Ero sivun ”Kari Heimonen (kirjailija)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
→‎Aiheesta muualla: lis aukt tunn
Linkki-fix + typo.
Merkkaus:  2017 source edit 
Rivi 4: Rivi 4:
'''Kari Heimonen''' (s. [[27. joulukuuta]] [[1952]] [[Tuusula]]) on suomalainen monitoimimies, joka on työskennellyt useissa eri tehtävissä rock-teollisuudessa sekä muun muassa kirjailijana, puutarhurina, kivimiehenä, valokuvaajana ja ravintoloitsijana.
'''Kari Heimonen''' (s. [[27. joulukuuta]] [[1952]] [[Tuusula]]) on suomalainen monitoimimies, joka on työskennellyt useissa eri tehtävissä rock-teollisuudessa sekä muun muassa kirjailijana, puutarhurina, kivimiehenä, valokuvaajana ja ravintoloitsijana.


Heimosesta piti tulla lentäjä, mutta hänen kummisetänsä lentokapteeni Pekka Marttisen kuolema [[Maarianhaminan_lentoturma|Maarinahaminan lentoturmassa]] 8. marraskuuta 1963 muutti hänen suunnitelmansa. Heimonen saavutti hyvin nuorena 1960-luvulla useita ammunnan Suomen mestaruuksia ja ampui tukun Suomen ennätyksiä<ref>Urheilun Kuva-aitta 7/1966</ref><ref>Urheilumme kasvot, Otava, osa 3, 1974, maamme kilpa-ampujat esitelty kirjassa aakkosittain</ref><ref>https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/Urheilumuseo/Search.action, SVUL toimintakertomukset 1969 s.43</ref><ref>https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/Urheilumuseo/Search.action, SVUL_toimintakertomukset_1972_2.pdf s.148</ref>. Hän tuli 1970-luvulla tunnetuksi Suomen ensimmäisenä rock-managerina ja suomalaisen [[Rockabilly|rockabillyn]] kummisetänä.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=14.3.1981|Julkaisija=}}</ref> Heimonen oli 40 vuorokautta syömälakossa vuonna 2008, kun hän vastusti menestyksekkäästi Espoon kaupungin viranomaisten aikeita purkaa hänen kiviyrityksensä Nyx Oy [[Natura]]-alueeseen kuuluvan [[Matalajärvi (Espoo)|Matalajärven]] läheisyydessä.<ref>https://www.iltalehti.fi/espoo/a/200810248481430</ref>
Heimosesta piti tulla lentäjä, mutta hänen kummisetänsä lentokapteeni Pekka Marttisen kuolema [[Maarianhaminan lentoturma]]ssa 8. marraskuuta 1963 muutti hänen suunnitelmansa. Heimonen saavutti hyvin nuorena 1960-luvulla useita ammunnan Suomen mestaruuksia ja ampui tukun Suomen ennätyksiä<ref>Urheilun Kuva-aitta 7/1966</ref><ref>Urheilumme kasvot, Otava, osa 3, 1974, maamme kilpa-ampujat esitelty kirjassa aakkosittain</ref><ref>https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/Urheilumuseo/Search.action, SVUL toimintakertomukset 1969 s.43</ref><ref>https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/Urheilumuseo/Search.action, SVUL_toimintakertomukset_1972_2.pdf s.148</ref>. Hän tuli 1970-luvulla tunnetuksi Suomen ensimmäisenä rock-managerina ja suomalaisen [[Rockabilly|rockabillyn]] kummisetänä.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=14.3.1981|Julkaisija=}}</ref> Heimonen oli 40 vuorokautta syömälakossa vuonna 2008, kun hän vastusti menestyksekkäästi Espoon kaupungin viranomaisten aikeita purkaa hänen kiviyrityksensä Nyx Oy [[Natura]]-alueeseen kuuluvan [[Matalajärvi (Espoo)|Matalajärven]] läheisyydessä.<ref>https://www.iltalehti.fi/espoo/a/200810248481430</ref>


== Rock-teollisuus==
== Rock-teollisuus==

Versio 17. huhtikuuta 2020 kello 11.48

Tämä artikkeli käsittelee kirjailija, valokuvaaja ja manageri Kari Heimosta. Taloustieteen professori Kari Heimosesta on eri artikkeli.

Kari Heimonen (s. 27. joulukuuta 1952 Tuusula) on suomalainen monitoimimies, joka on työskennellyt useissa eri tehtävissä rock-teollisuudessa sekä muun muassa kirjailijana, puutarhurina, kivimiehenä, valokuvaajana ja ravintoloitsijana.

