Ero sivun ”Meänkieli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Nyt kertoo kielitieteellisen ja sosioloogis/poliittisen kannan meänkielestä ensimmäisissä virkkeissä.
Rivi 21: Rivi 21:
}}
}}


'''Meänkieli''' on [[Norrbottenin lääni]]ssä, [[Ruotsi]]ssa puhuttava itämerensuomalainen kieli, mutta jotkut sanovat sitä suomen kielen murteeksi. Itse meänkielen puhujat kuitenkin haluavat kutsua yleensä sitä omaksi kieleksi ja se että meänkieli on hyväksytty kieleksi on heille suuri merkitys.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/meankieli-yksi-ruotsin-vahemmistokielista|nimeke=Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2019-09-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
'''Meänkieli''' on [[Norrbottenin lääni]]ssä, [[Ruotsi]]ssa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai suomen kielen murre. Itse meänkielen puhujat kuitenkin haluavat kutsua yleensä sitä omaksi kieleksi ja se että meänkieli on hyväksytty kieleksi on heille suuri merkitys. Kielitieteellisesti kuitenkin meänkieltä voidaan pitää suomen kielen murtaane<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/meankieli-yksi-ruotsin-vahemmistokielista|nimeke=Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2019-09-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>


Siitä, onko meänkieli kieli vai suomen kielen murre, on kiistelty. Kiista johtuu siitä, mitä pidetään kielen ja murteen määritelmänä. Yhdestä näkökulmasta Tornionlaakson puhemuodon voi katsoa suomen murteeksi, mutta erityisesti Ruotsin alueella puhuttuna sitä pidetään erillisenä kielenä sen sosiaalis-kulttuurillisen merkityksen vuoksi. Monet meänkieltä tutkineet kielitieteilijät kuten apulaisprofessori Johanna Vaattovaara hyväksyvät tämän määritelmän<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10884263|nimeke=Maailman ainoa meänkielinen reggaebändi syntyi kieliahdistuksesta – Laulaja Adam Huuva: "Muutin Suomeen paranemaan kielisorron traumoista"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Sekä meänkielellä että suomella on Ruotsissa virallisen [[Vähemmistökieli|vähemmistökielen]] asema. Meänkieli ei kuitenkaan eroa suomen yleiskielestä oleellisesti paljoa enempää kuin muut suomen murteet. Suurin rakenteellinen ero meänkielen ja suomen yleiskielen välillä on se, että sijamuotoja on kaksi vähemmän, koska [[komitatiivi]] (kuten suom. ''laseineen'') ja [[instruktiivi]] (kuten suom. ''lasein'') puuttuvat meänkielestä. Meänkielessä on runsaasti paitsi ruotsista myös saamesta tulleita tuoreita lainasanoja<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.adlibris.com/fi/kirja/meankieli-ratt-och-latt---grammatik-och-larobok-i-meankieli-9789187899331|nimeke=Meänkieli rätt och lätt - grammatik och lärobok i meänkieli - Bengt Pohjanen - sidottu(9789187899331) {{!}} Adlibris kirjakauppa|julkaisu=www.adlibris.com|viitattu=2020-03-18}}</ref>.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/meankieli-yksi-ruotsin-vahemmistokielista|nimeke=Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2020-03-18|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
Siitä, onko meänkieli kieli vai suomen kielen murre, on kiistelty. Kiista johtuu siitä, mitä pidetään kielen ja murteen määritelmänä. Yhdestä näkökulmasta Tornionlaakson puhemuodon voi katsoa suomen murteeksi, mutta erityisesti Ruotsin alueella puhuttuna sitä pidetään erillisenä kielenä sen sosiaalis-kulttuurillisen merkityksen vuoksi. Monet meänkieltä tutkineet kielitieteilijät kuten apulaisprofessori Johanna Vaattovaara hyväksyvät tämän määritelmän<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10884263|nimeke=Maailman ainoa meänkielinen reggaebändi syntyi kieliahdistuksesta – Laulaja Adam Huuva: "Muutin Suomeen paranemaan kielisorron traumoista"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Sekä meänkielellä että suomella on Ruotsissa virallisen [[Vähemmistökieli|vähemmistökielen]] asema. Meänkieli ei kuitenkaan eroa suomen yleiskielestä oleellisesti paljoa enempää kuin muut suomen murteet. Suurin rakenteellinen ero meänkielen ja suomen yleiskielen välillä on se, että sijamuotoja on kaksi vähemmän, koska [[komitatiivi]] (kuten suom. ''laseineen'') ja [[instruktiivi]] (kuten suom. ''lasein'') puuttuvat meänkielestä. Meänkielessä on runsaasti paitsi ruotsista myös saamesta tulleita tuoreita lainasanoja<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.adlibris.com/fi/kirja/meankieli-ratt-och-latt---grammatik-och-larobok-i-meankieli-9789187899331|nimeke=Meänkieli rätt och lätt - grammatik och lärobok i meänkieli - Bengt Pohjanen - sidottu(9789187899331) {{!}} Adlibris kirjakauppa|julkaisu=www.adlibris.com|viitattu=2020-03-18}}</ref>.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/meankieli-yksi-ruotsin-vahemmistokielista|nimeke=Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2020-03-18|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>

