Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Suominen (yritys)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaus:  2017 source edit 
Merkkaus:  2017 source edit 
Rivi 32: Rivi 32:
== Historia ==
== Historia ==
[[Tiedosto:J. W. Suominen Oy.jpg|thumb|J. W. Suomisen nahkatehdas Nakkilassa.]]
[[Tiedosto:J. W. Suominen Oy.jpg|thumb|J. W. Suomisen nahkatehdas Nakkilassa.]]

=== J. W. Suominen Oy (1898–1982)===
=== J. W. Suominen Oy (1898–1982)===
J. W. Suominen perusti Nakkilaan [[Tattaranjoki|Tattaranjoen]] varrelle nahkurinverstaan vuonna 1898. Paikka oli sijainniltaan oivallinen nahanjalostuksen tarpeisiin; [[Pori]]in oli matkaa parikymmentä kilometriä, vieressä kulki 1895 valmistunut [[Tampere–Pori-rata]], Tattaranjoesta oli saatavilla nahan muokkauksessa tarvittavaa vettä ja läheisen [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] kautta jätevedet kulkeutuivat kauas merelle. Alueella olevat rakennukset omisti suutari Kalle Koskinen, jonka tyttären Emman kanssa Suominen avioitui myös vuonna 1898. Teollinen toiminta tuotantolaitoksella alkoi vuonna 1908, jolloin verstaan yhteyteen rakennettiin ensimmäinen varsinainen tehdasrakennus ja käyttövoimaksi hankittiin [[höyrykone]]. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] johdosta nahan kysyntä [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] kasvoi ja tehdasta laajennettiin. Vuonna 1916 valmistui uusi tehdasrakennus ja myöhemmin 1920-luvulla tehdasta laajennettiin vielä kahdesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4936 | Nimeke = J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna | Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 22.12.2009 | Viitattu = 3.2.2017}}</ref>
J. W. Suominen perusti Nakkilaan [[Tattaranjoki|Tattaranjoen]] varrelle nahkurinverstaan vuonna 1898. Paikka oli sijainniltaan oivallinen nahanjalostuksen tarpeisiin; [[Pori]]in oli matkaa parikymmentä kilometriä, vieressä kulki 1895 valmistunut [[Tampere–Pori-rata]], Tattaranjoesta oli saatavilla nahan muokkauksessa tarvittavaa vettä ja läheisen [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] kautta jätevedet kulkeutuivat kauas merelle. Alueella olevat rakennukset omisti suutari Kalle Koskinen, jonka tyttären Emman kanssa Suominen avioitui myös vuonna 1898. Teollinen toiminta tuotantolaitoksella alkoi vuonna 1908, jolloin verstaan yhteyteen rakennettiin ensimmäinen varsinainen tehdasrakennus ja käyttövoimaksi hankittiin [[höyrykone]]. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] johdosta nahan kysyntä [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] kasvoi ja tehdasta laajennettiin. Vuonna 1916 valmistui uusi tehdasrakennus ja myöhemmin 1920-luvulla tehdasta laajennettiin vielä kahdesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4936 | Nimeke = J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna | Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 22.12.2009 | Viitattu = 3.2.2017}}</ref>
Rivi 37: Rivi 38:
J. W. Suomisen kuoltua vuonna 1935 tehtaan johtoon tuli hänen poikansa [[Leo Suominen]], jonka johdolla alkoi laajentuminen.<ref>{{Talouselämän vaikuttajat|id =635 |nimi = Kauppaneuvos Leo Suominen (1904–1970) |tekijä = Nummela, Ilkka |vapaa = maksullinen |ajankohta = 18.12.2013 |viitattu = 3.2.2017}}</ref> 1960-luvulla kenkiä alettiin valmistaa nahan lisäksi muistakin materiaaleista, mutta kenkienvalmistuksen kannattavuuden heikkenemisen myötä myös nahkatehtaan kannattavuus laski. J. W. Suominen vastasi ongelmaan aloittamalla huopien, mattojen ja vanun valmistuksen tekstiilikuitukankaasta. Yhtiön ensimmäinen kuitukangastuote valmistui vuonna 1965.<ref name="hist">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suominen.fi/fi/tietoa-suomisesta/suominen-yhtiona/historia/ | Nimeke=Historia | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=12.7.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4936| nimeke = J. W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna| tekijä = | julkaisu = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY| ajankohta = | julkaisija = Museovirasto| viitattu = 12.7.2016 }}</ref>
