Ero sivun ”Tuire Orri” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
infoa ja viitteet |
fix |
||
Rivi 33: | Rivi 33: | ||
=== Operettitähti === |
=== Operettitähti === |
||
Tuire Orri aloitti näyttelijänuran vanhempiensa kannustamana. Alkuun hän esitti [[Kultakutri]]a isänsä perustamassa Virkamiesteatterissa. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka ”sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo”. [[Välirauha|Välirauhan aikaan]] hänet kiinnitettiin [[Helsingin Kansanteatteri]]in, jossa hän niitti mainetta useissa [[operetti|opereteissa]]. ”Nykyteatterin viehkein ilmestys” ja ”operettien laululintunen” saavutti sekä yleisön että arvostelijoiden suosion.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160806020724/http://www.hs.fi/muistot/a1364354525874 | Nimeke = Muistot – Tuire Orri-Björkell | Tekijä = Niiniluoto, Maarit | Ajankohta = 26.8.2007 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 15.9.2007}}</ref> |
Tuire Orri aloitti näyttelijänuran vanhempiensa kannustamana. Alkuun hän esitti [[Kultakutri]]a isänsä perustamassa Virkamiesteatterissa. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka ”sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo”. [[Välirauha|Välirauhan aikaan]] hänet kiinnitettiin [[Helsingin Kansanteatteri]]in, jossa hän niitti mainetta useissa [[operetti|opereteissa]]. ”Nykyteatterin viehkein ilmestys” ja ”operettien laululintunen” saavutti sekä yleisön että arvostelijoiden suosion.<ref name="hs">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160806020724/http://www.hs.fi/muistot/a1364354525874 | Nimeke = Muistot – Tuire Orri-Björkell | Tekijä = Niiniluoto, Maarit | Ajankohta = 26.8.2007 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 15.9.2007}}</ref> |
||
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Orri osallistui Maan Turvan viidytyskiertueille yhdessä [[Aku Korhonen|Aku Korhosen]] ja [[Siiri Angerkoski|Siiri Angerkosken]] kanssa. Hän esiintyi lisäksi ahkerasti sotasairaaloissa ja [[Yleisradio]]ssa.<ref name="elonet">{{Verkkoviite | Osoite = https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_232304%22&type=AllFields&sort=main_date_str+asc | Nimeke =Tuire Orri | Tekijä = Rytkönen, Sisko | Julkaisu = Elonet | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Viitattu = 21.3.2020 }}</ref> |
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Orri osallistui Maan Turvan viidytyskiertueille yhdessä [[Aku Korhonen|Aku Korhosen]] ja [[Siiri Angerkoski|Siiri Angerkosken]] kanssa. Hän esiintyi lisäksi ahkerasti sotasairaaloissa ja [[Yleisradio]]ssa.<ref name="elonet">{{Verkkoviite | Osoite = https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_232304%22&type=AllFields&sort=main_date_str+asc | Nimeke =Tuire Orri | Tekijä = Rytkönen, Sisko | Julkaisu = Elonet | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Viitattu = 21.3.2020 }}</ref> |
||
Rivi 43: | Rivi 43: | ||
Orrin kihlattu kuoli harjoituslennolla [[Parola]]ssa 13. maaliskuuta 1940. Muutama kuukausi tämän kuoleman jälkeen Orri lauloi ensimmäisen kerran [[tango]]n ”Tuo suru jonka sain”, josta tuli menestysiskelmä. Hän oli opiskellut laulua [[Hanna Granfelt]]in johdolla.<ref name="elonet"/> |
Orrin kihlattu kuoli harjoituslennolla [[Parola]]ssa 13. maaliskuuta 1940. Muutama kuukausi tämän kuoleman jälkeen Orri lauloi ensimmäisen kerran [[tango]]n ”Tuo suru jonka sain”, josta tuli menestysiskelmä. Hän oli opiskellut laulua [[Hanna Granfelt]]in johdolla.<ref name="elonet"/> |
||