Versio 19. maaliskuuta 2020 kello 16.15

meänkieli
Tiedot
Alue  Ruotsi
Virallinen kieli Haaparanta, Kiiruna, Jällivaara, Pajala, Ylitornio
Puhujia noin 60 000
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-permiläiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
suomalais-saamelaiset kielet
itämerensuomalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 fiu
ISO 639-3 fit

Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai suomen kielen murre. Itse meänkielen puhujat kuitenkin haluavat kutsua yleensä sitä omaksi kieleksi ja se että meänkieli on hyväksytty kieleksi on heille suuri merkitys. Kielitieteellisesti kuitenkin meänkieltä voidaan pitää suomen kielen murtaane[1]

Siitä, onko meänkieli kieli vai suomen kielen murre, on kiistelty. Kiista johtuu siitä, mitä pidetään kielen ja murteen määritelmänä. Yhdestä näkökulmasta Tornionlaakson puhemuodon voi katsoa suomen murteeksi, mutta erityisesti Ruotsin alueella puhuttuna sitä pidetään erillisenä kielenä sen sosiaalis-kulttuurillisen merkityksen vuoksi. Monet meänkieltä tutkineet kielitieteilijät kuten apulaisprofessori Johanna Vaattovaara hyväksyvät tämän määritelmän[2]. Sekä meänkielellä että suomella on Ruotsissa virallisen vähemmistökielen asema. Meänkieli ei kuitenkaan eroa suomen yleiskielestä oleellisesti paljoa enempää kuin muut suomen murteet. Suurin rakenteellinen ero meänkielen ja suomen yleiskielen välillä on se, että sijamuotoja on kaksi vähemmän, koska komitatiivi (kuten suom. laseineen) ja instruktiivi (kuten suom. lasein) puuttuvat meänkielestä. Meänkielessä on runsaasti paitsi ruotsista myös saamesta tulleita tuoreita lainasanoja[3].[4]

Meänkieltä puhui Ruotsissa vuonna 2009 yhteensä noin 30 000 ja Suomessa Tornionlaakson murretta noin 30 000 henkeä.[5]

Historia

Meänkieli kehittyi sen jälkeen, kun Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809. Rajaa ei tuolloin vedetty suomen ja ruotsin väliselle kielirajalle, vaan osa suomenkielisestä alueesta jäi Ruotsille. Vuoteen 1809 saakka Tornionlaakson itä- ja länsipuoli muodostivat yhtenäisen murrealueen. Rajanvedon jälkeen joen itäpuolen asukkaiden kieli kehittyi suomen yleiskielen suuntaan. Joen länsipuolelle nämä vaikutteet eivät ulottuneet, mutta sen sijaan ruotsin kielen vaikutus alkoi siellä tuntua yhä voimakkaampana.

Suomen kieli (tai meänkielen esimuoto) alkoi Norrbottenin läänissä taantua 1880-luvulta alkaen. Ruotsin valtio alkoi vaatia että kaikkien kansalaisten olisi käytettävä ruotsin kieltä. Vaatimusta perusteltiin sotilaallisilla syillä. Sotatilanteessa ei katsottu voitavan täysin luottaa niihin raja-alueen asukkaisiin, jotka puhuvat naapurimaan kieltä. Aikakauden rotuteorioiden perusteella länsipohjalaisten ja saamelaisten katsottiin myös kuuluvan alempaan ei-germaaniseen rotuun. Tämä asenne loi suomen tai meänkielen käytölle voimakkaan kielteisen leiman. Alueen kouluissa alettiin käyttää opetuskielenä ainoastaan ruotsia ja lapsia kiellettiin rangaistuksen uhalla puhumasta suomea.[6]lähde? Kielto koski jopa välitunteja.

