Ero sivun ”Unto Salminen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
taulukko, päivitetty tunniste |
lisätty puuttuvat |
||
Rivi 36: | Rivi 36: | ||
== Ura == |
== Ura == |
||
Salminen kilpaili nuoruudessaan [[pikajuoksu]]ssa. Hänet valittiin [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1934|Torinon EM-kilpailuihin 1934]], mutta ei työkiireiden vuoksi osallistunut kisoihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Markku Siukonen, Matti Ahola | Nimeke = Suuri EM-kirja | Vuosi =1990 | Sivu =16 | Julkaisija =Gummerus | Tunniste =ISBN 951-8920-11-7 }}</ref> Esiintyjänä Salminen oli luonnonlahjakkuus. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon hän sai kiinnityksen Suomen Kansallisteatteriin vuonna 1931. Hän teki suurimmat taiteelliset voittonsa ''Nummisuutarien'' Eskona sekä [[Raskolnikov]]ina näytelmässä ''[[Rikos ja rangaistus]]''. |
Salminen kilpaili nuoruudessaan [[pikajuoksu]]ssa. Hänet valittiin [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1934|Torinon EM-kilpailuihin 1934]], mutta ei työkiireiden vuoksi osallistunut kisoihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Markku Siukonen, Matti Ahola | Nimeke = Suuri EM-kirja | Vuosi =1990 | Sivu =16 | Julkaisija =Gummerus | Tunniste =ISBN 951-8920-11-7 }}</ref> Esiintyjänä Salminen oli luonnonlahjakkuus. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon hän sai kiinnityksen Suomen Kansallisteatteriin vuonna 1931. Hän teki suurimmat taiteelliset voittonsa ''Nummisuutarien'' Eskona sekä [[Raskolnikov]]ina näytelmässä ''[[Rikos ja rangaistus]]''. Salmisen sopimus irtisanottiin vuonna 1951. |
||
Unto Salminen näytteli noin 40 elokuvassa 1930-luvun alusta alkaen. Hän teki ensimmäisen roolinsa avustajana mykkäelokuvassa ''[[Laveata tietä]]'' (1931). Vuodesta 1937 hän oli [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] kiinnitetty näyttelijä. Hänen roolinsa olivat yleensä klassikkokirjallisuuden pohjalta tehtyjen filmatisointien luonneosia tai [[komediaelokuva|komedioiden]] ensirakastajia. Elokuvassa ''[[Seitsemän veljestä (elokuva)|Seitsemän veljestä]]'' (1939) Salminen oli Jukolan Lauri ja ''[[Nummisuutarit (vuoden 1938 elokuva)|Nummisuutarien]]'' filmatisoinnissa (1938) hän näytteli Eskoa, joka oli hänelle tuttu jo näyttämöltä. Salminen teki kiitetyn suorituksen laulaja [[Aappo Ojanperä]]nä elämäkertaelokuvassa ''[[Ruusu ja kulkuri]]'' (1948). |
Unto Salminen näytteli noin 40 elokuvassa 1930-luvun alusta alkaen. Hän teki ensimmäisen roolinsa avustajana mykkäelokuvassa ''[[Laveata tietä]]'' (1931). Vuodesta 1937 hän oli [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] kiinnitetty näyttelijä. Hänen roolinsa olivat yleensä klassikkokirjallisuuden pohjalta tehtyjen filmatisointien luonneosia tai [[komediaelokuva|komedioiden]] ensirakastajia. Elokuvassa ''[[Seitsemän veljestä (elokuva)|Seitsemän veljestä]]'' (1939) Salminen oli Jukolan Lauri ja ''[[Nummisuutarit (vuoden 1938 elokuva)|Nummisuutarien]]'' filmatisoinnissa (1938) hän näytteli Eskoa, joka oli hänelle tuttu jo näyttämöltä. Salminen teki kiitetyn suorituksen laulaja [[Aappo Ojanperä]]nä elämäkertaelokuvassa ''[[Ruusu ja kulkuri]]'' (1948). Hahmon lauluosuudet esitti [[Sulo Saarits]]. |
||
Tyypillisiä ensirakastajan rooleja Salminen esitti muun muassa elokuvissa ''[[Yövartija vain...]]'' (1940), ''[[Takki ja liivit pois!]]'' (1939) ja ''[[Uuteen elämään]]'' (1942). Salminen näytteli myös kolmessa ensimmäisessä ''[[Suomisen perhe]]'' -elokuvassa perheen vävyä Lasse Lehtovaaraa. Salminen oli elokuvanäyttelijänä erittäin suosittu 1950-luvun alkupuolelle asti, mutta uraan tuli katkoja sodassa saatujen vammojen vuoksi syntyneiden [[alkoholismi]]n ja [[nivelreuma]]n takia. Salminen esiintyi kuitenkin vielä harvakseltaan elokuvissa puolentoista vuosikymmenen ajan. Hänen viimeinen roolinsa oli [[Risto Jarva]]n ohjaamassa elokuvassa ''[[Ruusujen aika]]'' (1969). |
