Ero sivun ”Maitohappobakteeri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
ripulin hoito
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Maitohappobakteereihin''' eli '''laktobasilleihin''' luokitellaan [[bakteeri]]t, jotka tuottavat [[hiilihydraatti|hiilihydraateista]] [[fermentaatio|käymistuotteinaan]] [[maitohappo]]a. Maitohappobakteereiksi mielletään usein myös ''[[Bifidobacterium]]''-sukuiset lajit, vaikka ne eivät tuotakaan maitohappoa.
'''Maitohappobakteereihin''' eli '''laktobasilleihin''' luokitellaan [[bakteeri]]t, jotka tuottavat [[hiilihydraatti|hiilihydraateista]] [[fermentaatio|käymistuotteinaan]] [[maitohappo]]a. Maitohappobakteereiksi mielletään usein myös ''[[Bifidobacterium]]''-sukuiset lajit, vaikka ne eivät tuotakaan maitohappoa.


Monet maitohappobakteerit kuuluvat suoliston [[Normaalifloora|normaaliflooraan]]<ref>{{lehtiviite|Tekijä=Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld|Otsikko=Overview of gut flora and probiotics|Julkaisu=International Journal of Food Microbiology|Vuosi=1998|Vuosikerta=41|Numero=2|Doi=10.1016/S0168-1605(98)00044-0|Kieli={{en}}}}</ref> eli ne ovat yleisiä suolessa eläviä mikrobeita, joista ei ole yleensä vaaraa ihmisen terveydelle<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tieteentermipankki.fi/wiki/Mikrobiologia:normaalimikrobisto|nimeke=Mikrobiologia:normaalimikrobisto – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2020-03-27}}</ref>. Immuunipuutoksesta kärsivät, kuten syöpähoidoitoja saavat potilaat sekä eräistä autoimmuunisairauksusta kärsivät muodostavat kuitenkin poikkeuksen edellä mainitusta maitohappobakteereiden vaarattomuudesta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://apteq.fi/artikkeli/maitohappobakteerit-nain-kaytat-niita-oikein/|nimeke=Maitohappobakteerit - näin käytät niitä oikein|julkaisu=Apteq|ajankohta=2020-01-23|viitattu=2020-04-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Monet maitohappobakteerit kuuluvat suoliston [[Normaalifloora|normaaliflooraan]]<ref>{{lehtiviite|Tekijä=Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld|Otsikko=Overview of gut flora and probiotics|Julkaisu=International Journal of Food Microbiology|Vuosi=1998|Vuosikerta=41|Numero=2|Doi=10.1016/S0168-1605(98)00044-0|Kieli={{en}}}}</ref> eli ne ovat yleisiä suolessa eläviä mikrobeita, joista ei ole yleensä vaaraa ihmisen terveydelle<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tieteentermipankki.fi/wiki/Mikrobiologia:normaalimikrobisto|nimeke=Mikrobiologia:normaalimikrobisto – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2020-03-27}}</ref>. Immuunipuutoksesta kärsivät, kuten syöpähoitoja saavat potilaat sekä eräistä autoimmuunisairauksusta kärsivät muodostavat kuitenkin poikkeuksen edellä mainitusta maitohappobakteereiden vaarattomuudesta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://apteq.fi/artikkeli/maitohappobakteerit-nain-kaytat-niita-oikein/|nimeke=Maitohappobakteerit - näin käytät niitä oikein|julkaisu=Apteq|ajankohta=2020-01-23|viitattu=2020-04-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.


== Käyttö elintarvikkeissa ==
== Käyttö elintarvikkeissa ==

Versio 6. huhtikuuta 2020 kello 15.52

Maitohappobakteereihin eli laktobasilleihin luokitellaan bakteerit, jotka tuottavat hiilihydraateista käymistuotteinaan maitohappoa. Maitohappobakteereiksi mielletään usein myös Bifidobacterium-sukuiset lajit, vaikka ne eivät tuotakaan maitohappoa.

