joka jatkuu vuoteen 2024 saakka,<ref name="hslisaaika">{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/talous/a1372815785145|nimeke=VR sai lisäaikaa kaukoliikenteen monopolille|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2013-07-03|viitattu=2017-10-23|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> jolloin Suomen raideliikenne näillä näkymin vapautuu kilpailulle.
'''VR-Yhtymä Oy''' eli '''VR Group'''<ref name="VR Group">[http://www.vrgroup.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_20101101094632.html VR-konserni uudistaa brändejään]</ref> on [[Suomi|Suomen]] [[valtionyhtiö|valtion omistama]] [[logistiikka]][[konserni]], joka harjoittaa [[Henkilöliikenne|henkilö-]] ja [[Tavaraliikenne|tavaraliikennettä]] Suomen [[Suomen rautatieliikenne|rautateillä]] ja [[Suomen tieverkko|maanteillä]]. VR:llä on sopimusoikeudellinen [[monopoli]] rautateiden kaukoliikenteen henkilöliikenteessä, joka jatkuu vuoteen 2024 saakka<ref name="hslisaaika">{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/talous/a1372815785145|nimeke=VR sai lisäaikaa kaukoliikenteen monopolille|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2013-07-03|viitattu=2017-10-23|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>, jolloin Suomen raideliikenne näillä näkymin vapautuu kilpailulle.


Yhtymän tunnuskirjaimet ''VR'' on johdettu ''[[Valtionrautatiet|Valtionrautateistä]]'', joka oli Suomen valtiollinen rautatielaitos vuosina 1862–1995.
Yhtymän tunnuskirjaimet ''VR'' on johdettu ''[[Valtionrautatiet|Valtionrautateistä]]'', joka oli Suomen valtiollinen rautatielaitos vuosina 1862–1995.
Rivi 35: Rivi 35:
Vuosina 2009–2010 toteutettiin muutosohjelma konsernirakennetta uudistettaessa. VR-Yhtymän omistaman, [[linja-auto]]liikennettä harjoittaneen Pohjolan Liikenne -konsernin emoyhtiö Oy Pohjolan Liikenne Ab sulautettiin ensin [[juna]]liikennettä harjoittaneeseen VR Osakeyhtiöön, jolloin Pohjolan Liikenteen henkilöliikenne siirtyi henkilöliikennedivisioonaan ja tavaraliikenne logistiikkadivisioonaan. Tämän jälkeen VR Osakeyhtiö sulautettiin VR-Yhtymään. Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab:n nimi muutettiin Oy [[Pohjolan Liikenne]] Ab:ksi. Lisäksi Megasiirto Oy sulautettiin radanpidon suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja toimittavaan Oy VR-Rata Ab:hen, josta tuli VR Track Oy. Logistiikassa [[Transpoint-yhtiöt]] ja [[VR Cargo]] yhdistettiin [[VR Transpoint]] -brändin alle, ja Transpoint-yhtiöt (Transpoint Internationalia lukuun ottamatta) fuusioitiin VR-Yhtymään. Vuoden 2011 alussa VR-Yhtymä otti liikemerkikseen VR Group, joka oli jo aiemmin yrityksen englanninkielinen rinnakkaistoiminimi.<ref name="VR Group"/>
Vuosina 2009–2010 toteutettiin muutosohjelma konsernirakennetta uudistettaessa. VR-Yhtymän omistaman, [[linja-auto]]liikennettä harjoittaneen Pohjolan Liikenne -konsernin emoyhtiö Oy Pohjolan Liikenne Ab sulautettiin ensin [[juna]]liikennettä harjoittaneeseen VR Osakeyhtiöön, jolloin Pohjolan Liikenteen henkilöliikenne siirtyi henkilöliikennedivisioonaan ja tavaraliikenne logistiikkadivisioonaan. Tämän jälkeen VR Osakeyhtiö sulautettiin VR-Yhtymään. Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab:n nimi muutettiin Oy [[Pohjolan Liikenne]] Ab:ksi. Lisäksi Megasiirto Oy sulautettiin radanpidon suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja toimittavaan Oy VR-Rata Ab:hen, josta tuli VR Track Oy. Logistiikassa [[Transpoint-yhtiöt]] ja [[VR Cargo]] yhdistettiin [[VR Transpoint]] -brändin alle, ja Transpoint-yhtiöt (Transpoint Internationalia lukuun ottamatta) fuusioitiin VR-Yhtymään. Vuoden 2011 alussa VR-Yhtymä otti liikemerkikseen VR Group, joka oli jo aiemmin yrityksen englanninkielinen rinnakkaistoiminimi.<ref name="VR Group"/>


Vuonna 2019 VR Track Oy vaihtoi nimekseen [[NRC Finland|NRC Group Finland Oy]] tultuaan myydyksi norjalaiselle NRC Group:lle, jonka osaomistajaksi VR-yhtymä Oy tuli yrityskaupan yhteydessä. Myöhemmin samana vuonna yrityksen suunnitteluliiketoiminta myytiin [[Sweco|Swecolle]].
Vuonna 2019 VR Track Oy vaihtoi nimekseen [[NRC Finland|NRC Group Finland Oy]] tultuaan myydyksi norjalaiselle NRC Groupille, jonka osaomistajaksi VR-yhtymä Oy tuli yrityskaupan yhteydessä. Myöhemmin samana vuonna yrityksen suunnitteluliiketoiminta myytiin [[Sweco|Swecolle]].


