Ero sivun ”Lamposaaren lossi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 46.163.209.27) ja palautettiin versio 18468377, jonka on tehnyt Dankos10
Rivi 3: Rivi 3:
Lossiyhteys valmistui vuonna 1963.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2014/07/21/Saaressa%20asuminenko%20ainaista%20paratiisia/2014117639260/68 | Nimeke = Saaressa asuminenko ainaista paratiisia? | Tekijä = Sudensalmi, Sari | Selite = Mielipidekirjoitus | Julkaisu = Etelä-Saimaa | Ajankohta = 21.7.2014 | Julkaisija = Kaakon Viestintä | Viitattu = 16.6.2015}}</ref> Lamposaaressa oli parhaimmillaan 300 henkilöä työllistänyt saha, joka paloi vuonna 1967.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ekarjala.fi/liitto/wp-content/uploads/2013/12/Osa-5A_Rakennetun-ympariston-nykytila_1.pdf | Nimeke = Rakennetun ympäristön nykytila | Julkaisu = Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Etelä-Karjalan liitto | Viitattu = 16.6.2015}}</ref> Lamposaari on pengertien kautta yhteydessä pienempään Utrasaareen.<ref name="karttapalvelu" /> Vuonna 2005 Lamposaaressa ja Utrasaaressa oli 81 asukasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ekarjala.fi/liitto/wp-content/uploads/2013/12/Suur-Saimaa_Raportti06.pdf | Nimeke = Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalue selvitys | Ajankohta = 6.7.2005 | Julkaisija = Etelä-Karjalan liitto | Viitattu = 16.6.2015}}</ref>
Lossiyhteys valmistui vuonna 1963.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2014/07/21/Saaressa%20asuminenko%20ainaista%20paratiisia/2014117639260/68 | Nimeke = Saaressa asuminenko ainaista paratiisia? | Tekijä = Sudensalmi, Sari | Selite = Mielipidekirjoitus | Julkaisu = Etelä-Saimaa | Ajankohta = 21.7.2014 | Julkaisija = Kaakon Viestintä | Viitattu = 16.6.2015}}</ref> Lamposaaressa oli parhaimmillaan 300 henkilöä työllistänyt saha, joka paloi vuonna 1967.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ekarjala.fi/liitto/wp-content/uploads/2013/12/Osa-5A_Rakennetun-ympariston-nykytila_1.pdf | Nimeke = Rakennetun ympäristön nykytila | Julkaisu = Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Etelä-Karjalan liitto | Viitattu = 16.6.2015}}</ref> Lamposaari on pengertien kautta yhteydessä pienempään Utrasaareen.<ref name="karttapalvelu" /> Vuonna 2005 Lamposaaressa ja Utrasaaressa oli 81 asukasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ekarjala.fi/liitto/wp-content/uploads/2013/12/Suur-Saimaa_Raportti06.pdf | Nimeke = Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalue selvitys | Ajankohta = 6.7.2005 | Julkaisija = Etelä-Karjalan liitto | Viitattu = 16.6.2015}}</ref>


Lossi liikennöi maanantaista sunnuntaihin tarvittaessa. Reitin pituus on 380 metriä. Nykyisin käytössä oleva lossi on Parkano Oy:n vuonna 1972 rakentama lautta numero 195, jonka kannella on tilaa noin kymmenelle
Lossi liikennöi maanantaista sunnuntaihin tarvittaessa. Reitin pituus on 380 metriä. Nykyisin käytössä oleva lossi on Parkano Oy:n vuonna 1972 rakentama lautta numero 195, jonka kannella on tilaa noin kymmenelle henkilöautolle ja hyötykuorma on 44 tonnia. Lautan koko on 27,3 × 6,8 metriä, syväys 1,8 metriä ja kuivapaino 72 tonnia.<ref name="finferries" />

henkilöautolle ja hyötykuorma on 44 tonnia. Lautan koko on 27,3 × 6,8 metriä, syväys 1,8 metriä ja kuivapaino 72 tonnia.<ref name="finferries" />

rakentama lautta numero '''187 jonka kannella on tilaa noin kymmenelle'''

'''henkilöautolle ja hyötykuorma on 44 tonnia. Lautan koko on 27,3 × 6,8 metriä, syväys 1,8 metriä ja kuivapaino 72 tonnia'''

1972 rakentama lautta numero 159 jonka kannella on tilaa noin kymmenelle

henkilöautolle ja hyötykuorma on 44 tonnia. Lautan koko on 27,3 × 6,8 metriä, syväys 1,8 metriä ja kuivapaino 72 tonnia


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 1. huhtikuuta 2020 kello 12.02

Lamposaaren lossi on Lappeenrannassa mantereeseen kuuluvan Muukonniemen ja Lamposaaren välillä liikennöivä Finferriesin lossi. Se ylittää Laihianselän ja Turkianlahden välisen noin 400 metriä leveän salmen, jossa kulkee sallitulta syväykseltään 2,4 metriä oleva vesiväylä. Lossin kautta kulkee Utrasaarentie eli yhdystie 14826.[1][2][3]

Lossiyhteys valmistui vuonna 1963.[4] Lamposaaressa oli parhaimmillaan 300 henkilöä työllistänyt saha, joka paloi vuonna 1967.[5] Lamposaari on pengertien kautta yhteydessä pienempään Utrasaareen.[1] Vuonna 2005 Lamposaaressa ja Utrasaaressa oli 81 asukasta.[6]

Lossi liikennöi maanantaista sunnuntaihin tarvittaessa. Reitin pituus on 380 metriä. Nykyisin käytössä oleva lossi on Parkano Oy:n vuonna 1972 rakentama lautta numero 195, jonka kannella on tilaa noin kymmenelle henkilöautolle ja hyötykuorma on 44 tonnia. Lautan koko on 27,3 × 6,8 metriä, syväys 1,8 metriä ja kuivapaino 72 tonnia.[2]

Lähteet

  1. a b Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 16.6.2015.
  2. a b Lamposaari Suomen Lauttaliikenne. Viitattu 16.6.2015.
  3. Kartan haku Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.6.2015.
  4. Sudensalmi, Sari: Saaressa asuminenko ainaista paratiisia? (Mielipidekirjoitus) Etelä-Saimaa. 21.7.2014. Kaakon Viestintä. Viitattu 16.6.2015.
  5. Rakennetun ympäristön nykytila Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2. 2008. Etelä-Karjalan liitto. Viitattu 16.6.2015.
  6. Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalue selvitys 6.7.2005. Etelä-Karjalan liitto. Viitattu 16.6.2015.