Ero sivun ”Rikkivety” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Käyttäjän Oskumoskunen muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 91.159.125.228 tekemään versioon. |
|||
| Rivi 50: | Rivi 50: | ||
Rikkivedyn myrkyllisyys on verrattavissa [[vetysyanidi]]in; se estää [[soluhengitys|soluhengitykseen]] osallistuvien entsyymien toiminnan. |
Rikkivedyn myrkyllisyys on verrattavissa [[vetysyanidi]]in; se estää [[soluhengitys|soluhengitykseen]] osallistuvien entsyymien toiminnan. |
||
Rikkivedyllä on erittäin pienissä annoksissa todettu olevan positiivisia terveysvaikutuksia, jotka johtuvat rikkivedyn tärkeästä roolista [[Soluviestintä|soluviestinnässä]]<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Andreas Papapetropoulos, John L. Wallace, Rui Wang|Otsikko=From primordial gas to the medicine cabinet|Julkaisu=British Journal of Pharmacology|Ajankohta=2020|Numero=4|Sivut=715–719|Pmid=31726475|Doi=10.1111/bph.14929|Issn=1476-5381|www=https://bpspubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/bph.14929|Kieli=en}}</ref>. Kun rikkivetyä vapauttava osa lisätään perinteisen tulehduskipulääkkeen, kuten [[Naprokseeni|naprokseenin]] tai [[Asetyylisalisyylihappo|asetyylisalisyylihapon]] molekyyliin, käyttäjälle ei ilmaannu näille lääkkeille tyypillisiä ruoansulatuskanavan haavaumia <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=John L. Wallace, Peter Nagy, Troy D. Feener, Thibault Allain, Tamás Ditrói, David J. Vaughan|Otsikko=A proof-of-concept, Phase 2 clinical trial of the gastrointestinal safety of a hydrogen sulfide-releasing anti-inflammatory drug|Julkaisu=British Journal of Pharmacology|Ajankohta=2020-02|Numero=4|Sivut=769–777|Pmid=30834513|Doi=10.1111/bph.14641|Issn=1476-5381|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30834513}}</ref>. Tällöin lääkkeen kipua lievittävä vaikutus myös paranee huomattavasti, jolloin tarvittu annos pienenee <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J. L. Wallace, D. Vaughan|Otsikko=SAT0520 Marked reduction of osteoarthritis pain with a hydrogen sulfide-releasing naproxen derivative|Julkaisu=Annals of the Rheumatic Diseases|Ajankohta=2017-06-01|Numero=Suppl 2|Sivut=972–972|Doi=10.1136/annrheumdis-2017-eular.1040|Issn=0003-4967|www=https://ard.bmj.com/content/76/Suppl_2/972.4|Kieli=en}}</ref>. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 13. huhtikuuta 2020 kello 13.11
| Rikkivety | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| Muut nimet |
Vetysulfidi Divetysulfidi Sulfaani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | H2S |
| Moolimassa | 34,082 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | -82,30 °C (190,85 K) |
| Kiehumispiste | -60,28 °C (212,87 K) |
| Tiheys | 1,363 kg/m3, kaasu |
| Liukoisuus veteen | 0,25 g/100 ml (40 °C) |
|
|
|
Rikkivety (H2S), IUPAC-nimeltään divetysulfidi, on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva kaasu. Toisin kuin lähisukulaisensa vesi, se palaa, muodostaen rikkidioksidia ja vettä. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa hajuaistin nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa.
Synty ja valmistus
Yleensä laboratoriokäyttöön tarkoitettu rikkivety valmistetaan rautasulfidin ja laimean rikkihapon välisellä reaktiolla.
FeS(s)+H2SO4(aq) → H2S(g)+FeSO4(aq)
Rikkivetyä syntyy myös johdettaessa vetyä sulaan rikkiin tai happojen vaikuttaessa sulfideihin.[1] Sitä voi syntyä vaarallisia määriä, jos alkaliseen vetysulfidiliuokseen sekoittuu happoa:
NaHS(aq)+H+(aq) → H2S(g)+Na+(aq)
Luonnossa rikkivetyä syntyy myös monien rikkipitoisten orgaanisten yhdisteiden hajotessa.[1]
Kemialliset ominaisuudet
Rikkivety on herkästi syttyvä, jopa räjähtävä kaasu, joka liukenee melko runsaasti veteen[1]. Se on heikko kaksiarvoinen happo[1], jonka happotähteitä ovat vetysulfidi- ja sulfidi-ionit.
