Ero sivun ”Johann Georg Seidenbusch” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Seidenbusch vihittiin papiksi 1666 ja hän sai papinviran 1667 Aufhausenissa, Ylä-Pfalzissa. Vuodesta 1672 hän eli yhdessä apupappiensa kanssa yhteisössä ja perusti Aufhausenin oratorioriaani-instituutin. Sen toiminta laajeni myöhemmin Wieniin ja Müncheniin. |
Seidenbusch vihittiin papiksi 1666 ja hän sai papinviran 1667 Aufhausenissa, Ylä-Pfalzissa. Vuodesta 1672 hän eli yhdessä apupappiensa kanssa yhteisössä ja perusti Aufhausenin oratorioriaani-instituutin. Sen toiminta laajeni myöhemmin Wieniin ja Müncheniin. |
||
Aufhauseniin tullessaan hän toi mukanaan pienen Marian patsaan, jonka hän oli opiskeluaikanaan ottanut talteen purettavasta kirkosta. Patsaalle hän rakennutti pienen kappelin, jossa hän johti rukoushetkiä ja myöhemmin paikalle on rakennettu merkittävä Maria Schnee-pyhiinvaelluskirkko.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://heilige.de/de/heilige/saints.1299.html|nimeke=Johann Georg - 10. Dezember|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=16.4.2020}}</ref> |
Aufhauseniin tullessaan hän toi mukanaan pienen Marian patsaan, jonka hän oli opiskeluaikanaan ottanut talteen purettavasta kirkosta. Patsaalle hän rakennutti pienen kappelin, jossa hän johti rukoushetkiä ja myöhemmin paikalle on rakennettu merkittävä ''Maria Schnee''-pyhiinvaelluskirkko.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://heilige.de/de/heilige/saints.1299.html|nimeke=Johann Georg - 10. Dezember|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=16.4.2020}}</ref> |
||
Seidenbusch tunnetaan [[Salve Regina]] rukouksen pohjalta kirjoittamasta virrestä ''”Gegrüßet seist du, Königin, o Maria”''. Hän julkaisi sen 1687 ilmestyneessä hartauskirjassaan ''Marianischer Schnee-Berg, oder Beschreibung der Andacht bey Unser Lieben Frawen zum Schnee auff dem Berg zu Auffhausen … Sambt Neun und zwantzig Bitt- und Lob-Gesänglein”''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.bote-von-fatima.de/unsere-schoensten-marienlieder/|nimeke=Unsere schönsten Marienlieder |
Seidenbusch tunnetaan [[Salve Regina]] rukouksen pohjalta kirjoittamasta virrestä ''”Gegrüßet seist du, Königin, o Maria”''. Hän julkaisi sen 1687 ilmestyneessä hartauskirjassaan ''Marianischer Schnee-Berg, oder Beschreibung der Andacht bey Unser Lieben Frawen zum Schnee auff dem Berg zu Auffhausen … Sambt Neun und zwantzig Bitt- und Lob-Gesänglein”''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.bote-von-fatima.de/unsere-schoensten-marienlieder/|nimeke=Unsere schönsten Marienlieder |
||
Versio 16. huhtikuuta 2020 kello 19.09
Johann Georg Seidenbusch (5. huhtikuuta 1641, München, Saksa – 10. joulukuuta 1729, Aufhausen, Pfaltz, Saksa) oli saksalainen katolinen pappi, virsirunoilija ja Aufhausenin oratoriaanikongregaation perustaja.
Seidenbusch vihittiin papiksi 1666 ja hän sai papinviran 1667 Aufhausenissa, Ylä-Pfalzissa. Vuodesta 1672 hän eli yhdessä apupappiensa kanssa yhteisössä ja perusti Aufhausenin oratorioriaani-instituutin. Sen toiminta laajeni myöhemmin Wieniin ja Müncheniin.
Aufhauseniin tullessaan hän toi mukanaan pienen Marian patsaan, jonka hän oli opiskeluaikanaan ottanut talteen purettavasta kirkosta. Patsaalle hän rakennutti pienen kappelin, jossa hän johti rukoushetkiä ja myöhemmin paikalle on rakennettu merkittävä Maria Schnee-pyhiinvaelluskirkko.[1]
Seidenbusch tunnetaan Salve Regina rukouksen pohjalta kirjoittamasta virrestä ”Gegrüßet seist du, Königin, o Maria”. Hän julkaisi sen 1687 ilmestyneessä hartauskirjassaan Marianischer Schnee-Berg, oder Beschreibung der Andacht bey Unser Lieben Frawen zum Schnee auff dem Berg zu Auffhausen … Sambt Neun und zwantzig Bitt- und Lob-Gesänglein”[2]. Virttä lauletaan Mainzissa 1712 ”Allgemeines Gesang-Buch” kokoelmassa painetulla sävelmällä.[3] Sen pohjalta ruotsalainen runoiija Bo Setterlind on ”Var hälsad, Herrens moder”, joka on Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa virsi 480. Sen suomennos on Anna-Mari Kaskisen tekemä. Se on Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 480 ja Suomen ev. -lut. kirkon virsikirjassa virsi 937 (Ole tervehditty täällä). Helsingin katolisen hiippakunnan Cantemus-laulukirjassa on Seidenhuschin virrestä suoraan tehty suomennos, virsi 205 "Oi terve, äiti armoisa", sen on Kaisu Vuolio tehnyt 1987.[4]
Regensburgin hiippakunnassa, Saksassa on meneillään Seidenbuschin autuaaksijulistamis-prosessi.[5]
Lähteet
- ↑ Johann Georg - 10. Dezember heilige.de. Viitattu 16.4.2020.
- ↑ [http://www.bote-von-fatima.de/unsere-schoensten-marienlieder/ Unsere schönsten Marienlieder Von der Oberpfalz nach Hollywood „Gegrüßet seist du, Königin“] bote-von-fatima.de. Viitattu 16.4.2020.
- ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700., s. 151-152. Wessmans musikförlag AB Visby 2019 ISBN 978-91-877-1068-1, 2019.
- ↑ Cantemus Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta, Katolinen tiedotuskeskus ISBN 978-952-9627-71-4, 2012.
- ↑ Johann Georg Seidenbusch: Ein Pfarrer auf dem Weg zur Seligsprechung bistum-regensburg.de. Viitattu 16.4.2020.