Ero sivun ”Yksityisyys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 93.106.15.57) ja palautettiin versio 16144828, jonka on tehnyt Arkke: artikla 12 lähteen mukaan |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Yksityisyys internetissä== |
==Yksityisyys internetissä== |
||
{{pääartikkeli|[[Yksityisyys internetissä]]}} |
{{pääartikkeli|[[Yksityisyys internetissä]]}} |
||
Vuonna 2013 |
Vuonna 2013 tietovuotaja [[Edward Snowden]] sanoi Channel 4 -tv-kanavan lähetyksessä, että "meillä on taskuissamme laitteita, jotka seuraavat kulkuamme kaikkialle. Tänään syntyvä lapsi kasvaa ilman mitään käsitystä yksityisyydestä." Snowdenin mukaan nykymaailmassa varttuvat eivät ymmärrä, mitä merkitsee yksityinen hetki tai tallentamaton ajatus. "Tämä on ongelma, koska yksityisyydellä on väliä. Yksityisyys auttaa meitä määrittelemään sen, keitä me olemme ja keitä me haluamme olla", Snowden sanoi. |
||
== Suomessa == |
== Suomessa == |
||
Suomessa yksityisyys on [[perustuslaki|perustuslain]] turvaama [[oikeushyvä]]. Sen läheisoikeuksia on muun muassa [[kotirauha]] ja [[kirjesalaisuus]]. Yksityisyyden arvostus [[perusoikeudet|perusoikeutena]] on kasvanut 2000-luvulla ja asiaan liittyvä lainsäädäntö on herättänyt huomiota.{{Lähde|kasvanut miten, kenen mukaan}} |
Suomessa yksityisyys on [[perustuslaki|perustuslain]] turvaama [[oikeushyvä]]. Sen läheisoikeuksia on muun muassa [[kotirauha]] ja [[kirjesalaisuus]]. Yksityisyyden arvostus [[perusoikeudet|perusoikeutena]] on kasvanut 2000-luvulla ja asiaan liittyvä lainsäädäntö on herättänyt huomiota.{{Lähde|kasvanut miten, kenen mukaan}} |
||
Yksityisyyden suojasta |
Yksityisyyden suojasta säädetään tarkemmin esimerkiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004).<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä] Finlex</ref> |
||
Yksityisyyden käsitettä ei ole Suomessa määritelty missään laissa tai säädöksessä. Ensimmäisen kerran yksityisyyden käsite omaksuttiin vuoden 1988 [[henkilörekisterilaki]]in. Henkilötietolain perusteluissa todetaan yksityisyyden suojan voivan ilmetä eri tilanteissa eri tavoin. |
Yksityisyyden käsitettä ei ole Suomessa määritelty missään laissa tai säädöksessä. Ensimmäisen kerran yksityisyyden käsite omaksuttiin vuoden 1988 [[henkilörekisterilaki]]in. Henkilötietolain perusteluissa todetaan yksityisyyden suojan voivan ilmetä eri tilanteissa eri tavoin. |
||
Versio 18. huhtikuuta 2020 kello 13.03
Yksityisyys tarkoittaa luonnollisen henkilön oikeutta suojautua ulkopuoliselta puuttumiselta. Se voi tarkoittaa myös niitä käytännön mahdollisuuksia, joiden avulla henkilö kykenee suojautumaan ulkopuolisten puuttumiselta.[1] Oikeutta yksityisyyteen pidetään yhtenä ihmisoikeuksista ja siitä säädetään Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 12. artiklassa.[2]
Yksityisyys internetissä
- Pääartikkeli: Yksityisyys internetissä
Vuonna 2013 tietovuotaja Edward Snowden sanoi Channel 4 -tv-kanavan lähetyksessä, että "meillä on taskuissamme laitteita, jotka seuraavat kulkuamme kaikkialle. Tänään syntyvä lapsi kasvaa ilman mitään käsitystä yksityisyydestä." Snowdenin mukaan nykymaailmassa varttuvat eivät ymmärrä, mitä merkitsee yksityinen hetki tai tallentamaton ajatus. "Tämä on ongelma, koska yksityisyydellä on väliä. Yksityisyys auttaa meitä määrittelemään sen, keitä me olemme ja keitä me haluamme olla", Snowden sanoi.
Suomessa
Suomessa yksityisyys on perustuslain turvaama oikeushyvä. Sen läheisoikeuksia on muun muassa kotirauha ja kirjesalaisuus. Yksityisyyden arvostus perusoikeutena on kasvanut 2000-luvulla ja asiaan liittyvä lainsäädäntö on herättänyt huomiota.
Yksityisyyden suojasta säädetään tarkemmin esimerkiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004).[3]
Yksityisyyden käsitettä ei ole Suomessa määritelty missään laissa tai säädöksessä. Ensimmäisen kerran yksityisyyden käsite omaksuttiin vuoden 1988 henkilörekisterilakiin. Henkilötietolain perusteluissa todetaan yksityisyyden suojan voivan ilmetä eri tilanteissa eri tavoin.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio Suomelle
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut v. 2014 Suomea koskevan tuomion, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvattua oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen oli loukattu.[4]
Katso myös
Lähteet
- ↑ MOT Tietotekniikan liiton ATK-sanakirja, Yksityisyys
- ↑ Yksityis- ja perhe-elämän suoja Ihmisoikeudet.net. Viitattu 12.9.2013.
- ↑ Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Finlex
- ↑ Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio yksityiselämän kunnioitusta koskevassa asiassa