Rikkivety saadaan suprajohtavaksi noin –70 °C asteen lämpötilassa, mutta siihen vaaditaan yli 1,5 miljoonaa kertaa ilmakehän paine.[2]
Käyttö
Rikkivetyä käytetään reagenssina analyyttisessä kemiassa.[1]
Esiintyminen
Rikkivetyä esiintyy esimerkiksi kemiallisessa metsäteollisuudessa, vaikkapa sulfaattisellutehtaiden prosessi- ja jätevedenkäsittelytiloissa, joissa liikuttaessa on siksi useasti käytettävä rikkivetymittaria, jonka hälyttäessä pitää tilasta poistua tai, jos on mukana, ottaa hengityssuojain, vaikkapa paineilmahengityslaite, käyttöön. Samanlainen rikkivetyvaara esiintyy myös kunnallisia jätevesiä käsittelevissä pumppaamoissa ja puhdistamoissa.
Terveysvaikutukset
Yleisin altistumistapa rikkivedylle on hengitysilman mukana, hengitysteiden kautta. Rikkivedylle altistuminen voi pahimmissa tapauksissa johtaa kuolemaan. Lievemmissä tapauksissa rikkivedylle altistuminen aiheuttaa yleisimmin pahoinvointia, huimausta, ja hengitysvaikeuksia.[3] Yleisesti on todettu yskää, kurkkukipua ja päänsärkyä.[4]
Rikkivedylle altistuneilla on joissakin tapauksissa todettu tärinää ja voimakkaita kouristuksia sekä tasapainon häiriintymistä. Myös houreita, hajuaistin halvaantumista, rintakipua, silmävaivoja ja mahdollista ruokahalun vähenemistä on esiintynyt. Jo yksi henkäys korkean rikkivetypitoisuuden omaavaa kaasua voi aiheuttaa tajunnanmenetyksen ja astmaatikoille jopa pieni määrä sisäänhengitettynä voi aiheuttaa keuhkoputken ahtaumaa. Rikkivedylle altistuminen lisää keskenmenon riskiä.[3]
Rikkivedyn myrkyllisyys on verrattavissa vetysyanidiin; se estää soluhengitykseen osallistuvien entsyymien toiminnan.
Rikkivedyllä on erittäin pienissä annoksissa todettu olevan positiivisia terveysvaikutuksia, jotka johtuvat rikkivedyn tärkeästä roolista soluviestinnässä[5]. Kun rikkivetyä vapauttava osa lisätään perinteisen tulehduskipulääkkeen, kuten naprokseenin tai asetyylisalisyylihapon molekyyliin, käyttäjälle ei ilmaannu näille lääkkeille tyypillisiä ruoansulatuskanavan haavaumia [6]. Tällöin lääkkeen kipua lievittävä vaikutus myös paranee huomattavasti, jolloin tarvittu annos pienenee [7].
Lähteet
- ↑ a b c d e Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra–Su), s. 3513, art. Rikki. Otava, 1973. ISBN 951-1-01236-3.
- ↑ Uusi suprajohde - mullistavan lämmin ja hyvin epäkäytännöllinen | Tiedetuubi www.tiedetuubi.fi. Viitattu 19.8.2015.
- ↑ a b http://www.inchem.org/documents/cicads/cicads/cicad53.htm#9.0
- ↑ Rikkivedyn kansainvälinen kemikaalikortti
- ↑ Andreas Papapetropoulos, John L. Wallace, Rui Wang: From primordial gas to the medicine cabinet. British Journal of Pharmacology, 2020, nro 4, s. 715–719. PubMed:31726475. doi:10.1111/bph.14929. ISSN 1476-5381. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ John L. Wallace, Peter Nagy, Troy D. Feener, Thibault Allain, Tamás Ditrói, David J. Vaughan: A proof-of-concept, Phase 2 clinical trial of the gastrointestinal safety of a hydrogen sulfide-releasing anti-inflammatory drug. British Journal of Pharmacology, 2020-02, nro 4, s. 769–777. PubMed:30834513. doi:10.1111/bph.14641. ISSN 1476-5381. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ J. L. Wallace, D. Vaughan: SAT0520 Marked reduction of osteoarthritis pain with a hydrogen sulfide-releasing naproxen derivative. Annals of the Rheumatic Diseases, 1.6.2017, nro Suppl 2, s. 972–972. doi:10.1136/annrheumdis-2017-eular.1040. ISSN 0003-4967. Artikkelin verkkoversio. en
Aiheesta muualla
- Rikkivedyn OVA-ohje
- PubChem: Hydrogen sulfide (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Hydrogen sulfide (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Hydrogen sulfide (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Hydrogen sulfide (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemical - hydrogen sulfide (englanniksi)