Ero sivun ”Korporatokratia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Säilyttäminen sai kannatusta useammalta käyttäjältä, eikä artikkelia poisteta ainakaan merkittävyyskeskustelun perusteella. |
+poistokeskustelussa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{poistokeskustelu}} |
|||
{{Korjattava|Artikkeli pohjautuu nykymuodossaan en-wikin artikkelin vuoden 2010 versioon, joka on lähteetön ja ongelmamallineiden kyllästämä.}} |
{{Korjattava|Artikkeli pohjautuu nykymuodossaan en-wikin artikkelin vuoden 2010 versioon, joka on lähteetön ja ongelmamallineiden kyllästämä.}} |
||
{{Valtiomuodot}} |
{{Valtiomuodot}} |
||
Versio 17. toukokuuta 2020 kello 16.47
 |
Tämän artikkelin poistamisesta keskustellaan artikkelin keskustelusivulla. Älä poista tätä huomautusta ennen kuin keskustelu on päättynyt! Voit kuitenkin parannella tätä sivua keskustelun aikanakin. Ilmoitathan asiasta myös artikkelin aloittajalle lisäämällä tämän keskustelusivulle seuraavan mallineen: |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli pohjautuu nykymuodossaan en-wikin artikkelin vuoden 2010 versioon, joka on lähteetön ja ongelmamallineiden kyllästämä. |
| Osa artikkelisarjaa |
| Valtiomuodot |
|---|
| Vallan lähde |
|
(Itsevaltius)
|
|
(Uskonnollinen valta)
|
| Vallan ideologia |
|
(yhteiskuntapoliittiset ideologiat)
|
|
(sosioekonomiset ideologiat)
|
|
Globaali vs. paikallinen (geokulttuuriset ideologiat)
|
| Vallan rakenne |
|
Yhtenäinen |
|
Kansainväliset suhteet |
Korporatokratia on valtiomuoto, jossa valta on yrityksillä ja konglomeraateilla. Siitä on käytetty myös nimeä yhtiövalta.
Yritykset antavat merkittäviä summia rahaa kilpailevien poliittisen puolueiden ehdokkaille varmistaakseen sen, että vaalituloksesta riippumatta vaalien voittaja tulee olemaan kiitollisuudenvelassa rahoittajilleen. Koska poliitikot ovat yhä enemmän riippuvaisia lahjoituksista tullakseen valituksi, heidän objektiivisuutensa yritysten etujen suhteen voi vaarantua.
Usein entisiä yritysjohtajia nimitetään vaikutusvaltaisiin valtion virkoihin. Heille annetaan tehtäväksi hallita entisiä tai tulevia työntekijöitään. Valtion työntekijät, jotka tekevät yhteistyötä yritysten kanssa, puolestaan saavat usein korkea-arvoisia työpaikkoja yrityksissä sen jälkeen, kun he ovat osoittaneet sitoutuneensa yritysten etujen ajamiseen. Nämä tuottoisat tarjoukset toimivat kannustimena valtion työntekijöille palvella lobbaajia ja auttaa uusia työnantajiaan vaikuttamaan valtion päättäjiin. Tätä ilmiötä kutsutaan "pyöröoveksi" yritysten ja valtion toimielinten välillä.
Korporatokratia on sekä vasemmistolaisen että oikeistolaisen antistatismin näkökulmasta tilanne, jossa valtioinstituutio on vakavasti harhautettu oikealta paikaltaan yleisen edun suojaamisesta yksityisten intressien palvelijaksi.
Kirjallisuus
- Teivo Teivainen: Yritysvastuun umpikuja (Kalevi Sorsa -säätiö, 2013)