Tyypillisiä ensirakastajan rooleja Salminen esitti muun muassa elokuvissa ''[[Yövartija vain...]]'' (1940), ''[[Takki ja liivit pois!]]'' (1939) ja ''[[Uuteen elämään]]'' (1942). Salminen näytteli myös kolmessa ensimmäisessä ''[[Suomisen perhe]]'' -elokuvassa perheen vävyä Lasse Lehtovaaraa. Salminen oli elokuvanäyttelijänä erittäin suosittu 1950-luvun alkupuolelle asti, mutta uraan tuli katkoja sodassa saatujen vammojen vuoksi syntyneiden [[alkoholismi]]n ja [[nivelreuma]]n takia. Salminen esiintyi kuitenkin vielä harvakseltaan elokuvissa puolentoista vuosikymmenen ajan. Hänen viimeinen roolinsa oli [[Risto Jarva]]n ohjaamassa elokuvassa ''[[Ruusujen aika]]'' (1969). |
||
Rivi 52: | Rivi 52: | ||
! style="background:#B0C4DE;"| Elokuva |
! style="background:#B0C4DE;"| Elokuva |
||
! style="background:#B0C4DE;"| Rooli |
! style="background:#B0C4DE;"| Rooli |
||
|- |
|||
| 1931 || ''[[Laveata tietä]]'' || mies Kirstin juhlissa |
|||
|- |
|- |
||
|rowspan=2| 1933 || ''[[Meidän poikamme merellä]]'' || res. kersantti Salminen |
|rowspan=2| 1933 || ''[[Meidän poikamme merellä]]'' || res. kersantti Salminen |
||
Rivi 77: | Rivi 79: | ||
| ''[[Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa]]'' || kassanhoitaja Aarne Lehti |
| ''[[Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa]]'' || kassanhoitaja Aarne Lehti |
||
|- |
|- |
||
| 1940 || ''[[ |
|rowspan=2| 1940 || ''[[Runon kuningas ja muuttolintu]]'' || Robert Bastman |
||
|- |
|||
| ''[[Yövartija vain...]]'' || Veikko Kuusela |
|||
|- |
|- |
||
|rowspan=2| 1941 || ''[[Suomisen perhe (elokuva)|Suomisen perhe]]'' || ylioppilas Lasse Lehtovaara |
|rowspan=2| 1941 || ''[[Suomisen perhe (elokuva)|Suomisen perhe]]'' || ylioppilas Lasse Lehtovaara |
||
Rivi 101: | Rivi 105: | ||
! style="background:#B0C4DE;"| Elokuva |
! style="background:#B0C4DE;"| Elokuva |
||
! style="background:#B0C4DE;"| Rooli |
! style="background:#B0C4DE;"| Rooli |
||
|- |
|||
| 1946 || ''[[”Minä elän”]]'' || ”Kullervo” |
|||
|- |
|- |
||
|rowspan=3| 1947 || ''[[Pimeänpirtin hävitys]]'' || ylioppilas Kyösti Åkerfelt |
|rowspan=3| 1947 || ''[[Pimeänpirtin hävitys]]'' || ylioppilas Kyösti Åkerfelt |
||
Rivi 136: | Rivi 142: | ||
| ''[[Ei ruumiita makuuhuoneeseen]]'' || Pedro, hovimestari |
| ''[[Ei ruumiita makuuhuoneeseen]]'' || Pedro, hovimestari |
||
|- |
|- |
||
|rowspan= |
|rowspan=3| 1961 || ''[[Tulipunainen kyyhkynen]]'' || poliisilääkäri |
||
|- |
|||
| ''[[Miljoonavaillinki]]'' || Epäkesko Oy:n johtaja |
|||
|- |
|- |
||
| ''[[Hetkiä yössä]]'' || kertoja |
| ''[[Hetkiä yössä]]'' || kertoja |
Versio 26. huhtikuuta 2020 kello 23.57
Unto Salminen | |
---|---|
Unto Salminen 1930-luvun alussa |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Unto Emil Kalervo Salminen |
Syntynyt | 23. maaliskuuta 1910 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kuollut | 16. elokuuta 1972 (62 vuotta) Helsinki |
Ammatti | näyttelijä |
Puoliso | Kyllikki Väre (1938–1951†) |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1931–1969 |
Merkittävät roolit | |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Unto Emil Kalervo Salminen (23. maaliskuuta 1910 Helsinki – 16. elokuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän työskenteli Suomen Kansallisteatterissa 20 vuotta ja tunnettiin muun muassa roolistaan Nummisuutarien Eskona. Myöhemmin hän esiintyi muun muassa Intimiteatterissa ja Radioteatterissa. Salminen oli myös tunnettu elokuvanäyttelijä aina äänielokuvakauden alusta 1950-luvulle asti.
