Ero sivun ”Kypsyminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
w, wiite tarkemmin |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kypsyminen''' tarkoittaa tavallisesti [[hedelmä|hedelmien]] ja [[siemen]]ien valmistumisen viimeisiä vaiheita ennen varisemista ja leviämistä. Siemeniin kerääntyy kypsyessä vararavinnoksi [[hiilihydraatit|hiilihydraatteja]] ja [[valkuaisaine]]ita. Osa hiilihydraateista voi muuttua rasvoiksi. Siementen vesipitoisuus laskee kypsissä [[jyvä|jyvissä]] 15–18 prosenttiin. [[Omena|Omenissa]], [[luumu]]issa ynnä muissa "mehevissä" hedelmissä ja [[Marja (gastronomia)|marjoissa]] tärkkelys muuttuu [[sokeri]]ksi, [[kivennäissolu]]jen määrä kasvaa, orgaaniset hapot ja [[parkkiaine]]et hajoavat ja näin syntyy hajoavia [[öljy]]jä ja [[väriaine]]ita, [[vesipitoisuus]] nousee esimerkiksi omenassa 84 prosenttiin. Kypsyessä hedelmien hapan maku muuttuu [[imelä]]ksi |
'''Kypsyminen''' tarkoittaa tavallisesti [[hedelmä|hedelmien]] ja [[siemen]]ien valmistumisen viimeisiä vaiheita ennen varisemista ja leviämistä. Siemeniin kerääntyy kypsyessä vararavinnoksi [[hiilihydraatit|hiilihydraatteja]] ja [[valkuaisaine]]ita. Osa hiilihydraateista voi muuttua rasvoiksi. Siementen vesipitoisuus laskee kypsissä [[jyvä|jyvissä]] 15–18 prosenttiin. [[Omena|Omenissa]], [[luumu]]issa ynnä muissa "mehevissä" hedelmissä ja [[Marja (gastronomia)|marjoissa]] tärkkelys muuttuu [[sokeri]]ksi, [[kivennäissolu]]jen määrä kasvaa, orgaaniset hapot ja [[parkkiaine]]et hajoavat ja näin syntyy hajoavia [[öljy]]jä ja [[väriaine]]ita, [[kosteus|vesipitoisuus]] nousee esimerkiksi omenassa 84 prosenttiin. Kypsyessä hedelmien hapan maku muuttuu [[imelä]]ksi, soluseinien niin sanotut [[pektiini]]aineet hajoavat ja hedelmä pehmenee. |
||
== Muuta == |
== Muuta == |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Otavan tietosanakirja Fokus |
Otavan tietosanakirja Fokus{{Lähde tarkemmin}} |
||
{{Tynkä/Kasvi}} |
{{Tynkä/Kasvi}} |
||
Versio 16. huhtikuuta 2020 kello 10.31
Kypsyminen tarkoittaa tavallisesti hedelmien ja siemenien valmistumisen viimeisiä vaiheita ennen varisemista ja leviämistä. Siemeniin kerääntyy kypsyessä vararavinnoksi hiilihydraatteja ja valkuaisaineita. Osa hiilihydraateista voi muuttua rasvoiksi. Siementen vesipitoisuus laskee kypsissä jyvissä 15–18 prosenttiin. Omenissa, luumuissa ynnä muissa "mehevissä" hedelmissä ja marjoissa tärkkelys muuttuu sokeriksi, kivennäissolujen määrä kasvaa, orgaaniset hapot ja parkkiaineet hajoavat ja näin syntyy hajoavia öljyjä ja väriaineita, vesipitoisuus nousee esimerkiksi omenassa 84 prosenttiin. Kypsyessä hedelmien hapan maku muuttuu imeläksi, soluseinien niin sanotut pektiiniaineet hajoavat ja hedelmä pehmenee.
Muuta
Etyleeniä käytetään muun muassa Yhdysvalloissa banaanien ja tomaattien kuljetuksessa, koska etyleeni jouduttaa hedelmien ja marjojen kypsymistä. Etyleeniä syntyy ns. aukeavissa hedelmissä.
Lähteet
Otavan tietosanakirja Fokuslähde tarkemmin?