Ero sivun ”Kuusenneulaspistiäinen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
1jäi
Aiheesta muualla ym
Rivi 25: Rivi 25:
'''Kuusenneulaspistiäinen''' (''Pristiphora abietina'') on [[lehtipistiäiset|lehtipistiäisten]] heimoon kuuluva [[hyönteiset|hyönteinen]].
'''Kuusenneulaspistiäinen''' (''Pristiphora abietina'') on [[lehtipistiäiset|lehtipistiäisten]] heimoon kuuluva [[hyönteiset|hyönteinen]].


Aikuinen hyönteinen on keltamusta ja noin viisi millimetriä pitkä. [[Toukka]] on vaaleanvihreä. Toukat syövät alkukesästä. Toistuvana syöminen aiheuttaa puulle monilatvaisuutta.<ref name="tuho-opas">Metsätuho-opas: [http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/prabie-p.htm Kuusenneulaspistiäinen]</ref>
Aikuinen kuusenneulaspistiäinen on väriltään keltamusta ollen noin viisi millimetriä pitkä ja sen siivet ovat kirkkaat ja läpikuultavat. [[Toukka]] on vaaleanvihreä ja sillä on ruskeanvihreä pää. Täysikokoinen toukka on noin 15 mm pitkä. Toukat syövät alkukesästä nuorten [[kuuset|kuusten]] latvakasvaimia ja ylimpien oksien [[neulanen|neulasia]], jolloin niistä jää jäljelle ruskettuneet jäänteet. Toistuvana syöminen aiheuttaa [[puu]]lle monilatvaisuutta.<ref name="tuho-opas">Metsätuho-opas: [http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/prabie-p.htm Kuusenneulaspistiäinen]</ref> Toukat pudottautuvat keskikesällä maahan koteloitumaan ja talvehtivat [[kotelo (biologia)|koteloina]]. Aikuiset kuoriutuvat maasta toukokuussa munimaan kuusiin.


Kuusenneulaspistiäisen luonnollisia vihollisia ovat ainakin seuraavat: [[isopirkko]] (''Anatis ocellata''), [[puikkoseppä]] (''Athous subfuscus''), [[lehtokiitäjäinen]] (''Carabus hortensis''), [[kaljukekomuurahainen]] (''Formica polyctena'') ja [[kaarnasysikiitäjäinen]] (''Pterostichus oblongopunctatus'').<ref>[http://www.cabi.org/isc/datasheet/44145 Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Pristiphora abietina (lesser spruce sawfly)] {{en}}]</ref>
Kuusenneulaspistiäisen luonnollisia vihollisia ovat ainakin seuraavat: [[isopirkko]] (''Anatis ocellata''), [[puikkoseppä]] (''Athous subfuscus''), [[lehtokiitäjäinen]] (''Carabus hortensis''), [[kaljukekomuurahainen]] (''Formica polyctena'') ja [[kaarnasysikiitäjäinen]] (''Pterostichus oblongopunctatus'').<ref>[http://www.cabi.org/isc/datasheet/44145 Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Pristiphora abietina (lesser spruce sawfly)] {{en}}]</ref>
Rivi 38: Rivi 38:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
*[https://laji.fi/taxon/MX.288184 Laji.fi: Kuusenneulaspistiäinen (''Pristiphora abietina'')]
*[https://laji.fi/taxon/MX.288184 Laji.fi: Kuusenneulaspistiäinen (''Pristiphora abietina'')]
*[https://www.otokkatieto.fi/species?id=998 Ötökkätieto: Kuusenneulaspistiäinen (''Pristiphora abietina'')]
*[http://www.uniprot.org/taxonomy/362176 UniProt: Taxonomy - Pristiphora abietina] {{en}}
*[http://www.uniprot.org/taxonomy/362176 UniProt: Taxonomy - Pristiphora abietina] {{en}}
*[http://www.plantwise.org/KnowledgeBank/Datasheet.aspx?dsid=44145 Plantwise: Lesser spruce sawfly (''Pristiphora abietina'')] {{en}}
*[http://www.plantwise.org/KnowledgeBank/Datasheet.aspx?dsid=44145 Plantwise: Lesser spruce sawfly (''Pristiphora abietina'')] {{en}}

Versio 23. toukokuuta 2020 kello 16.48

Kuusenneulaspistiäinen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Sahapistiäiset Symphyta
Yläheimo: Tenthredinoidea
Heimo: Lehtipistiäiset Tenthredinidae
Alaheimo: Nematinae
Suku: Pristiphora
Alasuku: Lygaeonematus
Laji: abietina
Kaksiosainen nimi

Pristiphora abietina
Christ, 1791

Katso myös

  Kuusenneulaspistiäinen Wikispeciesissä
  Kuusenneulaspistiäinen Commonsissa

Kuusenneulaspistiäinen (Pristiphora abietina) on lehtipistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.

Aikuinen kuusenneulaspistiäinen on väriltään keltamusta ollen noin viisi millimetriä pitkä ja sen siivet ovat kirkkaat ja läpikuultavat. Toukka on vaaleanvihreä ja sillä on ruskeanvihreä pää. Täysikokoinen toukka on noin 15 mm pitkä. Toukat syövät alkukesästä nuorten kuusten latvakasvaimia ja ylimpien oksien neulasia, jolloin niistä jää jäljelle ruskettuneet jäänteet. Toistuvana syöminen aiheuttaa puulle monilatvaisuutta.[1] Toukat pudottautuvat keskikesällä maahan koteloitumaan ja talvehtivat koteloina. Aikuiset kuoriutuvat maasta toukokuussa munimaan kuusiin.

Kuusenneulaspistiäisen luonnollisia vihollisia ovat ainakin seuraavat: isopirkko (Anatis ocellata), puikkoseppä (Athous subfuscus), lehtokiitäjäinen (Carabus hortensis), kaljukekomuurahainen (Formica polyctena) ja kaarnasysikiitäjäinen (Pterostichus oblongopunctatus).[2]

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.