Ero sivun ”Palatium” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
koordinaatit |
Lisätty tietoa keisarillisen palatsin rakennusvaiheista tuoreen rakennusarkeologisen artikkelin pohjalta. |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Rooman valtakunta|Rooman]] tasavallan aikana (509 – noin 27 eaa.) alueesta kehittyi vaikutusvaltaisten sukujen asuinalue, ja keisariajalla keisarit rakensivat sinne palatsinsa. Sana [[palatsi]] on johdettu kukkulan nimestä. Kukkulalla on edelleen nähtävissä jäänteitä [[Augustus|Augustuksen]], [[Tiberius|Tiberiuksen]] ja [[Flavius|Flaviusten]] keisarisuvun ([[Vespasianus]], [[Titus]] ja [[Domitianus]]) rakennuttamista palatseista. |
[[Rooman valtakunta|Rooman]] tasavallan aikana (509 – noin 27 eaa.) alueesta kehittyi vaikutusvaltaisten sukujen asuinalue, ja keisariajalla keisarit rakensivat sinne palatsinsa. Sana [[palatsi]] on johdettu kukkulan nimestä. Kukkulalla on edelleen nähtävissä jäänteitä [[Augustus|Augustuksen]], [[Tiberius|Tiberiuksen]] ja [[Flavius|Flaviusten]] keisarisuvun ([[Vespasianus]], [[Titus]] ja [[Domitianus]]) rakennuttamista palatseista. |
||
Uusin tutkimus on osoittanut, että massiivisen keisarillisen palatsin rakentaminen alkoi varsinaisesti keisari Vespasianuksen kaudella ensimmäisen vuosisadan lopulla jaa. Hänen poikansa Domitianus jatkoi ensimmäisen rakennusvaiheen toteuttamisen loppuun. Seuraavan merkittävän rakennusvaiheen toteuttivat keisarit [[Trajanus]] ja [[Hadrianus]] 100-luvun alussa jaa. Palatsi tuhoutui massiivisessa tulipalossa talvella 191-192 jaa. Palatsin uudelleenrakennuksesta ja laajentamisesta vastasi keisari [[Septimius Severus|Septimus Severus]] 100-200-lukujen taitteessa jaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Michael Featherstone, Jean-Michel Spieser, Gülru Tanman, Ulrike Wulf-Rheidt|Nimeke=The Emperor's House: Palaces from Augustus to the Age of Absolutism|Vuosi=2015-08-31|Julkaisija=Walter de Gruyter GmbH & Co KG|Isbn=978-3-11-033176-9|Kieli=en|www=https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=lhxpCgAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA3&dq=rome+AND+palatine&ots=oay3eumjDM&sig=C1qksFDHogr1mtsonAZKuGkKjB0&redir_esc=y#v=onepage&q=rome%20AND%20palatine&f=false|Viitattu=2020-04-21}}</ref> |
|||
[[Tiedosto:RomaPalatinoRestiVersoCircoMassimoRicomposta.jpg|thumb|800px|center|Palatiumin raunioita Circus Maximuksen suunnasta katsottuna.]] |
[[Tiedosto:RomaPalatinoRestiVersoCircoMassimoRicomposta.jpg|thumb|800px|center|Palatiumin raunioita Circus Maximuksen suunnasta katsottuna.]] |
||
Versio 21. huhtikuuta 2020 kello 23.32
Palatium, mons Palatinus eli Palatinus-kukkula (ital. Palatino) on keskeisin Rooman alkuperäisistä seitsemästä kukkulasta. Kukkula sijaitsee Colosseumin, Forum Romanumin ja Circus Maximuksen välissä. Kukkulalla on ollut asutusta jo noin vuodesta 1000 eaa.[1]
Rooman tasavallan aikana (509 – noin 27 eaa.) alueesta kehittyi vaikutusvaltaisten sukujen asuinalue, ja keisariajalla keisarit rakensivat sinne palatsinsa. Sana palatsi on johdettu kukkulan nimestä. Kukkulalla on edelleen nähtävissä jäänteitä Augustuksen, Tiberiuksen ja Flaviusten keisarisuvun (Vespasianus, Titus ja Domitianus) rakennuttamista palatseista.
Uusin tutkimus on osoittanut, että massiivisen keisarillisen palatsin rakentaminen alkoi varsinaisesti keisari Vespasianuksen kaudella ensimmäisen vuosisadan lopulla jaa. Hänen poikansa Domitianus jatkoi ensimmäisen rakennusvaiheen toteuttamisen loppuun. Seuraavan merkittävän rakennusvaiheen toteuttivat keisarit Trajanus ja Hadrianus 100-luvun alussa jaa. Palatsi tuhoutui massiivisessa tulipalossa talvella 191-192 jaa. Palatsin uudelleenrakennuksesta ja laajentamisesta vastasi keisari Septimus Severus 100-200-lukujen taitteessa jaa.[2]
Lähteet
- ↑ Hand, Colin F.: Palatine Hill 2010. Department of Landscape Architecture and Regional Planning at the University of Massachusetts. Viitattu 4.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Michael Featherstone, Jean-Michel Spieser, Gülru Tanman, Ulrike Wulf-Rheidt: The Emperor's House: Palaces from Augustus to the Age of Absolutism. Walter de Gruyter GmbH & Co KG, 2015-08-31. ISBN 978-3-11-033176-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.4.2020). en