Ero sivun ”Kristallipalatsi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
typo
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
essa
Rivi 45: Rivi 45:
Rakennus oli 564 m pitkä, 124 m leveä ja 33 m korkea. Siihen tarvittiin 293&nbsp;655 lasilevyä, 30&nbsp;000 rautaista perusosaa ja suuri määrä puisia lattianpäällysteitä. Rakennus oli ainutlaatuinen ja sen sisällä kulkevat tunsivat olonsa epätodelliseksi, sillä he kulkivat lasisen rakennuksen sisällä.<ref name="sis">{{Kirjaviite | Tekijä = Bill Bryson| Nimeke =Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona | Vuosi =2011 | Luku = | Sivu = 15–19| Selite =Suomentaneet Laura Beck ja Tarja Kontro (alkuteos ''At Home: A Short History of Private Life'', Transworld Publishers/Doubleday 2010) | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 978-951-0-36967-8}}</ref>
Rakennus oli 564 m pitkä, 124 m leveä ja 33 m korkea. Siihen tarvittiin 293&nbsp;655 lasilevyä, 30&nbsp;000 rautaista perusosaa ja suuri määrä puisia lattianpäällysteitä. Rakennus oli ainutlaatuinen ja sen sisällä kulkevat tunsivat olonsa epätodelliseksi, sillä he kulkivat lasisen rakennuksen sisällä.<ref name="sis">{{Kirjaviite | Tekijä = Bill Bryson| Nimeke =Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona | Vuosi =2011 | Luku = | Sivu = 15–19| Selite =Suomentaneet Laura Beck ja Tarja Kontro (alkuteos ''At Home: A Short History of Private Life'', Transworld Publishers/Doubleday 2010) | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 978-951-0-36967-8}}</ref>


Paxton tunsi jo ennalta kasvihuoneiden rakentamisen, mutta hänellä ei ollut [[Arkkitehti|arkkitehdin]] koulutusta. Sen vuoksi hänen osallistumisensa maailmannäyttelyrakennuksen suunnittelukilpailuun oli rohkea teko. Epäilijät sanoivat, että rakennus ei kestä tuulessa, että se muuttuisi auringonpaisteessä sietämättömän kuumaksi tai että lasipinnat voisivat lämmetessään hajota. Mikään näistä epäilyksistä ei toteutunut. Lähes koko rakennelma koottiin samanlaisista 90 cm leveistä ja 7 metriä pitkistä standardiosista. Tarvittiin 93&nbsp;000 neliömetriä lasia, mikä oli kolmasosa maan vuotuisesta tuotannosta. Samaan aikaan (1838) oli kehitetty uusi tekniikka lasilevyjen tuotantoon. Myös [[Ovi- ja ikkunavero|ikkunavero]]n kumoutuminen oli välttämätön ehto hankkeen toteutumiselle.<ref name="sis"/>
Paxton tunsi jo ennalta kasvihuoneiden rakentamisen, mutta hänellä ei ollut [[Arkkitehti|arkkitehdin]] koulutusta. Sen vuoksi hänen osallistumisensa maailmannäyttelyrakennuksen suunnittelukilpailuun oli rohkea teko. Epäilijät sanoivat, että rakennus ei kestä tuulessa, että se muuttuisi auringonpaisteessa sietämättömän kuumaksi tai että lasipinnat voisivat lämmetessään hajota. Mikään näistä epäilyksistä ei toteutunut. Lähes koko rakennelma koottiin samanlaisista 90 cm leveistä ja 7 metriä pitkistä standardiosista. Tarvittiin 93&nbsp;000 neliömetriä lasia, mikä oli kolmasosa maan vuotuisesta tuotannosta. Samaan aikaan (1838) oli kehitetty uusi tekniikka lasilevyjen tuotantoon. Myös [[Ovi- ja ikkunavero|ikkunavero]]n kumoutuminen oli välttämätön ehto hankkeen toteutumiselle.<ref name="sis"/>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 30. huhtikuuta 2020 kello 22.58