VR Group koostuu viidestä divisioonasta, jotka ovat henkilöliikenne (VR ja Pohjolan Liikenne), logistiikka (VR Transpoint), palvelut ja tuotanto, radan rakennus ja kunnossapito (VR Track) sekä Venäjä ja kansainväliset toiminnot. Tukitoiminnot, [[informaatioteknologia]] sekä [[talous]] ja henkilöstö on keskitetty konsernitasolle. Divisioonat muodostuvat yksiköistä ja [[juridiikka|juridisista]] [[yhtiö]]istä.
VR Group koostuu viidestä divisioonasta, jotka ovat henkilöliikenne (VR ja Pohjolan Liikenne), logistiikka (VR Transpoint), palvelut ja tuotanto, radan rakennus ja kunnossapito (VR Track) sekä Venäjä ja kansainväliset toiminnot. Tukitoiminnot, [[informaatioteknologia]] sekä [[talous]] ja henkilöstö on keskitetty konsernitasolle. Divisioonat muodostuvat yksiköistä ja [[juridiikka|juridisista]] [[yhtiö]]istä.
Rivi 48: Rivi 48:
VR:n tulos heikkeni vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna<ref name=luvut15/>, mikä selittyy muun muassa saksalaisen [[Siemens AG|Siemensin]] kanssa tehdyistä [[Vectron]]-vetureiden kalustokaupoista.<ref name=vectron />
VR:n tulos heikkeni vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna<ref name=luvut15/>, mikä selittyy muun muassa saksalaisen [[Siemens AG|Siemensin]] kanssa tehdyistä [[Vectron]]-vetureiden kalustokaupoista.<ref name=vectron />


Vuonna 2017 VR:n tulos parani, kun matkustajamäärät kasvoivat 8 prosenttia hinnanalennuksien takia.
Vuonna 2017 VR:n tulos parani, kun matkustajamäärät kasvoivat 8 prosenttia matkalippujen hinnanalennuksien ansiosta.

{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
|+VR konsernin tunnusluvut <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://2017.vrgroupraportti.fi/fi/|nimeke=Vuosiraportti 2017|julkaisu=2017.vrgroupraportti.fi|viitattu=2018-08-26}}</ref>
|+VR-konsernin tunnusluvut<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://2017.vrgroupraportti.fi/fi/|nimeke=Vuosiraportti 2017|julkaisu=2017.vrgroupraportti.fi|viitattu=2018-08-26}}</ref>
!
!
!
!
Rivi 95: Rivi 96:
[[Pääkaupunkiseutu|Pääkaupunkiseudun]] ulkopuolella ei ole varsinaista lähiliikennettä eikä [[Paikallisjuna|paikallisjunia]]. Siellä [[taajamajuna]]t pysähtyvät [[pikajuna|pikajunia]] ja [[Intercity]]-junia tiheämmin ja yhdistävät näin pienempiä kaupunkeja ja kuntia. Pikajunat, InterCity-junat ja [[Sm3|Pendolino]]t yhdistävät suuremmat kaupungit. Useimpien kaukoliikenteen junien lähtö- tai määräasema on [[Helsinki]], mutta niitä kulkee myös esimerkiksi [[Turku|Turusta]] [[Tampere]]en ja [[Jyväskylä]]n kautta [[Pieksämäki|Pieksämäelle]] ja päinvastoin. Suora makuuvaunuja sisältävä yöjunayhteys on myös Turun ja [[Oulu]]n sekä Turun ja [[Rovaniemi|Rovaniemen]] välillä, mutta tällöin vaunut siirretään matkan varrella Tampereella junasta toiseen.
[[Pääkaupunkiseutu|Pääkaupunkiseudun]] ulkopuolella ei ole varsinaista lähiliikennettä eikä [[Paikallisjuna|paikallisjunia]]. Siellä [[taajamajuna]]t pysähtyvät [[pikajuna|pikajunia]] ja [[Intercity]]-junia tiheämmin ja yhdistävät näin pienempiä kaupunkeja ja kuntia. Pikajunat, InterCity-junat ja [[Sm3|Pendolino]]t yhdistävät suuremmat kaupungit. Useimpien kaukoliikenteen junien lähtö- tai määräasema on [[Helsinki]], mutta niitä kulkee myös esimerkiksi [[Turku|Turusta]] [[Tampere]]en ja [[Jyväskylä]]n kautta [[Pieksämäki|Pieksämäelle]] ja päinvastoin. Suora makuuvaunuja sisältävä yöjunayhteys on myös Turun ja [[Oulu]]n sekä Turun ja [[Rovaniemi|Rovaniemen]] välillä, mutta tällöin vaunut siirretään matkan varrella Tampereella junasta toiseen.


