Ero sivun ”Kummitussirkat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Korjattu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Hylättiin viimeisimmät 5 tekstimuutosta sotkemisena (tehneet 188.238.62.114, Jkuh35 ja Nitraus) ja palautettiin versio 18839611, jonka on tehnyt Jmk |
||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
*Phasmatoptera |
*Phasmatoptera |
||
*Phasmida |
*Phasmida |
||
| jako = |
| jako = Heimot |
||
| jaot = |
| jaot = |
||
*[[Agathemeridae]] |
*[[Agathemeridae]] |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
}} |
}} |
||
'''Kummitussirkat''' (''Phasmatodea'') on maailmanlaajuisesti yli 3000 lajia<ref name="PEN">{{Kirjaviite | Tekijä = Penney D. & Jepson J. E.| Nimeke = Fossil Insects: An introduction to palaeoentomology| Vuosi = 2014| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Siri Scientific Press| Tunniste = ISBN 978-0957453067}} s. 113–115</ref> käsittävä hyönteisten |
'''Kummitussirkat''' (''Phasmatodea'') on maailmanlaajuisesti yli 3000 lajia<ref name="PEN">{{Kirjaviite | Tekijä = Penney D. & Jepson J. E.| Nimeke = Fossil Insects: An introduction to palaeoentomology| Vuosi = 2014| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Siri Scientific Press| Tunniste = ISBN 978-0957453067}} s. 113–115</ref> käsittävä hyönteisten lahko. Ne voidaan jakaa [[morfologia (biologia)|morfologisin]] perustein [[sauvasirkat|sauva-]] ja [[lehtisirkat|lehtisirkkoihin]]. Kummitussirkkoja tavataan maapallon lämpimillä ja trooppisilla vyöhykkeillä. Suomessa ryhmän lajeja ei esiinny. |
||
Kummitussirkojen [[meripihka|meripihkoihin]] säilynyt [[fossiili]]aineisto on äärimmäisen niukkaa ja rajoittuu [[tertiäärikausi|tertiäärikauteen]]. Eityisesti lehtisirkoista tunnetaan vain yksi 47 miljoonaa vuotta vanha fossiili [[Saksa]]sta [[Messelin kaivos|Messelin kaivokselta]]. Koko [[mesotsooinen maailmankausi|mesotsooiselta maailmankaudelta]] ei tunneta varmoja kummitussirkkojen jäänteitä, joskin muutamia niiden mahdollisia kantamuotoja on säilynyt.<ref name="PEN"/> |
Kummitussirkojen [[meripihka|meripihkoihin]] säilynyt [[fossiili]]aineisto on äärimmäisen niukkaa ja rajoittuu [[tertiäärikausi|tertiäärikauteen]]. Eityisesti lehtisirkoista tunnetaan vain yksi 47 miljoonaa vuotta vanha fossiili [[Saksa]]sta [[Messelin kaivos|Messelin kaivokselta]]. Koko [[mesotsooinen maailmankausi|mesotsooiselta maailmankaudelta]] ei tunneta varmoja kummitussirkkojen jäänteitä, joskin muutamia niiden mahdollisia kantamuotoja on säilynyt.<ref name="PEN"/> |
||
Versio 7. huhtikuuta 2020 kello 23.56
| Kummitussirkat | |
|---|---|
 Phyllium bioculatum |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Alaluokka: | Siipikantaiset Pterygota |
| Osaluokka: | Uussiipiset Neoptera |
| Lahko: |
Kummitussirkat Phasmatodea Jacobson & Bianchi, 1902 |
| Synonyymit | |
|
|
| Heimot | |
| Katso myös | |
Kummitussirkat (Phasmatodea) on maailmanlaajuisesti yli 3000 lajia[1] käsittävä hyönteisten lahko. Ne voidaan jakaa morfologisin perustein sauva- ja lehtisirkkoihin. Kummitussirkkoja tavataan maapallon lämpimillä ja trooppisilla vyöhykkeillä. Suomessa ryhmän lajeja ei esiinny.
Kummitussirkojen meripihkoihin säilynyt fossiiliaineisto on äärimmäisen niukkaa ja rajoittuu tertiäärikauteen. Eityisesti lehtisirkoista tunnetaan vain yksi 47 miljoonaa vuotta vanha fossiili Saksasta Messelin kaivokselta. Koko mesotsooiselta maailmankaudelta ei tunneta varmoja kummitussirkkojen jäänteitä, joskin muutamia niiden mahdollisia kantamuotoja on säilynyt.[1]
Rakenne
Lahkolle on tyypillistä suuret vaihtelut niin koon kuin ulkomuodonkin suhteen. Ryhmään kuuluu mm. pisin tunnettu hyönteinen, jalkoineen yli 50 cm:n pituinen Phobaeticus chani kuin myös yli 50 gramman painoiseksi kasvava Heteropteryx dilatata. Kummitussirkkojen suojaväri on erinomainen ja monia lajeja on erittäin vaikeaa havaita niiden luontaisessa ympäristössä.
Kummitussirkkojen vartalo muistuttaa joko oksaa, kaarnanpalaa tai lehteä ja väri vaihtelee vihreän ja ruskean eri sävyissä. Väri voi vaihtua vuorokaudenajan mukaan. Tuntosarvet ovat rihmamaiset ja verkkosilmät pienet. Joskus päälaella saattaa olla kolme pistesilmää.
Liikkuminen tapahtuu rukoilijasirkkojen tapaan nykivin liikkein. Jotkin lajit osaavat lentää. Siivekkäiden lajien lenninsiivet ovat suojaavia etusiipiä pidemmät.[2]
Kehitys ja elintavat
Kaikki kummitussirkat ovat lehdensyöjiä, jotka käyvät läpi vaillinaisen muodonvaihdoksen. Toukkavaiheita on 6–9. Lisääntyminen tapahtuu joko suvullisesti tai varsin usein neitseellisesti. Koiraat, jos sellaisia on, ovat huomattavasti naaraita hentorakenteisempia.
Kummitussirkat ovat melko helppohoitoisia, mikä on tehnyt monista lajeista suosittuja terraarioeläimiä.
Lähteet
- ↑ a b Penney D. & Jepson J. E.: Fossil Insects: An introduction to palaeoentomology. Siri Scientific Press, 2014. ISBN 978-0957453067. s. 113–115
- ↑ http://www.mm.helsinki.fi/mmeko/kurssit/ME473/Suomen%20hyonteislahkot.pdf[vanhentunut linkki]