Ennen 1970-lukua Norrbottenin läänin suomalaisilla ei kuitenkaan vielä ollut omaa kirjakieltä eikä juuri kukaan pitänyt puhumaansa kieltä muuna kuin suomen murteena. Vuodesta 1981 STR-T-yhdistys alkoi ajaa kielten puhujien asemaa.[6] Kirjailija Bengt Pohjanen on voimaperäisesti pyrkinyt kehittämään meänkielen kirjakieltä ja kielioppia. Ensimmäinen meänkielellä kirjoitettu romaani oli Pohjasen Lyykeri, joka julkaistiin vuonna 1985. Ensimmäinen meänkielinen näytelmä oli myös Pohjasen kirjoittama Kuutot vuodelta 1987. Markuksen evankeliumi julkaistiin meänkielellä samana vuonna, ja loput evankeliumikäännökset valmistuivat vuonna 2000. Kieliopin perusteet, Meänkielen kramatiikki julkaistiin vuonna 1996, kirjoittajina Matti Kenttä ja Pohjanen.[7] Meänkielen kirjallinen muoto noudattaa lähinnä Pajalassa ja Ylitornion kunnissa puhuttua murretta.

Ruotsin tornionlaaksolaisten valtakunnallisen liiton ehdotuksesta Ruotsin valtiopäivät päätti 2. joulukuuta 1999 tunnustaa Tornionlaakson suomalais-saamelaisten kielten puhujat kansalliseksi vähemmistöksi. 1. huhtikuuta 2000 tuli voimaan laki, jonka mukaan viidessä Norrbottenin läänin kunnassa (Haaparanta, Kiiruna, Jällivaara, Pajala ja Ylitornio) saa käyttää sekä suomea että meänkieltä viranomaisten ja tuomioistuinten kanssa asioimiseen sekä on oikeus saada opetusta ja hoitoa näillä kielimuodoilla. Meänkielen aseman virallistamisesta huolimatta sen käyttö etenkin nuorten keskuudessa on jatkuvasti vähentynyt. Erityisesti nuorempien kielenkäyttäjien asenteet meänkielen opetukseen ovat olleet skeptiset, ja he ovat kiinnostuneita saamaan suomen yleiskielen opetusta meänkielen sijaan,[8] mutta suhtautuminen on viime aikoina muuttunut positiivisemmaksi.[9]

Nykytilanne

Meänkieltä pidetään erillisenä kielenä ennen kaikkea poliittisista syistä.[10] Meänkieltä itsenäisenä kielenä pitävät perustelevat näkemystään yleensä korostamalla kielen sosiologista merkitystä ja sen itsenäistä asemaa alueen kieliekologiassa. Meänkieltä suomen murteena pitävät perustavat näkemyksensä kielitieteen komparatiivisiin menetelmiin sekä perinteiseen (strukturalistiseen) näkemykseen kielestä lingvistisenä järjestelmänä.[11]

Meänkieltä opetetaan Ruotsissa Luulajan teknillisessä yliopistossa, Uumajan yliopistossa ja Tukholman yliopistossa. Lokakuun 2010 alusta alkaen on meänkieltä voinut lukea myös Romanian Babeș-Bolyain yliopistossalähde?. Kieltä on voinut opiskella kouluissa ilman lähtötaitoja vuodesta 2015. Lisäksi Pohjois-Ruotsissa järjestetään esimerkiksi meänkielisiä leirejä.

STR-T-yhdistyksen tavoitteena on muun muassa, että Ruotsin valtio asettaisi totuus- ja sovintokomission selvittämään meänkielisen vähemmistön asemaa ja kohtelua. Yhdistys on jättänyt valtiopäiville ehdotuksen, joka sisältää organisaation ja budjetin. STR-T:n mielestä Ruotsin valtion pitäisi myös tutkia, ovatko tornionlaaksolaiset Pohjois-Ruotsin toinen alkuperäiskansa saamelaisten rinnalla. Lisäksi yhdistys katsoo, että yhteiskunnan tuen kielelle pitäisi olla kouriintuntuvampaa: opettajia ja oppimateriaaleja tarvitaan lisää, ja saamen kielikeskuksen tapainen instituutio pitäisi luoda myös meänkielelle.[6]

Meänkielelle on tehty musiikkisanoituksiakin. The Meänland on meänkielinen reggae-yhtye.[6]

Erityispiirteitä

Meänkielestä puuttuvat suomen kirjakielelle ominaiset sijamuodot komitatiivi ja instruktiivi. Tuoreita ruotsin lainasanoja on runsaammin kuin suomen länsimurteissakaan. Suomen murteista poiketen meänkieleen on omaksuttu lainasanavastineita lukuisille uusille (1800-luvun jälkeisille) käsitteille, joille suomessa on vakiintunut omakielinen vastine. Suomen murteissa vielä esiintyvät ruotsin lainat ovat yleisesti vanhempaa perua, Ruotsin-vallan ajalta. Meänkielessä on myös saamelaisia lainasanoja.