Rautateiden turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen [[Liikenteen turvallisuusvirasto]].
Rautateiden turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen [[liikenne- ja viestintävirasto]].


Rakennuslehti valitsi VR Trackin Lielahti-Kokemäki-allianssihankkeen työmaan Vuoden työmaaksi 2012. Kyseinen ratahanke oli Euroopan ensimmäinen julkisten hankintojen allianssihanke.<ref>[http://www.rakennuslehti.fi/2012/12/rataallianssi-voitti-tyomaakilpailun/ Rata-allianssi voitti työmaakilpailun,] Rakennuslehti 10.12.2012</ref> Työmaan vastuuhenkilöt Juha Jalamaa ja Jussi Takamaa palkittiin [[H. Roosin säätiö]]n työturvallisuuspalkinnolla 18.3.2014.<ref>[http://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/lielahtikokemaki-allianssihankkeessa-tyoturvallisuutta-edistetty-ansiokkaasti-180320141500/ vrgrou.fi]</ref>
Rakennuslehti valitsi VR Trackin Lielahti-Kokemäki-allianssihankkeen työmaan Vuoden työmaaksi 2012. Kyseinen ratahanke oli Euroopan ensimmäinen julkisten hankintojen allianssihanke.<ref>[http://www.rakennuslehti.fi/2012/12/rataallianssi-voitti-tyomaakilpailun/ Rata-allianssi voitti työmaakilpailun,] Rakennuslehti 10.12.2012</ref> Työmaan vastuuhenkilöt Juha Jalamaa ja Jussi Takamaa palkittiin [[H. Roosin säätiö]]n työturvallisuuspalkinnolla 18.3.2014.<ref>[http://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/lielahtikokemaki-allianssihankkeessa-tyoturvallisuutta-edistetty-ansiokkaasti-180320141500/ vrgrou.fi]</ref>
Rivi 118: Rivi 119:


== Kalusto ==
== Kalusto ==
{{pääartikkeli|[[Luettelo VR:n kalustosta]]}}
===Veturit===
===Veturit===
[[Kuva:VR Dv12 locomotive in Tampere Aug2008 001.jpg|thumb|200px|Dv12-mallinen dieselveturi]]
[[Kuva:VR Dv12 locomotive in Tampere Aug2008 001.jpg|thumb|200px|Dv12-mallinen dieselveturi]]
Rivi 147: Rivi 149:


====Allegro====
====Allegro====
{{pääartikkeli|[[Sm6]]}}

[[Sm6|Allegro]] ('''Sm6''') on muutamin poikkeamin Pendolinon kaltainen junayksikkö. Niitä liikennöi Karelian Trains joka on VR-Yhtymän ja Venäjän rautatieyhtiön omistama. Junayksikkö on seitsemänvaunuinen ja niitä käytetään Helsingin ja [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n välisessä liikenteessä.
[[Sm6|Allegro]] on muutamin poikkeamin Pendolinon kaltainen junayksikkö. Niitä liikennöi Karelian Trains joka on VR-Yhtymän ja Venäjän rautatieyhtiön omistama. Junayksikkö on seitsemänvaunuinen ja niitä käytetään Helsingin ja [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n välisessä liikenteessä.


===Siniset vaunut===
===Siniset vaunut===
Rivi 347: Rivi 349:


==Muuta==
==Muuta==
VR-Yhtymän pääkonttori on sijainnut pitkään Helsingin päärautatieaseman rakennuksessa. VR-Yhtymä siirsi pääkonttorinsa Pasilaan, Ylen eläkeyhtiön omistuksessa olevaan Iso Paja-toimistotaloon, jossa VR-Yhtymä on vuokralla.<ref>http://www.hs.fi/kaupunki/a1417796422886</ref>
VR-Yhtymän pääkonttori on sijainnut pitkään Helsingin päärautatieaseman rakennuksessa. VR-Yhtymä siirsi pääkonttorinsa Pasilaan, Ylen eläkeyhtiön omistuksessa olevaan [[Iso Paja]] -toimistotaloon, jossa VR-Yhtymä on vuokralla.<ref>http://www.hs.fi/kaupunki/a1417796422886</ref>