Ura
Salminen kilpaili nuoruudessaan pikajuoksussa. Hänet valittiin Torinon EM-kilpailuihin 1934, mutta ei työkiireiden vuoksi osallistunut kisoihin.[1] Esiintyjänä Salminen oli luonnonlahjakkuus. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon hän sai kiinnityksen Suomen Kansallisteatteriin vuonna 1931. Hän teki suurimmat taiteelliset voittonsa Nummisuutarien Eskona sekä Raskolnikovina näytelmässä Rikos ja rangaistus. Salmisen sopimus irtisanottiin vuonna 1951.
Unto Salminen näytteli noin 40 elokuvassa 1930-luvun alusta alkaen. Hän teki ensimmäisen roolinsa avustajana mykkäelokuvassa Laveata tietä (1931). Vuodesta 1937 hän oli Suomen Filmiteollisuuden kiinnitetty näyttelijä. Hänen roolinsa olivat yleensä klassikkokirjallisuuden pohjalta tehtyjen filmatisointien luonneosia tai komedioiden ensirakastajia. Elokuvassa Seitsemän veljestä (1939) Salminen oli Jukolan Lauri ja Nummisuutarien filmatisoinnissa (1938) hän näytteli Eskoa, joka oli hänelle tuttu jo näyttämöltä. Salminen teki kiitetyn suorituksen laulaja Aappo Ojanperänä elämäkertaelokuvassa Ruusu ja kulkuri (1948). Hahmon lauluosuudet esitti Sulo Saarits.
Tyypillisiä ensirakastajan rooleja Salminen esitti muun muassa elokuvissa Yövartija vain... (1940), Takki ja liivit pois! (1939) ja Uuteen elämään (1942). Salminen näytteli myös kolmessa ensimmäisessä Suomisen perhe -elokuvassa perheen vävyä Lasse Lehtovaaraa. Salminen oli elokuvanäyttelijänä erittäin suosittu 1950-luvun alkupuolelle asti, mutta uraan tuli katkoja sodassa saatujen vammojen vuoksi syntyneiden alkoholismin ja nivelreuman takia. Salminen esiintyi kuitenkin vielä harvakseltaan elokuvissa puolentoista vuosikymmenen ajan. Hänen viimeinen roolinsa oli Risto Jarvan ohjaamassa elokuvassa Ruusujen aika (1969).
Yksityiselämä
Salminen oli naimisissa näyttelijä Kyllikki Väreen kanssa vuodesta 1938 vuoteen 1951, jolloin Väre kuoli aivoverenvuotoon 38-vuotiaana. Heidän poikansa Esko Salminen sekä pojanpoika Kristo Salminen ovat myös näyttelijöitä. Salminen oli odottanut kovasti pojanpoikaansa, mutta kuoli viisi päivää ennen tämän syntymää. Salminen oli kuollessaan 62-vuotias.
Filmografia
|
|
Lähteet
- ↑ Markku Siukonen, Matti Ahola: Suuri EM-kirja, s. 16. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
Aiheesta muualla
- Unto Salminen Elonetissä.
- Unto Salminen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Unto Salminen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).