Ero sivun ”Käräjäoikeus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Katso myös: Mieluummin näin |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Tiedosto:Courthouse in Seinäjoki, Finland.jpg|thumb|Seinäjoen oikeustalo]] |
[[Tiedosto:Courthouse in Seinäjoki, Finland.jpg|thumb|Seinäjoen oikeustalo]] |
||
'''Käräjäoikeus''' (lyhenne '''KO''' tai '''KäO'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/440 | Nimeke = Lyhenneluettelo: K | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 11.2.2016}}</ref>) on [[tuomioistuin]], joka toimii [[tuomiopiiri]]nsä yleisenä |
'''Käräjäoikeus''' (lyhenne '''KO''' tai '''KäO'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/440 | Nimeke = Lyhenneluettelo: K | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 11.2.2016}}</ref>) on [[tuomioistuin]], joka toimii [[tuomiopiiri]]nsä yleisenä[[alioikeus | alioikeutena]]. Käräjäoikeudessa käsitellään ensimmäisenä asteena [[Oikeudenkäynti riita-asiassa Suomessa|riita-]], [[rikos]]- ja hakemusasioita. |
||
[[Suomi|Suomessa]] toimii 20 käräjäoikeutta. Käräjäoikeutta johtaa [[laamanni]] ja varsinaisina alioikeustuomareina toimivat [[käräjätuomari|käräjätuomarit]]. Lisäksi käräjäoikeudessa voi olla [[viskaali|käräjäviskaaleja]] ja tuomioistuinharjoitteluaan suorittavia [[notaari|notaareja]]. |
[[Suomi|Suomessa]] toimii 20 käräjäoikeutta. Käräjäoikeutta johtaa [[laamanni]] ja varsinaisina alioikeustuomareina toimivat [[käräjätuomari|käräjätuomarit]]. Lisäksi käräjäoikeudessa voi olla [[viskaali|käräjäviskaaleja]] ja tuomioistuinharjoitteluaan suorittavia [[notaari|notaareja]]. Heidän toimivaltansa on käräjätuomaria suppeampi. Varsinaisen lainkäyttöhenkilöstön lisäksi kansliassa toimivat käräjäsihteerit voivat ratkaista eräitä selviä ja riidattomia velkomus- ja hakemusasioita. |
||
Rikosasiat käräjäoikeus käsittelee tavallisimmin lautamieskokoonpanossa, johon kuuluu lainoppinut puheenjohtaja sekä kaksi maallikkotuomaria eli [[lautamies|lautamiestä]]. Vaativaa rikosasiaa käräjäoikeus saattaa käsitellä laajennetussa lautamieskokoonpanossa, jossa normaaliin kokoonpanoon on lisätty mahdollisesti yksi lainoppinut lisäjäsen ja mahdollisesti yksi maallikkojäsen. Näin toimitaan yleensä, jos asian käsittelyn odotetaan kestävän kauan, sillä tämä mahdollistaa yhden lainoppineen jäsenen ja kahden maallikkojäsenen tippumisen pois kokoonpanosta. |
Rikosasiat käräjäoikeus käsittelee tavallisimmin lautamieskokoonpanossa, johon kuuluu lainoppinut puheenjohtaja sekä kaksi maallikkotuomaria eli [[lautamies|lautamiestä]]. Vaativaa rikosasiaa käräjäoikeus saattaa käsitellä laajennetussa lautamieskokoonpanossa, jossa normaaliin kokoonpanoon on lisätty mahdollisesti yksi lainoppinut lisäjäsen ja mahdollisesti yksi maallikkojäsen. Näin toimitaan yleensä, jos asian käsittelyn odotetaan kestävän kauan, sillä tämä mahdollistaa yhden lainoppineen jäsenen ja kahden maallikkojäsenen tippumisen pois kokoonpanosta. Tuomiovaltainen käräjäoikeus on lautamieskokoonpanossa, jos läsnä on lainoppineen puheenjohtajan lisäksi kaksi lautamiestä. Kesken asian käsittelyn kokoonpanoon ei koskaan lisätä tuomareita. Vähäiset rikosasiat käräjäoikeus voi ratkaista myös yhden lainoppineen tuomarin istunnossa. |
||
Siviiliasioissa tavallisimmin oikeutta istuu yksi lainoppinut tuomari. Lainopillisesti hankalat asiat käsitellään kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanossa. |
Siviiliasioissa tavallisimmin oikeutta istuu yksi lainoppinut tuomari. Lainopillisesti hankalat asiat käsitellään kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanossa. |
||
Versio 29. maaliskuuta 2020 kello 21.21
Käräjäoikeus (lyhenne KO tai KäO[1]) on tuomioistuin, joka toimii tuomiopiirinsä yleisenä alioikeutena. Käräjäoikeudessa käsitellään ensimmäisenä asteena riita-, rikos- ja hakemusasioita.
Suomessa toimii 20 käräjäoikeutta. Käräjäoikeutta johtaa laamanni ja varsinaisina alioikeustuomareina toimivat käräjätuomarit. Lisäksi käräjäoikeudessa voi olla käräjäviskaaleja ja tuomioistuinharjoitteluaan suorittavia notaareja. Heidän toimivaltansa on käräjätuomaria suppeampi. Varsinaisen lainkäyttöhenkilöstön lisäksi kansliassa toimivat käräjäsihteerit voivat ratkaista eräitä selviä ja riidattomia velkomus- ja hakemusasioita.
Rikosasiat käräjäoikeus käsittelee tavallisimmin lautamieskokoonpanossa, johon kuuluu lainoppinut puheenjohtaja sekä kaksi maallikkotuomaria eli lautamiestä. Vaativaa rikosasiaa käräjäoikeus saattaa käsitellä laajennetussa lautamieskokoonpanossa, jossa normaaliin kokoonpanoon on lisätty mahdollisesti yksi lainoppinut lisäjäsen ja mahdollisesti yksi maallikkojäsen. Näin toimitaan yleensä, jos asian käsittelyn odotetaan kestävän kauan, sillä tämä mahdollistaa yhden lainoppineen jäsenen ja kahden maallikkojäsenen tippumisen pois kokoonpanosta. Tuomiovaltainen käräjäoikeus on lautamieskokoonpanossa, jos läsnä on lainoppineen puheenjohtajan lisäksi kaksi lautamiestä. Kesken asian käsittelyn kokoonpanoon ei koskaan lisätä tuomareita. Vähäiset rikosasiat käräjäoikeus voi ratkaista myös yhden lainoppineen tuomarin istunnossa.
Siviiliasioissa tavallisimmin oikeutta istuu yksi lainoppinut tuomari. Lainopillisesti hankalat asiat käsitellään kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanossa.
Asianosainen voi valittaa käräjäoikeuden tekemästä ratkaisusta hovioikeuteen 30 päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Useimmissa asiaryhmissä ratkaisuun tyytymättömän on ilmoitettava tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Jos ratkaisusta ei ilmoiteta tyytymättömyyttä tai tyytymättömyyden ilmoittamisesta huolimatta siitä ei valiteta säädettyjen määräaikojen kuluessa, tulee käräjäoikeuden ratkaisusta lainvoimainen.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Lyhenneluettelo: K Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.2.2016.
Aiheesta muualla
- Käräjäoikeuksien yhteystiedot
- Lautamies käräjäoikeudessa – Istuntojen kokoonpanot Oikeusministeriön esitteitä. Helsinki: Oikeusministeriö. Viitattu 19.12.2015. (archive.org)
- Käräjäoikeuslaki (28.6.1993/581) Helsinki: Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi. Viitattu 23.10.2014.