[[Kilpailu- ja kuluttajavirasto]] päätti jättää tutkimatta Marecap Trans Oy:n tekemän tutkintapyynnön VR Transpointin kansainvälisistä maantiekuljetuksista, perustellen päätöstä maantiekuljetusten alalla toimivien yritysten lukumäärällä.<ref>http://www.tekniikkatalous.fi/talous/kilpailuvirasto+jattaa+tutkimatta+vrn+maantiekuljetukset++quotkilpailu+kokonaisuudessaan+toimivaaquot/a1058578</ref> Marecap Trans Oy epäili laitonta ristisubventiota, jossa VR paikkaisi maantieliikenteen tappioita muista liiketoiminnoista tulevilla voitoilla.<ref>http://www.tekniikkatalous.fi/Liikenne/vuotosivusto+maantiekuljetusyhtio+kannellut+vrsta+kilpailuvirastolle/a995477</ref>
[[Kilpailu- ja kuluttajavirasto]] päätti jättää tutkimatta Marecap Trans Oy:n tekemän tutkintapyynnön VR Transpointin kansainvälisistä maantiekuljetuksista, perustellen päätöstä maantiekuljetusten alalla toimivien yritysten lukumäärällä.<ref>http://www.tekniikkatalous.fi/talous/kilpailuvirasto+jattaa+tutkimatta+vrn+maantiekuljetukset++quotkilpailu+kokonaisuudessaan+toimivaaquot/a1058578</ref> Marecap Trans Oy epäili laitonta ristisubventiota, jossa VR paikkaisi maantieliikenteen tappioita muista liiketoiminnoista tulevilla voitoilla.<ref>http://www.tekniikkatalous.fi/Liikenne/vuotosivusto+maantiekuljetusyhtio+kannellut+vrsta+kilpailuvirastolle/a995477</ref>

Versio 5. kesäkuuta 2020 kello 11.22

Hakusana ”VR” ohjaa tänne. Lyhenteen VR muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
VR-Yhtymä Oy
Tunnuslause Aikaa yhteisellä matkalla
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1862 (osakeyhtiönä 1995)
Toimitusjohtaja Rolf Jansson[1]
Puheenjohtaja Kjell Forsén
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala rautatieliikenne, maantieliikenne, infra, logistiikka
Liikevaihto 1 277 milj. € (2018)[2]
Liikevoitto 152 milj. € (2018)[2]
Henkilöstö 8 615 (2015)[2]
Tytäryhtiöt VR FleetCare, VR Transpoint, Avecra, Pohjolan Liikenne
Omistaja Suomen valtio
Kotisivu www.vrgroup.fi

VR-Yhtymä Oy eli VR Group[3] on Suomen valtion omistama logistiikkakonserni, joka harjoittaa henkilö- ja tavaraliikennettä Suomen rautateillä ja maanteillä. VR:llä on sopimusoikeudellinen monopoli rautateiden kaukoliikenteen henkilöliikenteessä, joka jatkuu vuoteen 2024 saakka[4], jolloin Suomen raideliikenne näillä näkymin vapautuu kilpailulle.

Yhtymän tunnuskirjaimet VR on johdettu Valtionrautateistä, joka oli Suomen valtiollinen rautatielaitos vuosina 1862–1995.

Konsernin rakenne

Valtionrautateiden ja VR-Yhtymän logo vuosina 1985–2009.

Valtionrautateiden muutos osakeyhtiöksi vietiin päätökseen Eino Saarisen pääjohtajakaudella 1988–1995. Se oli aloitettu jo ennen häntä, mutta hän vei sitä voimakkaasti eteenpäin, ja VR:stä muodostui 1995 valtion omistama osakeyhtiö VR-yhtymä Oy.[5]

Vuosina 2009–2010 toteutettiin muutosohjelma konsernirakennetta uudistettaessa. VR-Yhtymän omistaman, linja-autoliikennettä harjoittaneen Pohjolan Liikenne -konsernin emoyhtiö Oy Pohjolan Liikenne Ab sulautettiin ensin junaliikennettä harjoittaneeseen VR Osakeyhtiöön, jolloin Pohjolan Liikenteen henkilöliikenne siirtyi henkilöliikennedivisioonaan ja tavaraliikenne logistiikkadivisioonaan. Tämän jälkeen VR Osakeyhtiö sulautettiin VR-Yhtymään. Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab:n nimi muutettiin Oy Pohjolan Liikenne Ab:ksi. Lisäksi Megasiirto Oy sulautettiin radanpidon suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja toimittavaan Oy VR-Rata Ab:hen, josta tuli VR Track Oy. Logistiikassa Transpoint-yhtiöt ja VR Cargo yhdistettiin VR Transpoint -brändin alle, ja Transpoint-yhtiöt (Transpoint Internationalia lukuun ottamatta) fuusioitiin VR-Yhtymään. Vuoden 2011 alussa VR-Yhtymä otti liikemerkikseen VR Group, joka oli jo aiemmin yrityksen englanninkielinen rinnakkaistoiminimi.[3]

Vuonna 2019 VR Track Oy vaihtoi nimekseen NRC Group Finland Oy tultuaan myydyksi norjalaiselle NRC Groupille, jonka osaomistajaksi VR-yhtymä Oy tuli yrityskaupan yhteydessä. Myöhemmin samana vuonna yrityksen suunnitteluliiketoiminta myytiin Swecolle.