Vuonna 1948 Orri siirtyi [[Radioteatteri]]in. Hän olisi halunnut jatkaa teatteri- ja elokuvauraansa, mutta hänen ensimmäinen aviomiehensä |
Vuonna 1948 Orri siirtyi [[Radioteatteri]]in. Hän olisi halunnut jatkaa teatteri- ja elokuvauraansa, mutta hänen ensimmäinen aviomiehensä ei hyväksynyt sitä eikä toinenkaan puoliso pitänyt ajatuksesta. Perhesyistä Orri joutui myös lopettamaan työnsä Radioteatterissa 1950.<ref name="elonet"/> |
||
=== Paluu estradeille === |
=== Paluu estradeille === |
||
Tuire Orri palasi estradeille 1990-luvun alussa. Vuonna 1993 hän esiintyi [[Niilo Tarvajärvi|Niilo Tarvajärven]] ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen muun muassa [[Imatra]]n sotaviihteen päivillä. Vuonna 1997 Orri levytti sota-aikana tunnetuksi tekemänsä kappaleen ”Tuo suru jonka sain”. Samana vuonna hän näytteli [[Lotta Svärd|lottajärjestöstä]] kertovassa televisiodraamassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. Orri kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. elokuuta 2007.<ref |
Tuire Orri palasi estradeille 1990-luvun alussa. Vuonna 1993 hän esiintyi [[Niilo Tarvajärvi|Niilo Tarvajärven]] ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen muun muassa [[Imatra]]n sotaviihteen päivillä. Vuonna 1997 Orri levytti sota-aikana tunnetuksi tekemänsä kappaleen ”Tuo suru jonka sain”. Samana vuonna hän näytteli [[Lotta Svärd|lottajärjestöstä]] kertovassa televisiodraamassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''.<ref name="elonet"/> Orri kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. elokuuta 2007.<ref name="hs"/> |
||
Tuire Orrin eno oli ohjaaja [[Jorma Nortimo]]. Näyttelijä [[Irina Björklund]] on Orrin tyttärentytär.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20050913160324/http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=3&story=1424 | Nimeke = Huumori oli sota-asekin | Tekijä = Naskinen, Kari | Ajankohta = 13.9.2005 | Julkaisu = Uusi Lahti – Kaupunkilehti | Viitattu = 15.9.2007}}</ref> |
Tuire Orrin eno oli ohjaaja [[Jorma Nortimo]]. Näyttelijä [[Irina Björklund]] on Orrin tyttärentytär.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20050913160324/http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=3&story=1424 | Nimeke = Huumori oli sota-asekin | Tekijä = Naskinen, Kari | Ajankohta = 13.9.2005 | Julkaisu = Uusi Lahti – Kaupunkilehti | Viitattu = 15.9.2007}}</ref> |
||
Rivi 77: | Rivi 77: | ||
{{auktoriteettitunnisteet}} |
{{auktoriteettitunnisteet}} |
||
{{AAKKOSTUS:Orri, Tuire}} |
{{AAKKOSTUS:Orri, Tuire}} |
||
[[Luokka:Suomalaiset |
[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset |
[[Luokka:Suomalaiset laulajat]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1918 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1918 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Vuonna 2007 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 2007 kuolleet]] |
Versio 21. maaliskuuta 2020 kello 20.49
Tuire Orri | |
---|---|
Tuire Orri kotonaan vuonna 1947. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Tuire Sinikka Orri-Björkell |
Syntynyt | 30. lokakuuta 1918 Helsinki, Suomi |
Kuollut | 26. elokuuta 2007 (88 vuotta) Helsinki, Suomi |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | näyttelijä ja laulaja |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1937–1997 |
Merkittävät roolit |
Poretta eli Keisarin uudet pisteet Kyläraittien kuningas |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Tuire Sinikka Orri (oik. Orri-Björkell; 30. lokakuuta 1918 Helsinki – 26. elokuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.