Myös h-äänne esiintyy meänkielessä (kuten suomen pohjalaismurteissakin) runsaana muun muassa seuraavissa tapauksissa:

1. passiivissa: sanothaan, tulthaan

2. nominien illatiivissa: talhoin, puohjiin, punasheen, rumhaan

3. verbien MA-infinitiivin illatiivissa : kalasthaan, hakkaamhaan

4. nominatiivissa -s:ään loppuvien nominien obliikvisijoissa: kirves : kirvheen

5. e-loppuisten sanojen genetiivissä: lae : latheen, sae : satheen

6. kaikissa monikon perfektin ja pluskvamperfektin muodoissa: net on ostanheet, met olima myyhneet

Äännettä h voidaan myös käyttää esimerkkejä epäsäännöllisemmin.lähde?[12]

1. meänkielessä v-äänteen sijaan on monessa tapauksessa tullut f

  • färi ’väri’
  • fankila ’vankila’
  • fati ’vati’
  • fiuletti ’violetti’
  • fuori ’vuori’[13]

2. meänkielen astevaihtelussa on joitakin eroja yleissuomeen, mutta monet näistä tavataan suomen itämurteista. Esimerkiksi:

  • maito : maion
  • käsi : käen
  • sota : soan[14][15]

3. tuoreiden lainasanojen o-äännettä vastaa usein u:

  • puliisi ’poliisi’
  • muterni ’moderni’[16]i
  • pulitikki ’politiikka’
  • pulitiikkeri ’poliitikko’
  • vukaali ’vokaali’
  • pusitiivinen ’positiivinen’

4. kuten suomen itämurteissa, d-äänteen sijaan esiintyy kato tai t:

  • tehä ’tehdä’
  • tynamiitti ’dynamiitti’
  • syyä ’syödä’
  • meän ’meidän’
  • heän ’heidän’
  • teän ’teidän’

5. määräympäristöissä esiintyy yleissuomesta poiketen geminaatta:

  • ts-yhtymien vastineena on tt (kuten suomen länsimurteissa): mettä ’metsä’, kattoa ’katsoa’
  • tietyt konsonanttiyhtymät ovat assimiloituneet geminaataksi: jokka ’jotka’ (kuten suomen länsimurteissa)
  • savvu ’savu’[17]

6. Verbien taivutuspäätteet -mma ~ -mmä, -tta ~ -ttä, -pi

  • menemmä ’menemme’ (kuten suomen pohjalaismurteissa)
  • tuletta ’tulette’ (kuten suomen pohjalaismurteissa)
  • ostaapi ’ostaa’ (kuten suomen itämurteissa; -pi-pääte voi olla epäsäännöllinen)[18][19]
  • syövä ’syövät’ (ei esiinny kaikissa meänkielen murteissa; esiintyy myös joissain suomen murteissa)

7. NUT-partisiippi

Suomen syönyt-muotoa vastaa meänkielessä syönny[20]

8 Meänkielessä on tietyissä lainasanoissa ruotsin vaikutuksesta äänne y, kun suomessa käytetään äännettä u

  • kyltyyri = kulttuuri
  • mysiikki = musiikki
  • resyrssi = resurssi

Meänkielen sanoja, joita ei (enää) käytetä suomen yleiskielessä

  • följy ’seura, mukana olo’
  • hantuuki ’pyyhe’
  • kahveli ’haarukka’
  • kartano ’piha’
  • kietku ’ruuantähde, erit. liha’
  • kläppi ’lapsi’
  • knapsu ’naisellinen mies’
  • källi ’hassu (tarkoittaa myös ulostetta)’
  • pranttu ’kasvimaa’
  • saikata ’värkätä’
  • tyär ’tytär; tyttö’
  • porista ’puhua’
  • äpyli ’omena’
  • muuruutti ’porkkana’
  • potati ’peruna’
  • ko ’kun; kuin’
  • sturaani ’tosi ruma olento’
  • sole mikhään ’hällä väliä’
  • fiskaaminen ’kalastaminen’
  • klaarata ’pärjätä’
  • son ’se on’
  • sole ’se ei ole’
  • kobbo ’kukkula’'