VR Group koostuu viidestä divisioonasta, jotka ovat henkilöliikenne (VR ja Pohjolan Liikenne), logistiikka (VR Transpoint), palvelut ja tuotanto, radan rakennus ja kunnossapito (VR Track) sekä Venäjä ja kansainväliset toiminnot. Tukitoiminnot, informaatioteknologia sekä talous ja henkilöstö on keskitetty konsernitasolle. Divisioonat muodostuvat yksiköistä ja juridisista yhtiöistä.

Yhteensä VR-konsernissa on 28 yhtiötä ja osakkuusyrityksiä kahdeksan. Liikenteen ohjauspalvelut eriytettiin vuoden 2015 alussa Finrail-nimiselle yhtiölle, joka ei kuulu VR-yhtymään.[6]

VR Group määritellään liikennöitsijäksi tai rautatieyritykseksi, kun taas Väylävirasto on rataverkon haltija ja vastaa sen ylläpidosta. Muidenkin liikennöitsijöiden mahdollisesti päästessä liikennöimään rataverkolla, Väyläviraston ja VR Groupin erilaiset roolit korostunevat jatkossa entistä voimakkaammin.

Tilikaudet

VR:n tulos heikkeni vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna[2], mikä selittyy muun muassa saksalaisen Siemensin kanssa tehdyistä Vectron-vetureiden kalustokaupoista.[7]

Vuonna 2017 VR:n tulos parani, kun matkustajamäärät kasvoivat 8 prosenttia matkalippujen hinnanalennuksien ansiosta.

VR-konsernin tunnusluvut[8]
2014 2015 2016 2017
Liikevaihto M€ 1 367 1 231 1 187 1 251
Liikevoitto M€ 90,4 65,4 43,3 110,3
Tase M€ 1 367 1 231 1 187 1 251
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 5,9 4,5 2,8 6,9

Toiminta

VR Group koostuu kolmesta asiakasryhmien ympärillä toimivasta liiketoiminnosta, jotka ovat matkustajaliikenteestä huolehtiva VR, logistiikkaa harjoittava VR Transpoint ja infrarakentamiseen erikoistunut VR Track.

Henkilöliikenteen osalta VR Group hoitaa sekä pääkaupunkiseudun lähiliikennettä että kaukoliikennettä, myös kansainvälistä yhteyttä Pietariin ja Moskovaan. Se tulee hoitamaan myös kilpailutuksen kautta Tampereen raitiotien liikennöinnin.[9]

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei ole varsinaista lähiliikennettä eikä paikallisjunia. Siellä taajamajunat pysähtyvät pikajunia ja Intercity-junia tiheämmin ja yhdistävät näin pienempiä kaupunkeja ja kuntia. Pikajunat, InterCity-junat ja Pendolinot yhdistävät suuremmat kaupungit. Useimpien kaukoliikenteen junien lähtö- tai määräasema on Helsinki, mutta niitä kulkee myös esimerkiksi Turusta Tampereen ja Jyväskylän kautta Pieksämäelle ja päinvastoin. Suora makuuvaunuja sisältävä yöjunayhteys on myös Turun ja Oulun sekä Turun ja Rovaniemen välillä, mutta tällöin vaunut siirretään matkan varrella Tampereella junasta toiseen.

Rautateiden turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen liikenne- ja viestintävirasto.

Rakennuslehti valitsi VR Trackin Lielahti-Kokemäki-allianssihankkeen työmaan Vuoden työmaaksi 2012. Kyseinen ratahanke oli Euroopan ensimmäinen julkisten hankintojen allianssihanke.[10] Työmaan vastuuhenkilöt Juha Jalamaa ja Jussi Takamaa palkittiin H. Roosin säätiön työturvallisuuspalkinnolla 18.3.2014.[11]

Ville Saksin kaudella VR Trackin Ruotsissa tekemä kunnossapitosopimus tuotti huomattavia tappioita Suomen valtiolle, ja se lopetettiin ennen sopimuksen päättymistä, ja Saksi irtisanoutui samanaikaisesti kun asiasta tiedotettiin. VR Track sai hänen aikanaan rataverkon huonosta kunnossapidosta moitteita Liikennevirastolta. Liikennevirasto sulki laiminlyöntien vuoksi VR Trackin pois rataverkon kunnossapidon tarjouskilpailusta.[12]

Monopoliaseman purkaminen

VR-Yhtymällä on monopoliasema Suomen rautateiden henkilöliikenteessä. Se päättyy vuonna 2024, sillä VR-Yhtymän yksinoikeussopimus henkilöjunaliikenteestä päättyy silloin. VR-Yhtymän monopoliaseman purkaminen ei vaadi lakimuutoksia tai budjettikäsittelyä.

