Ero sivun ”Kolmen meren aloite” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Järjestö
{{Järjestö
| järjestön_nimi = Kolmen meren aloite
| järjestön_nimi = Kolmen meren aloite
| kuva = Three Seas Initiative.svg
| kuva = Three Seas Initiative EU.svg
| kuvankoko =
| kuvankoko =
| kuvateksti = Kolmen meren aloitteeseen kuuluvat maat
| kuvateksti = Kolmen meren aloitteeseen kuuluvat maat tummansinisellä.
| perustettu = 2016
| perustettu = 2016
| lakkautettu =
| lakkautettu =
Rivi 24: Rivi 24:
* {{Bulgaria}}
* {{Bulgaria}}
}}
}}
| kielet = englanti
| kielet = [[Englannin kieli|englanti]]
| puheenjohtaja =
| puheenjohtaja =
| puheenjohtajan-nimike =
| puheenjohtajan-nimike =

Versio 27. maaliskuuta 2020 kello 21.49

Kolmen meren aloite
Kolmen meren aloitteeseen kuuluvat maat tummansinisellä.
Kolmen meren aloitteeseen kuuluvat maat tummansinisellä.
Perustettu 2016
Toimiala Energia-, tietoliikenne- ja liikennepolitiikka
Toiminta-alue Mustan-, Itä- ja Adrianmeren välisten EU-jäsenmaiden yhteistyö
Jäsenet
Viralliset kielet englanti
Aiheesta muualla
Sivusto

Kolmen meren aloite (lyhenne 3SI engl. sanoista The Three Seas Initiative) on Mustan-, Itä- ja Adrianmeren välisten EU-jäsenmaiden yhteistyöjärjestö. Yhteisön tarkoitus on lähentää maita muun muassa energia-, tietoliikenne- ja liikennepolitiikassa.

Itävaltaa lukuun ottamatta kaikki maat ovat entisiä kommunistidiktatuureja. Maat muodostavat 28% EU:n pinta-alasta, 22% sen väestöstä, mutta vain 10% BKT:sta.[1]

Tavoitteet

Ensimmäinen tavoite Kolmen meren aloitteella on pyrkiä edistämään Keski- ja Itä-Euroopan taloudellista kehitystä infrastruktuurien välisen yhteyden kautta kolmella pääalueella - liikenne, energia ja tietoliikenne.

Toinen tavoite on lisätä EU:n jäsenvaltioiden lähentymistä ja siten edistää yhtenäisyyttä ja koheesiota EU:ssa. Poistaa itä-länsi jako ja lisätä EU:n yhdentymistä.

Kolmantena tavoitteena on edistää transatlanttisten siteiden vahvistamista ja vahvistaa Yhdysvaltain taloudellista läsnäoloa alueella olemalla "katalyytti" tehostetulle transatlanttiselle kumppanuudelle.[2]

Huippukokoukset

Huippukokoukset
Päivä Paikka Puheenjohtaja Vierailijat
1. 25.–26. elokuuta 2016 KroatiaDubrovnik Kolinda Grabar-Kitarović
2. 6.–7. heinäkuuta 2017 PuolaVarsova[3] Andrzej Duda Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vieraili huippukokouksessa.
3. 17.–18. syyskuuta 2018 RomaniaBukarest Klaus Iohannis Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Saksan ulkoministeri Heiko Maas ja Yhdysvaltain energiaministeri Rick Perry vierailivat huippukokouksessa.
4. 5.-6. kesäkuuta 2019 SloveniaLjubljana Borut Pahor Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ja Yhdysvaltain energiaministeri Rick Perry vierailivat huippukokouksessa.[4]
5. 2020 ViroTallinna Kersti Kaljulaid

G20-kokousmatkan yhteydessä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kävi vierailemassa 3SI:n toisessa huippukokouksessa. Vierailun aikana pitämässään puheessa Trump lupasi yhdysvaltain tuen maiden turvallisuudelle, talouden kasvulle ja energiariippumattomuuden Venäjästä. [5]


Käynnissä olevat hankkeet

Energiasektori

  • Puolan ja Liettuan välinen kaasuputki.[6]
  • BRUA-kaasuputki, jonka on tarkoitus yhdistää Bulgarian, Romanian, Unkarin ja Itävallan kaasunjakelu. Putki on tarkotus yhdistää Giurgiu–Ruse- ja Arad–Szeged-kaasuputkiin
  • Eastring-kaasuputki, jonka on tarkoitus yhdistää Ukrainan kaasunjakelu Slovakian, Unkarin, Romanian ja Bulgarian kanssa ja yhdistää ne Turkkiin.[7]
  • Baltian maiden integrointi ja synkronointi sähköverkko Euroopan verkkojen kanssa.
  • Romania-Unkari-Slovakia-kaasuputki
  • Kaasun toimituslähteiden monipuolistaminen ja Länsi-Euroopan kaasunjakelun integrointi Kolmen meren alueen kaasunjakelun kanssa. Norjasta Tanskan kautta Puolaan suunniteltu Baltic Pipe, jonka tarkoituksena on luoda Saksasta ja Venäjästä riippumaton kaasun jakelu. Putken jatkaminen Slovakian kautta Ukrainaan.
  • Ionic Adriatic-kaasuputki eli Kroatian, Montenegron ja Albanian olemassaolevien kaasunjakelujen yhdistäminen.
  • Nesteytetyn maakaasun (LNG) logistiikka. Kaasuterminaali Kroatiaan, sekä kaasuputket niistä nykyiseen kaasuputkiverkkoon.

Tietoliikennesektori

  • Älykkään digitaalisen alustan luominen liikenne- ja logistiikkapalveluille Kolmen meren alueella.
  • Älykkään digitaalisen alustan luominen alueen vesistöjen tarkkailuun.
  • Matalab Maan kiertoradan hyödyntäminen liiketoiminnassa.
  • Kolmen meren tietoliikenteen valtatie, valokuitu ja 5G verkko.
  • Digitaalisen tuonti-vienti-alustan luominen, oikean liikekumppanin, kauppatavaran ja markkinoiden löytämiseen, mahdollisten arvoketjujen luominen Kolmen meren alueella.
  • Tiekartan suunnitelu Kolmen meren maille niiden siirtymisestä digitalisoituun ja kestävään energiaan. Älykkään digitaalisen alustan luominen energian varastointiin.
  • Älykkäiden kaupunkien kehittäminen.
  • Testialue miehittämättömille ajoneuvoille.

Liikennesektori

[11]

Toteutuneet hankkeet

  • Nesteytetyn maakaasun terminaalit on Liettuan Klaipėdaan ja Viron Tallinnaan. LNG-terminaalien on tarkoitus vähentää maiden energiariippuvuutta Venäjästä.

Katso myös

Lähteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kolmen_meren_aloite&oldid=18821921”