Kristallipalatsi
The Crystal Palace
Kristallipalatsin julkisivu maailmannäyttelyn aikaan aikalaispiirroksessa.
Kristallipalatsin julkisivu maailmannäyttelyn aikaan aikalaispiirroksessa.
Valmistumisvuosi 1851, purettiin ja rakennettiin uudestaan Sydenham Hilliin 1852–1854[1]
Tuhoutui 1936[1]
Suunnittelija Joseph Paxton[1]
Runkorakenne valurauta[1]
Julkisivumateriaali lasi[1]
Pituus 563 metriä[1]
Leveys 124 metriä[1]
Korkeus 33 metriä[1]
Bruttoala 92 000 m²[1]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Sydenhamin Kristallipalatsi valokuvassa vuodelta 1854.

Kristallipalatsi (engl. The Crystal Palace) oli kasvihuoneinsinööri Joseph Paxtonin suunnittelema valuraudasta, lasista ja osittain puusta rakennettu näyttelyhalli, joka oli suunniteltu vuoden 1851 Lontoon maailmannäyttelyä varten[2][1]

Aikaansa nähden poikkeuksellisen kevyeltä näyttävä rakennus pystytettiin vain viidessä kuukaudessa ennaltavalmistettujen osien ansioista. Kristallipalatsi oli kevyiden rakenteidensa vuoksi insinööri- ja arkkitehtitaidon voimannäyte ja tarjosi näytteilleasettajille valoisat 70 000 neliömetriä lattiapinta-alaa. Kristallipalatsi siirrettiin maailmannäyttelyn jälkeen Sydenham Hilliin, jossa se tuhoutui tulipalossa 1936.[1]

Rakennus oli 564 m pitkä, 124 m leveä ja 33 m korkea. Siihen tarvittiin 293 655 lasilevyä, 30 000 rautaista perusosaa ja suuri määrä puisia lattianpäällysteitä. Rakennus oli ainutlaatuinen ja sen sisällä kulkevat tunsivat olonsa epätodelliseksi, sillä he kulkivat lasisen rakennuksen sisällä.[3]

Paxton tunsi jo ennalta kasvihuoneiden rakentamisen, mutta hänellä ei ollut arkkitehdin koulutusta. Sen vuoksi hänen osallistumisensa maailmannäyttelyrakennuksen suunnittelukilpailuun oli rohkea teko. Epäilijät sanoivat, että rakennus ei kestä tuulessa, että se muuttuisi auringonpaisteessa sietämättömän kuumaksi tai että lasipinnat voisivat lämmetessään hajota. Mikään näistä epäilyksistä ei toteutunut. Lähes koko rakennelma koottiin samanlaisista 90 cm leveistä ja 7 metriä pitkistä standardiosista. Tarvittiin 93 000 neliömetriä lasia, mikä oli kolmasosa maan vuotuisesta tuotannosta. Samaan aikaan (1838) oli kehitetty uusi tekniikka lasilevyjen tuotantoon. Myös ikkunaveron kumoutuminen oli välttämätön ehto hankkeen toteutumiselle.[3]

Lähteet

  • Tietz, Jürgen ( tekstiosuuksia kirjoittaneet myös Hoffmann, Wolfgang & Meuser, Philipp): 1900-luvun arkkitehtuuri. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Köln: Könemann, 2000. ISBN 3-8290-4531-X.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Crystal Palace Encyclopaedia Britannica. Viitattu 29.11.2018 (englanniksi).
  2. ↑ Miettinen, Jukka O.: 10.8 Uusia tekniikoita "Tila, kuva, aatteet"-luentosarjan oheismateriaali. 2011. Teatterikorkeakoulu. Viitattu 30.4.2011.
    (Huom. Lontoon maailmannäyttelyn järjestämisvuosi on lähteen mukaan 1852 eli väärä.)
  3. ↑ a b Bill Bryson: Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona, s. 15–19. Suomentaneet Laura Beck ja Tarja Kontro (alkuteos At Home: A Short History of Private Life, Transworld Publishers/Doubleday 2010). WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36967-8.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kristallipalatsi&oldid=18895465”