Monet maitohappobakteerit kuuluvat suoliston normaaliflooraan[1] eli ne ovat yleisiä suolessa eläviä mikrobeita, joista ei ole yleensä vaaraa ihmisen terveydelle[2]. Immuunipuutoksesta kärsivät, kuten syöpähoitoja saavat potilaat sekä eräistä autoimmuunisairauksusta kärsivät muodostavat kuitenkin poikkeuksen edellä mainitusta maitohappobakteereiden vaarattomuudesta[3].

Käyttö elintarvikkeissa

Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa jogurtti, piimä, viili ja juustot. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa kuten suolakurkussa, hapankaalissa, kestomakkaroissa ja hapanjuureen valmistetuissa leivissä.[4] Elintarvikkeiden valmistuksekssa käytettyjä maitohappobakteerisukuja ovat esimerkiksi perinteisissä hapatetuissa elintarvikkeissa käytetyt Lactobacillus, Lactococcus, Pediococcus, Leuconostoc ja Enterococcus.

Terveysvaikutukset

Suuri osa hammasmädän vaivaaman hampaan bakteereista on maitohappobakteereita[5]. Monet kuluttajat käyttävät kuitenkin maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita.[6] Esimerkiksi suomalainen Valio markkinoi 1990-luvulla Gefilus-mehujaan väittäen, että niiden sisältämät lactobacillus rhamnosus GG -bakteerit parantaisivat tutkimusten mukaan elimistön vastustuskykyä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ei ole kuitenkaan hyväksynyt väitteitä yhdenkään maitohappobakteerin terveysvaikutuksista, minkä vuoksi maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita ei saa enää markkinoida terveysväitteiden avulla.[7] Kielto johtuu siitä, että EFSA hyväksyy vain sellaiset väitteet, joiden tueksi on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä.[8]

Maitohappobakteereiden on ajateltu ehkäisevän tai hoitavan ripulia. Tutkimusten mukaan ne tehoavat aikuisilla kuitenkin vain antibioottikuureista johtuvaan ripuliin. Lapsilla tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin havaittu joillain maitohappobakteereilla olevan hoitovaikutusta eräissä ripulitapauksissa. Esimeriksi Lactobacillus rhamnosus GG -bakteerin on todettu lyhentävän lapsilla rotaviruksen aiheuttaman ripulin kestoa.

Bifidobakteereja sisältävien valmisteiden on havaittu lisäksi vähentävän hieman ärtyvän suolen oireyhtymään liityviä kipuja[9].

Lähteet

  1. ↑ Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld: Overview of gut flora and probiotics. International Journal of Food Microbiology, 1998, 41. vsk, nro 2. doi:10.1016/S0168-1605(98)00044-0. (englanniksi)
  2. ↑ Mikrobiologia:normaalimikrobisto – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 27.3.2020.
  3. ↑ Maitohappobakteerit - näin käytät niitä oikein Apteq. 23.1.2020. Viitattu 6.4.2020.
  4. ↑ A. Corsetti, M. Gobbetti, J. Rossi, P. Damiani: Antimould activity of sourdough lactic acid bacteria: identification of a mixture of organic acids produced by Lactobacillus sanfrancisco CB1. Applied Microbiology and Biotechnology, 1998, 50. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Kustannus Oy Duodecim: Suun mikrobit Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 27.3.2020.
  6. ↑ Francisco Guarner, Juan-R Malagelada: Gut flora in health and disease. The Lancet, 8.2.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.2.2017. (englanniksi)
  7. ↑ Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus® täyttää 25 vuotta | Valio Oy www.sttinfo.fi. Viitattu 27.3.2020.
  8. ↑ Ruokavirasto: Ravitsemus- ja terveysväitteet ruokavirasto.fi. Viitattu 27.3.2020.
  9. ↑ Maitohappobakteerit - näin käytät niitä oikein Apteq. 23.1.2020. Viitattu 6.4.2020.

Aiheesta muualla

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maitohappobakteeri&oldid=18843178”