Ero sivun ”Vallilan kirjasto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
koordinaatit |
→Historia: Korjattu Sammatintien huoneiston olevan kaupungin omistama, ei vuokrahuoneisto. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Historia== |
==Historia== |
||
Vallilan kirjasto aloitti toimintansa osoitteessa Itäinen Viertotie 39 (nyk. Hämeentie 101) vuonna 1908. Päätös kirjaston perustamisesta oli tehty jo kymmenen vuotta aiemmin. Kirjaston alkuperäinen nimi oli Hermannin haaraosasto. Tiloihin kuului viisi vuokrahuonetta joista kaksi toimi kirjavarastona, yksi lainaustoimistona ja kaksi lukuhuoneina. Kirjasto palveli asiakkaita kaikkina päivinä paitsi jouluaattona ja -päivänä. Hermannin haaraosaston toiminta jatkui alkuperäisissä tiloissa vuoteen 1927 saakka, jolloin suosion jatkuva kasvu ja siitä seurannut tilanpuute pakotti kirjastolautakunnan hankkimaan sille uudet tilat. |
Vallilan kirjasto aloitti toimintansa osoitteessa Itäinen Viertotie 39 (nyk. Hämeentie 101) vuonna 1908. Päätös kirjaston perustamisesta oli tehty jo kymmenen vuotta aiemmin. Kirjaston alkuperäinen nimi oli Hermannin haaraosasto. Tiloihin kuului viisi vuokrahuonetta, joista kaksi toimi kirjavarastona, yksi lainaustoimistona ja kaksi lukuhuoneina. Kirjasto palveli asiakkaita kaikkina päivinä paitsi jouluaattona ja -päivänä. Hermannin haaraosaston toiminta jatkui alkuperäisissä tiloissa vuoteen 1927 saakka, jolloin suosion jatkuva kasvu ja siitä seurannut tilanpuute pakotti kirjastolautakunnan hankkimaan sille uudet tilat. |
||
Kirjaston uusi tila sijaitsi edellisvuonna valmistuneessa |
Kirjaston uusi tila sijaitsi edellisvuonna valmistuneessa AsOy Sturessa Sammatintien puoleisella reunalla. Talon kivijalasta kirjastolle oli jo rakennusvaiheessa hankittu 250 neliön osakehuoneisto. Helsingin kaupunki omistaa edelleen ao. huoneiston. Kirjaston nimi muutettiin Vallilan sivukirjastoksi. |
||
Vuonna 1944 helmikuussa tapahtuneissa pommituksissa Sammatintie 2–4 sai osuman ja syttyi tuleen. Vaikka tulipalo ei yltänyt kirjaston tiloihin sammutustöistä valunut vesi pääsi kirjoihin ja tuhosi jäätyessään suuren osan kokoelmasta. Säilyneet osat siirrettiin turvaan Käpylän kirjastoon. Pommituksen jälkiä korjattaessa kirjaston tiloja muutettiin avoimemmiksi mutta jatkuva tilanpuute haittasi silti kirjaston toimintaa huolimatta lehtisalin siirtämisestä Kangasalatielle. Kirjastolle oli suunniteltu uutta, täysin omaa tilaa useisiin eri paikkoihin jo 1930-luvun lopulta mutta vasta 1980-luvun lopulla se päätettiin rakentaa. |
Vuonna 1944 helmikuussa tapahtuneissa pommituksissa Sammatintie 2–4 sai osuman ja syttyi tuleen. Vaikka tulipalo ei yltänyt kirjaston tiloihin sammutustöistä valunut vesi pääsi kirjoihin ja tuhosi jäätyessään suuren osan kokoelmasta. Säilyneet osat siirrettiin turvaan Käpylän kirjastoon. Pommituksen jälkiä korjattaessa kirjaston tiloja muutettiin avoimemmiksi mutta jatkuva tilanpuute haittasi silti kirjaston toimintaa huolimatta lehtisalin siirtämisestä Kangasalatielle. Kirjastolle oli suunniteltu uutta, täysin omaa tilaa useisiin eri paikkoihin jo 1930-luvun lopulta mutta vasta 1980-luvun lopulla se päätettiin rakentaa. |
||
Versio 23. toukokuuta 2020 kello 15.42
Vallilan kirjasto on Helsingin kaupunginkirjaston sivukirjasto, joka sijaitsee Vallilan kaupunginosassa osoitteessa Päijänteentie 5. Kirjasto toimii Juha Leiviskän suunnittelemassa korttelitalossa, joka on suosittu arkkitehtuurinähtävyys.
Vallilan kirjastolla on näyttelytila Galleria Kajava, jossa järjestetään kuukausittain vaihtuvia näyttelyitä.
Historia
Vallilan kirjasto aloitti toimintansa osoitteessa Itäinen Viertotie 39 (nyk. Hämeentie 101) vuonna 1908. Päätös kirjaston perustamisesta oli tehty jo kymmenen vuotta aiemmin. Kirjaston alkuperäinen nimi oli Hermannin haaraosasto. Tiloihin kuului viisi vuokrahuonetta, joista kaksi toimi kirjavarastona, yksi lainaustoimistona ja kaksi lukuhuoneina. Kirjasto palveli asiakkaita kaikkina päivinä paitsi jouluaattona ja -päivänä. Hermannin haaraosaston toiminta jatkui alkuperäisissä tiloissa vuoteen 1927 saakka, jolloin suosion jatkuva kasvu ja siitä seurannut tilanpuute pakotti kirjastolautakunnan hankkimaan sille uudet tilat.
Kirjaston uusi tila sijaitsi edellisvuonna valmistuneessa AsOy Sturessa Sammatintien puoleisella reunalla. Talon kivijalasta kirjastolle oli jo rakennusvaiheessa hankittu 250 neliön osakehuoneisto. Helsingin kaupunki omistaa edelleen ao. huoneiston. Kirjaston nimi muutettiin Vallilan sivukirjastoksi.
Vuonna 1944 helmikuussa tapahtuneissa pommituksissa Sammatintie 2–4 sai osuman ja syttyi tuleen. Vaikka tulipalo ei yltänyt kirjaston tiloihin sammutustöistä valunut vesi pääsi kirjoihin ja tuhosi jäätyessään suuren osan kokoelmasta. Säilyneet osat siirrettiin turvaan Käpylän kirjastoon. Pommituksen jälkiä korjattaessa kirjaston tiloja muutettiin avoimemmiksi mutta jatkuva tilanpuute haittasi silti kirjaston toimintaa huolimatta lehtisalin siirtämisestä Kangasalatielle. Kirjastolle oli suunniteltu uutta, täysin omaa tilaa useisiin eri paikkoihin jo 1930-luvun lopulta mutta vasta 1980-luvun lopulla se päätettiin rakentaa.
Vallilan kirjaston nykyinen rakennus vihittiin käyttöön 1991. Juha Leiviskän suunnittelemassa Vallilan korttelitalossa toimii kirjaston lisäksi päiväkoti. Uusi rakennus nosti Vallilan kirjaston jälleen paikallisten suosioon. Kirjasto peruskorjattiin ja tiloja ajanmukaistettiin vuonna 2008. Korttelitalon sisäpiha palautettiin alkuperäisen kaltaiseen asuunsa vuonna 2010. Rakennuksessa tehtiin perusteellinen julkisivuremontti vuonna 2013.
Kirjallisuutta
- Kianto, Marjut et al: Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908–1998: Vallilan kirjasto 90 vuotta. [Helsinki]: Helsingin kaupunki, 2000.
Aiheesta muualla