Liikennettä oli tarkoitus kilpailuttaa tämän jälkeen. Liikenteen kilpailutukseen haluttiin mukaan myös maakunnat ja kaupungit mukaan, jotta olisi saatu aikaan myös alueellista liikennettä.[13]

Suomen henkilöjunaliikenteen kilpailuttaminen oli tarkoitus alkaa Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä vuonna 2020. Tarkoituksena oli avata koko Suomen matkustajajunaliikenne kilpailulle vuoteen 2026 mennessä. Sittemmin päädyttiin open access -malliin, jossa liikennettä ei kilpailuteta, vaan markkinoille tuleva yritys ostaa itse kaluston. Sitä pidetään epätodennäköisenä, että mikään yritys tekisi näin.[14]

Lopulta ainut liikenne, joka kilpailutettiin, oli Helsingin seudun liikenteen (HSL) toimivalta-alueen sisäiset linjat. Ne ulottuvat Helsingistä Siuntioon ja Keravalle ja kattavat myös Kehäradan liikenteen. Kilpailutuksessa otettiin huomioon myös mahdollinen henkilöliikenteen aloittaminen Nikkilään. Tämän kilpailutuksen VR voitti toukokuussa 2020. Sopimuksen pituus on kymmenen vuotta kesäkuusta 2021 alkaen ja siihen sisältyy kolmen vuoden optio.[15]

VR-Yhtymän jakaminen

VR-Yhtymä oli aikaisemmin tarkoitus säilyä sen monopoliaseman purkamisen jälkeenkin valtion omistuksessa, mutta siitä olisi eriytetty kilpailun mahdollistamiseksi kolme eri valtionyhtiötä, jotka olisivat olleet kalusto-, kunnossapito- ja kiinteistöyhtiö.

Kiinteistöyhtiöön olisi kuulunut käytännössä vain VR:n juna-asemat. Niihin olisi tullut pääsy myös VR:n kilpailijoille. Kalustoyhtiö olisi vuokrannut VR:n kalustoa myös muille toimijoille. Arveltiin, että kaluston hankkiminen olisi muuten saattanut olla VR:n kilpailijoille liian kallista.[13] Sittemmin pilkkominen peruttiin.

VR ei omista junia, joilla ajetaan HSL-alueen sisäiset vuorot, vaan ne omistaa joukko Helsingin seudun kuntia.

Kalusto

Pääartikkeli: Luettelo VR:n kalustosta

Veturit

Dv12-mallinen dieselveturi

VR Groupilla on kaupallisessa liikenteessä käytössä kolme sähköveturityyppiä: Sr1, Sr2 ja Sr3 sekä kolme dieselveturityyppiä: Dv12, Dr14 ja Dr16.

Sähköveturit

Sr1

Ensimmäiset Sr1-luokan veturit tilattiin vuonna 1973 neuvostoliittolaiselta Novotšerkasskin veturitehtaalta, joka valmisti vetureita 110 kappaletta ja niitä ennen yhden prototyypin. Sr1 onkin nykyisin Suomen runsaslukuisin sähköveturityyppi. Alkuvaikeuksien jälkeen se on osoittautunut erittäin luotettavaksi. Ensimmäinen Sr1-veturi, 3001, saapui Suomeen 4. syyskuuta 1973. Vuonna 1993 Hyvinkään konepaja kokosi ylimääräisestä korista ja muista varaosista veturin 3111. Verrattuna vastaavan ikäisiin länsimaisiin sähkövetureihin on Sr1 teholtaan pienempi. Kolme Sr1-veturia on tällä hetkellä hylätty. Sr1-vetureilla on ollut yhteensä kolme väritystä. lähde?

Sr2

Ensimmäinen Sr2 valmistettiin vuonna 1995. Vuoteen 2003 mennessä vetureita rakennettiin 46 kappaletta. Sr2:n suurin sallittu nopeus on 210 km/h. Koeajoissa sillä on ajettu 232 km/h. Nopeus 230 km/h oli merkittynä joissakin vetureissa, mutta sittemmin tätä lukua on alennettu voimassa olevan hyväksynnän mukaiseksi. Tähän mennessämilloin? yhtäkään Sr2-sarjan veturia ei ole hylätty.

Sr3

Joulukuussa 2013 VR julkaisi yli 300 miljoonan euron arvoisen kalustokaupan, jonka myötä se hankkii saksalaiselta Siemensiltä 80 uutta Vectron-sähköveturia ja option 97 lisäveturiin. Ensimmäiset veturit tulivat käyttöön vuoden 2017 kesäkuussa ja koko erä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.[7] Siemens Vectronin tyyppimerkinnäksi tulee Sr3.

Dieselveturit

VR Group liikennöi kolmella dieselveturityyppillä kaupallisessa liikenteessä; nämä ovat Dv12, Dr14 ja Dr16. Dr16-veturi on dieselsähköinen veturi, josta on mahdollista syöttää virtaa matkustajavaunuihin.