Esimerkki meänkielen saamelaislainoista

  • kobbo ’kukkula’
  • kiena ’rinne’
  • veiki ’pimeä aika’
  • suohka ’puuro’
  • roina ’laiha’
  • muijula ’hymyillä’
  • kaanij ’kummitus’
  • jutu ’tie’

Kaksi kielimuotoa

On olemassa "virallinen" ja "epävirallinen" meänkieli, epävirallisesta löytyy enemmän lainasanoja ja sanan lyhennyksiä. Virallisessa meänkielessä lainasanoja on vähemmän ja sitä suomen puhujien on helpompi ymmärtää. Virallista kieltä käytetään mediassa, epävirallista puheessa. Koska virallinen meänkieli on paljon vahvempi, monet myös puhuvat sitä.lähde?

Epäviralinen meänkieli: Lastibiili furtraa ööversyniä. Kamppi on ollu svoori ja hoorti mutta kyllä se siittä jyysnaintuu ja ornaintuu.

Virallinen meänkieli: Lastibiili vaatii tarkistusta. Taistelu on ollu vaikea ja kova, mutta kyllä se siittä kirkastuu ja järjestyy.lähde?

Meänkielistä mediaa

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 21.9.2019.
  2. Maailman ainoa meänkielinen reggaebändi syntyi kieliahdistuksesta – Laulaja Adam Huuva: "Muutin Suomeen paranemaan kielisorron traumoista" Yle Uutiset. Viitattu 18.3.2020.
  3. Meänkieli rätt och lätt - grammatik och lärobok i meänkieli - Bengt Pohjanen - sidottu(9789187899331) | Adlibris kirjakauppa www.adlibris.com. Viitattu 18.3.2020.
  4. Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 18.3.2020.
  5. http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit
  6. a b c d Maailman ainoa meänkielinen reggaebändi syntyi kieliahdistuksesta – Laulaja Adam Huuva: "Muutin Suomeen paranemaan kielisorron traumoista" Yle Uutiset. Viitattu 23.9.2019.
  7. Märsynaho/Tornion kirjasto 1997
  8. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:su:diva-59052 Anna Niva. 2011."Meänkieli i den yngre generationen : En undersökning av meänkielis ställning bland unga personer i fem norrbottniska kommuner". Stockholms universitet.
  9. On "cool" osata meänkieltä – Ruotsin Tornionlaakson kielet kuuluvat myös nuorten puheessa Yle Uutiset. Viitattu 21.9.2019.
  10. Meänkieli kielitieteen ontologiassa. Finto.fi
  11. Birger Winsa: Defining an Ecological Niche: The Use of ‘Dialect’ or ‘Language'
  12. Kaarina Honkanen: Tutkija listaa meänkielen h-kirjaimen paikan vaihtelua Sveriges Radio. 11.8.2015. Viitattu 29.9.2019.
  13. Tulokset tälle f | Meänkielen sanakirja meankielensanakirja.com. Viitattu 6.12.2019.
  14. Wp/fit/Meänkieli - Wikimedia Incubator incubator.wikimedia.org. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  15. Matti Kenttä: Meänkielen kramatiikki. Kaamos, 1996. ISBN 978-91-87410-19-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.12.2019).
  16. Suomi-Meänkieli Sanakirja, Glosbe Glosbe. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  17. Meänkielen sanakirja meankielensanakirja.com. Viitattu 6.12.2019.
  18. Wp/fit/Meänkieli - Wikimedia Incubator incubator.wikimedia.org. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  19. Meänkielen kramatiikki. {{{Julkaisija}}}. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.12.2019).
  20. Kielikeskus meänkielele ja uusi virasto pelastaa epäonnistunheen minuriteettipulitiikan – STR-T str-t.com. Viitattu 14.2.2020.

Kirjallisuutta

Meänkielellä

  • Kirjallisuutta meänkielellä:
    • Älä sie, vaimo, tähhään tuki, Juhaneksen evanjeeliymmi. Kaamos 1994 ISBN 91-87410-14-10
    • Bengt Pohjanen: Tule Leevi följhyyn: Markkyksen evankeliumi tornionlaaksoksi. Kaamos, 1988. ISBN 91-8741001-X.
    • Tulkaa tekki fölhjyyn. Evankeeljumit meänkielelä. Kaamos 2000 ISBN 91-8944-05-8

Meänkielestä

Aiheesta muualla