Ura
Operettitähti
Tuire Orri aloitti näyttelijänuran vanhempiensa kannustamana. Alkuun hän esitti Kultakutria isänsä perustamassa Virkamiesteatterissa. Hän kävi Suomen Näyttämöopiston 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen Viipurin kaupunginteatteriin kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka ”sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo”. Välirauhan aikaan hänet kiinnitettiin Helsingin Kansanteatteriin, jossa hän niitti mainetta useissa opereteissa. ”Nykyteatterin viehkein ilmestys” ja ”operettien laululintunen” saavutti sekä yleisön että arvostelijoiden suosion.[1]
Talvisodan aikana Orri osallistui Maan Turvan viidytyskiertueille yhdessä Aku Korhosen ja Siiri Angerkosken kanssa. Hän esiintyi lisäksi ahkerasti sotasairaaloissa ja Yleisradiossa.[2]
Elokuvat ja radio
Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina 1937–1945. Merkittävät sivuosat hän teki muun muassa komedioissa Kyökin puolella ja Eulalia-täti vuonna 1940, sekä draamaelokuvissa Synnin puumerkki (1942) ja Keinumorsian (1943). Filmiuransa haastavimman ja kiitetyimmän roolin Orri teki musikaalissa Poretta eli Keisarin uudet pisteet (1941) laulajatar Sointu Järvisenä. Ainoan pääosansa hän teki maaseutukomediassa Kyläraittien kuningas, jossa hän näytteli viatonta Kervilän Annaa.[2]
Orrin kihlattu kuoli harjoituslennolla Parolassa 13. maaliskuuta 1940. Muutama kuukausi tämän kuoleman jälkeen Orri lauloi ensimmäisen kerran tangon ”Tuo suru jonka sain”, josta tuli menestysiskelmä. Hän oli opiskellut laulua Hanna Granfeltin johdolla.[2]
Vuonna 1948 Orri siirtyi Radioteatteriin. Hän olisi halunnut jatkaa teatteri- ja elokuvauraansa, mutta hänen ensimmäinen aviomiehensä ei hyväksynyt sitä eikä toinenkaan puoliso pitänyt ajatuksesta. Perhesyistä Orri joutui myös lopettamaan työnsä Radioteatterissa 1950.[2]
Paluu estradeille
Tuire Orri palasi estradeille 1990-luvun alussa. Vuonna 1993 hän esiintyi Niilo Tarvajärven ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen muun muassa Imatran sotaviihteen päivillä. Vuonna 1997 Orri levytti sota-aikana tunnetuksi tekemänsä kappaleen ”Tuo suru jonka sain”. Samana vuonna hän näytteli lottajärjestöstä kertovassa televisiodraamassa Kun taivas repeää sekä sarjan jatko-osassa Taivas sinivalkoinen.[2] Orri kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana Meilahden sairaalassa 26. elokuuta 2007.[1]
Tuire Orrin eno oli ohjaaja Jorma Nortimo. Näyttelijä Irina Björklund on Orrin tyttärentytär.[3]
Filmografia
- Tukkijoella (1937)
- Lapatossu (1937)
- Syyllisiäkö? (1938)
- Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa (1939)
- Poikani pääkonsuli (1940)
- Kyökin puolella (1940)
- Kersantilleko Emma nauroi? (1940)
- Eulalia-täti (1940)
- Poretta eli Keisarin uudet pisteet (1941)
- Synnin puumerkki (1942)
- Keinumorsian (1943)
- Kyläraittien kuningas (1945)
- Kun taivas repeää (1997) (tv-sarja)
- Taivas sinivalkoinen (2001) (tv-sarja)
Lähteet
- ↑ a b Niiniluoto, Maarit: Muistot – Tuire Orri-Björkell Helsingin Sanomat. 26.8.2007. Viitattu 15.9.2007.
- ↑ a b c d e Rytkönen, Sisko: Tuire Orri Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 21.3.2020.
- ↑ Naskinen, Kari: Huumori oli sota-asekin Uusi Lahti – Kaupunkilehti. 13.9.2005. Viitattu 15.9.2007.
Aiheesta muualla
- 4.1.1940: Ikäväntorjuntapatteri kiertää etulinjassa Yle Uutiset. 4.1.2010. Viitattu 12.1.2020.
- Aunila, Seija: Markus-sedän huima suosio näkyy myös hänen läksiäisjuhlissaan Helsingin Messuhallissa vuonna 1956. Yle Elävä arkisto. 8.9.2006, päivitetty 30.11.2018. Viitattu 12.1.2020.
- Näkyvät ja näyttävät näyttelijät Teatterimuseo. Viitattu 12.1.2020.
|