Heimosesta piti tulla lentäjä, mutta hänen kummisetänsä lentokapteeni Pekka Marttisen kuolema Maarianhaminan lentoturmassa 8. marraskuuta 1963 muutti hänen suunnitelmansa. Heimonen saavutti hyvin nuorena 1960-luvulla useita ammunnan Suomen mestaruuksia ja ampui tukun Suomen ennätyksiä[1][2][3][4]. Hän tuli 1970-luvulla tunnetuksi Suomen ensimmäisenä rock-managerina ja suomalaisen rockabillyn kummisetänä.[5] Heimonen oli 40 vuorokautta syömälakossa vuonna 2008, kun hän vastusti menestyksekkäästi Espoon kaupungin viranomaisten aikeita purkaa hänen kiviyrityksensä Nyx Oy Natura-alueeseen kuuluvan Matalajärven läheisyydessä.[6]

Rock-teollisuus

Kari Heimonen sukelsi rock and rollin pyörteisiin toimittuaan aluksi tiskijukkana muun muassa ensin Joensuussa ja sitten Tampereella (taiteilijanimellä Rocket esiintymispaikoissa Roadhouse Yardbird, Teekkariklubi, Reuhari, Gorilla ja Näsineula) sekä keikkailevana "lätyn" pyörittäjänä lähinnä Hämeessä, New York Dollsseja mukaillen taiteilijanimellä Rocking Doll. Heimonen työskenteli Teddy and the Tigersin managerina 1977-1979. Muihin Heimosen manageroimiin yhtyeisiin kuuluivat muun muassa Boppin Pete & Texas Rangers, Lonestars, Falcons ja Buck Jones & His Rhythm Riders.[5][7][8] Ennen rockabilly-aikakautta Heimonen oli toiminut Virtanen-yhtyeen taustalla ja turkulaisen Dead End 5 -yhtyeen managerina.[9] Heimonen on myös työskennelyt vähän aikaa muun muassa Kontran, Kari Peitsamon, Jorma Kääriäisen (Freddy Falcon) sekä Sleepy Sleepersin kanssa ja tuonut kykyjenetsijänä toimiessaan Poko Recordsille Eppu Normaalin ja Popedan, joka tuolloin tosin oli nimeltään Ilpo Ainiala Lutaboogie woogie band.

Jätettyään Teddy and The Tigersin Heimonen perusti lyhytikäisen Rebel-levy-yhtiön, jonka suojatteina olivat muun muassa Mystery Train, Boppin Pete ja Falcons.[10] Heimonen on toiminut muun muassa roudarina, keikka-auton kuljettajana, valomiehenä, miksaajana, tuottajana ja sanoittajana, julistetaiteilijana, vaate- ja valosuunnittelijana sekä jopa sarjakuvapiirtäjänä (Huuli 11/77) salanimellä Johnny Flight/Shakin' Sherwood Studios. Esimerkiksi Boppin' Pete & The Big Bang -yhtyeen Thundermoon[11][12]-albumin (2002) tekstit sekä Tigersien alkuaikojen PR-materiaali, keikkajuliste ja esiintymisvaatteet olivat kaikki lähtöisin Heimosen korvien välistä.

Valokuvaajana

Heimosen valokuvia on julkaistu muun muassa Metsästäjä-, Suosikki- ja Viherpiha-lehdissä 1960-, 1980- ja 2010-luvuilla sekä hänen kirjoittamissaan kirjoissa. Hän on myös toiminut sanomalehti Karjalaisen toimittajana (1986) ja avustanut muun muassa Helsingin Sanomia (1968-69). Ensimmäisen Kari Heimosen 11-vuotiaana kirjoittaman ja kuvaaman artikkelin nimeltä Hyppää pois[13] julkaisi Joka Poika vuonna 1965. Ainoan valokuvanäyttelynsä Unta ja totta hän on pitänyt vuonna 1988 Joensuussa.

Puutarhurina

Heimosella on kesken jätetyn yliopistokoulutuksen lisäksi myös muun muassa kesken jääneet markkinointiopinnot sekä maanviljelijän koulutus. Hän on kasvattanut puutarhatilallaan kanoja, kukkia ja vihanneksia, sekä hoitanut mehiläisiä, ennen kuin ryhtyi vuonna 1984 rakentamaan pihoja ja puutarhoja. Vuonna 1991 Heimonen rakensi Joensuuhun maailman pohjoisimman trooppisen perhospuutarhan[14][15][16]. Heimonen oli myös perustamassa Suomen ensimmäistä pihakivikaupaa Espooseen vuonna 2002.