InterCity-vaunut

Pääartikkeli: Intercity Suomessa
Intercity-junan ohjaus- ja matkustajavaunu Jyväskylän rautatieasemalla vuonna 2013

Suomessa VR Group liikennöi InterCity-junia kaikilla merkittävillä reiteillä (muun muassa Helsinki–Tampere–Oulu–Rovaniemi, Helsinki–Kuopio, Helsinki–Turku, Helsinki–Kajaani, Helsinki–Joensuu sekä Turku–Tampere/Pieksämäki). Junien huippunopeus on radasta, veturista ja junatyypistä riippuen 140–200 km/h. Yksikerroksisten Intercity-vaunujen nopeusrajoitus on 160 km/h ja uudempien kaksikerroksisten Intercity-junien jopa 200 km/h. Intercity-junan tunnistaa vihervalkoisesta (aiemmin punavalkoisesta) värityksestä ja vaunun litteran kirjaimesta x (yksikerroksinen) tai d (kaksikerroksinen). Kaksikerrosvaunuissa on ilmastointi ja WLAN-verkko, ja ne ovat uudenaikaisia ja moderneja.

Pendolino

Pääartikkeli: Sm3
Pendolino-juna Helsingin päärautatieasemalla

Suomessa nopein junatyyppi on kuusivaunuinen Pendolino. Junia voidaan yhdistää enintään kahden yksikön mittaisiksi. Kallistuvan korin ansiosta Pendolino voidaan ajaa kaarteisiin 35 prosenttia muita junia nopeammin. Pendolinoilla liikennöidään vilkkaimpiin matkustusaikoihin, ja ne pysähtyvät pääosin vain suurimmilla asemilla. Junan suurin nopeus on 220 km/h. Ensimmäiset Pendolinot tilattiin vuonna 1992 ja ne aloittivat liikennöinnin Helsingin ja Turun välisellä rantaradalla vuonna 1995.

Allegro

Pääartikkeli: Sm6

Allegro on muutamin poikkeamin Pendolinon kaltainen junayksikkö. Niitä liikennöi Karelian Trains joka on VR-Yhtymän ja Venäjän rautatieyhtiön omistama. Junayksikkö on seitsemänvaunuinen ja niitä käytetään Helsingin ja Pietarin välisessä liikenteessä.

Siniset vaunut

Pääartikkeli: Siniset vaunut
Sininen päivävaunu

Siniset vaunut eli saksalaisvaunut eli VR:n siniharmaat teräskoriset pikajunavaunut ovat olleet ensisijaisia pikajunavaunuja VR:n liikenteessä 1970-luvulta asti. Ne korvasivat kaukoliikenteestä ruskeat vaunut, jotka olivat puukorisia. Vanhimmat vaunut ovat jo melko vanhoja, ja niitä on romutettu uusien yksi- tai kaksikerroksisten Intercity-vaunujen ja Pendolino-junien valmistuessa. Vanhoja vaunuja on myös sijoitettu taajamajunavaunuksi. Sinisten makuuvaunujen käyttö on vähentynyt uusien kaksikerroksisten makuuvaunujen valmistuttua. Viimeiset vaunut on tarkoitus poistaa liikenteestä vuoteen 2020 mennessä. Lähes kaikki vanhemman sarjan sileäkattoiset siniset vaunut on romutettu ja uudemman, vekkikattoisen sarjan romutuskin on jo alkanut.

Lähiliikennekalusto

Lähijunavuorot ajetaan sähkökäyttöisillä Sm2-, Sm4- tai Sm5-moottorivaunuilla ja dieselkäyttöisillä Dm12-moottorivaunuilla. Lähiliikenteessä on yhdessä vuoroparissa Helsinki–Kouvola-reitillä käytössä myös erillisiä vihreäväritteisiä veturivetoisia lähiliikennevaunuja. Aikaisemmin Eil-vaunuja kulki myös Helsinki–Riihimäki-reitillä.

Henkilöliikenteen kaluston lukumäärä

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Juna/vaunu Lukumäärä Tyyppi Paikkamäärä
Pendolino Sm3 18 Suurnopeusjunayksikkö 309
Intercity-vaunut 1 Expt 18 Yksikerroksinen 2. luokan lemmikkivaunu tupakointitilalla 52
Ex 50 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu 79
Ed 68 Kaksikerroksinen 2. luokan vaunu 113
Edb 40 Kaksikerroksinen business- ja 2. luokan vaunu 110
Edfs 31 Kaksikerroksinen 2. luokan konduktööri- ja kärrymyynnin tukipistevaunu 72+2
Eds 12 Kaksikerroksinen 2. luokan palveluvaunu 83+2
Edm 40 Kaksikerroksinen makuuvaunu 38
Edo 25 Kaksikerroksinen ohjausvaunu 101
Rx 12 Yksikerroksinen ravintolavaunu 53
ERd 26 Kaksikerroksinen ravintolavaunu 106
Siniset päivä- ja yöpikajunien vaunut Ein 78 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu 80
Ei 15 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu tupakointitilalla 62
Eip 32 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu, paikkoja lemmikkien kanssa matkustaville 76
Eipt 14 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu, hytti lemmikkien kanssa matkustaville 46
EFit 24 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu, konduktööri- ja matkatavaraosasto 46
EFiti 14 Yksikerroksinen 2. luokan vaunu invapalveluilla, konduktööri- ja matkatavaraosasto 31+3
Rk 11 Yksikerroksinen ravintolavaunu 60
Rkt 18 Yksikerroksinen ravintolavaunu 44
Rbkt 6 Yksikerroksinen baarivaunu 56
CEmt 70 Yksikerroksinen makuuvaunu 35
A 20 1 Yksikerroksinen konferenssivaunu 24
A 40 1 Yksikerroksinen salonkivaunu 14
A 41 1 Yksikerroksinen salonkivaunu 14
A 42 1 Yksikerroksinen salonkivaunu (Presidentin vaunu 1992–2004) 10 istuma- ja 6 makuupaikkaa
A 60 1 Yksikerroksinen näyttelyvaunu
Taajamajunat ja lähiliikenteen junat Dm12 16 Dieselmoottorijuna 63
Eil 49 Lähiliikennevaunu 113
Eilf 8 Lähiliikennevaunu konduktöörihytillä (lipunmyynti) 93
Sm1/Eio Lähiliikenteen sähkömoottorijuna 191
Sm2/Eioc 50 Lähiliikenteen sähkömoottorijuna 200
Sm4 30 Matalalattiainen lähiliikennejuna 184+100
Sm5 2 81 Matalalattiainen lähiliikennejuna 232+28