Puutarha-alan yli 20-vuoden työkokemuksen ohessa Heimonen on kirjoittanut ja ottanut valokuvat kirjoihin Kivi puutarhassa (Tammi 2008)[17] sekä Pihojen kivityöt (Rakennustieto 2011)[18].

Kirjailijana ja toisinajattelijana

Metafysiikkaa käsittelevä kirja Kaunis unelma (Nyx)[19] ilmestyi vuonna 2010. Vuonna 2018 Books on Demand julkaisi tarvepainatuksena Heimosen "intiaaninimellä" Hän Joka Uneksii 2010 alkaneiden, monivuotisen sairaustoipumisajan jälkeen 8 kuukaudessa kirjoittamat seitsemän kirjaa Massapsykologia - perusteet[20], Kapinallinen, Petturi, Pelastaja ja Äpärä[21], Tiennyt Mitä Rakkaus On[22], Vale Muuttuu Lopulta Totuudeksi[23], Pahan Naamiot[24], Mielenhallinta, menetelmät ja todellisuus[25] sekä Mielenterveyden häiriöt – syyt ja kootut selitykset [26]

Nykyisin Heimonen kirjoittaa ihmisten hallitsemista ja alistamista käsittelevää blogia Massapsykologia - Mind Control intiaaninimellään Hän Joka Uneksii sekä rockmusiikkia ja sen lieveilmiöitä menneisyydessä käsittelevää blogia Rock and Roll is Dead.

Lähteet

  1. Urheilun Kuva-aitta 7/1966
  2. Urheilumme kasvot, Otava, osa 3, 1974, maamme kilpa-ampujat esitelty kirjassa aakkosittain
  3. https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/Urheilumuseo/Search.action, SVUL toimintakertomukset 1969 s.43
  4. https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/Urheilumuseo/Search.action, SVUL_toimintakertomukset_1972_2.pdf s.148
  5. a b Helsingin Sanomat, 14.3.1981.
  6. https://www.iltalehti.fi/espoo/a/200810248481430
  7. Harri Havanka: Suomirockabillyn historia ja diskografia 1978-1982 suomirockabilly.50webs.com. Viitattu 19.8.2018. (englanniksi)
  8. Harri Havanka: Suomirockabillyn historia ja diskografia 1978-1982 suomirockabilly.50webs.com. Viitattu 19.8.2018. (englanniksi)
  9. Jytää ja protopunkkia Turusta vuodelta 1976 – Dead End 5/Dead Ends Musasto. 24.2.2015. Viitattu 19.8.2018.
  10. Harri Havanka: Suomirockabillyn historia ja diskografia 1978-1982 suomirockabilly.50webs.com. Viitattu 19.8.2018. (englanniksi)
  11. http://www.thefoolmusic.fi/boppinpete/records.html
  12. http://www.youtube.com/watch?v=0QEuF-HKcCg
  13. Joka Poika 1/1965
  14. Iltalehti 27.4.1991.
  15. Helsingin Sanomat 16.3.1991.
  16. Anna 30.7.1991.
  17. http://www.tammi.fi/kirjat/-/product/no/97895131443951
  18. https://www.rakennustieto.fi/material/attachments/5eepYeUKR/610QzPDwG/Kivityokirja_esite_net.pdf
  19. https://www.booky.fi/tuote/kari_heimonen/kaunis_unelma/9789526737805
  20. https://massapsykologia.blogspot.com/2018/10/tama-kirjanen-0n-uusi-ja-laajennettu.html
  21. https://massapsykologia.blogspot.com/2018/01/jeesus-kapinallinen-pelastaja-petturi.html
  22. https://massapsykologia.blogspot.com/2018/02/tiennyt-mita-rakkaus-on.html
  23. https://massapsykologia.blogspot.com/2018/02/vale-muuttuu-lopulta-totuudeksi.html
  24. https://massapsykologia.blogspot.com/2018/02/pahan-naamiot.html
  25. https://massapsykologia.blogspot.com/2018/10/blog-post.html
  26. https://massapsykologia.blogspot.com/2018/12/mielenterveyden-hairiot-syyt-ja-kootut.html

Aiheesta muualla

  • Hän Joka Uneksii [1]
  • Rock and roll is dead [2]
  • Kari Heimonen kotisivu [3]
  • Heimosen sanoitustuotanto Fono-äänitearkistossa [4]