1 Intercity-vaunuista VR Group on vuokrannut 20 uutta kaksikerrosvaunua (15 Ed, 5 Edfs).
2 Sm5-junayksiköt omistaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy (JKOY). Aiemmin VR omisti yhtiöstä 35 %, mutta se myi osuutensa vuoden 2017 aikana.

Muuta

VR-Yhtymän pääkonttori on sijainnut pitkään Helsingin päärautatieaseman rakennuksessa. VR-Yhtymä siirsi pääkonttorinsa Pasilaan, Ylen eläkeyhtiön omistuksessa olevaan Iso Paja -toimistotaloon, jossa VR-Yhtymä on vuokralla.[16]

Kilpailu- ja kuluttajavirasto päätti jättää tutkimatta Marecap Trans Oy:n tekemän tutkintapyynnön VR Transpointin kansainvälisistä maantiekuljetuksista, perustellen päätöstä maantiekuljetusten alalla toimivien yritysten lukumäärällä.[17] Marecap Trans Oy epäili laitonta ristisubventiota, jossa VR paikkaisi maantieliikenteen tappioita muista liiketoiminnoista tulevilla voitoilla.[18]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ VR:n toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiön sisältä Rolf Jansson hs.fi. Viitattu 5.11.2016.
  2. ↑ a b c d VR tahkosi liikevoittoa 152 000 000 euroa – lähes puolet paukahti yhden huippukohteen myynnistä Helsingissä Vantaan Sanomat. Viitattu 2.5.2019.
  3. ↑ a b VR-konserni uudistaa brändejään
  4. ↑ VR sai lisäaikaa kaukoliikenteen monopolille Helsingin Sanomat. 3.7.2013. Viitattu 23.10.2017.
  5. ↑ Veikko Vaikkinen, Pääjohtaja teki VR:stä osakeyhtiötä. Helsingin Sanomat 11.3.2014 s. 11
  6. ↑ Valtioneuvoston viestintäosasto: Finrail eriytetään VR-konsernista valtioneuvosto.fi. 22.12.2014. Viitattu 12.1.2015.
  7. ↑ a b Karttunen, Kirsti: VR ostaa 80 uutta veturia Siemensiltä HS.fi. 20.12.2013. Viitattu 20.12.2013.
  8. ↑ Vuosiraportti 2017 2017.vrgroupraportti.fi. Viitattu 26.8.2018.
  9. ↑ https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2019/04/25042019_1.html
  10. ↑ Rata-allianssi voitti työmaakilpailun, Rakennuslehti 10.12.2012
  11. ↑ vrgrou.fi
  12. ↑ Jarmo Liski: Länsimetron uuden toimitusjohtajan tausta Yle.fi/uutiset. 17.11.2016. Viitattu 17.11.2016.
  13. ↑ a b Yleisradio: VR:n monopoli murtuu: Näitä kuutta asiaa se tarkoittaa Yleisradio. 9.8.2017. Yleisradio. Viitattu 18.4.2018.
  14. ↑ https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/hallituksen-paatos-raidekilpailun-vesittamisesta-kuumentaa-tunteita-karhunpalvelus-yhteiskunnalle-841598/ (22.8.2019, viitattu 8.5.2020)
  15. ↑ http://hsl01.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2020625
  16. ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/a1417796422886
  17. ↑ http://www.tekniikkatalous.fi/talous/kilpailuvirasto+jattaa+tutkimatta+vrn+maantiekuljetukset++quotkilpailu+kokonaisuudessaan+toimivaaquot/a1058578
  18. ↑ http://www.tekniikkatalous.fi/Liikenne/vuotosivusto+maantiekuljetusyhtio+kannellut+vrsta+kilpailuvirastolle/a995477

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=VR-Yhtymä&oldid=18969740”