J. W. Suomisen kuoltua vuonna 1935 tehtaan johtoon tuli hänen poikansa [[Leo Suominen]], jonka johdolla alkoi laajentuminen.<ref>{{Talouselämän vaikuttajat|id =635 |nimi = Kauppaneuvos Leo Suominen (1904–1970) |tekijä = Nummela, Ilkka |vapaa = maksullinen |ajankohta = 18.12.2013 |viitattu = 3.2.2017}}</ref> 1960-luvulla kenkiä alettiin valmistaa nahan lisäksi muistakin materiaaleista, mutta kenkienvalmistuksen kannattavuuden heikkenemisen myötä myös nahkatehtaan kannattavuus laski. J. W. Suominen vastasi ongelmaan aloittamalla huopien, mattojen ja vanun valmistuksen tekstiilikuitukankaasta. Yhtiön ensimmäinen kuitukangastuote valmistui vuonna 1965.<ref name="hist">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suominen.fi/fi/tietoa-suomisesta/suominen-yhtiona/historia/ | Nimeke=Historia | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=12.7.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4936| nimeke = J. W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna| tekijä = | julkaisu = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY| ajankohta = | julkaisija = Museovirasto| viitattu = 12.7.2016 }}</ref>


===Osana Lassila & Tikanojaa (1982–2001) ===
===Osa Lassila & Tikanojaa (1982–2001) ===
Vuoden 1982 alussa [[Lassila & Tikanoja]] osti J. W. Suominen Oy:n. Vuonna 1988 L&T osti muovisia joustopakkauksia valmistaneen [[Amerplast]]in vuonna 1952 [[Tampere]]ella Amerplast M. Suominen -nimisenä perustetun yhtiön, joka oli ensimmäisinä vuosikymmeninään laajentanut toimintaansa ostamalla tehtaita Suomesta ja Ruotsista. 1990-luvulla Lassila & Tikanoja oli monialayhtiö, jonka yhtenä osana toimi kuitukangas-, joustopakkaus- ja nauhateollisuus, johon J. W. Suomisen ja Amerplastin lisäksi kuului nauhatuotteita valmistanut [[Inka (yritys)|Inka]]. 30. syyskuuta 2001 Lassila & Tikanoja jakaantui kahdeksi yhtiöksi, joista Lassila & Tikanoja Oyj jatkoi edeltäjänsä toimintaa lukuun ottamatta toiseen yhtiöön, Suominen Yhtymä Oyj:öön irroitettuja liiketoimintoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lassila-tikanoja.fi/yritys/historia/Sivut/historia.aspx | Nimeke=Historia | Julkaisija=Lassila & Tikanoja Oyj | Viitattu=20.2.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/porssiin-tulo-kohmetti-osakkeen-3393507 | Nimeke=Osakkeen arvo: Pörssiin tulo kohmetti osakkeen | Ajankohta=26.4.2002 | Tekijä=Karttunen, Anu | Julkaisija=Talouselämä | Viitattu=21.7.2016}}</ref> Suominen Yhtymään kuuluivat J. W. Suominen, jonka nimi muuttui Suominen Kuitukankaat Oy:ksi, Amerplast, joka tunnettiin jatkossa Suominen Joustopakkaukset -nimellä, ja Suominen Nauhatuotteet (ent. Inka), joka käsitti yhtiön liikevaihdosta noin kymmenesosan ja kannatti kolmikosta heikoiten.<ref name="te121102">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/kasvua-tehtailija-bergholm-3395968 | Nimeke=Sijoituskommentit: Kasvua, tehtailija Bergholm | Tekijä =Mikkonen, Antti | Julkaisija=Talouselämä | Viitattu=13.7.2016}}</ref><ref name="hist"/>
Vuoden 1982 alussa [[Lassila & Tikanoja]] osti J. W. Suominen Oy:n. Vuonna 1988 L&T osti myös muovisia joustopakkauksia valmistaneen [[Amerplast]]in. Se oli perustettu vuonna 1952 [[Tampere]]ella Amerplast M. Suominen -nimisenä. Amerplast oli ensimmäisinä vuosikymmeninään laajentanut toimintaansa ostamalla tehtaita Suomesta ja Ruotsista. 1990-luvulla Lassila & Tikanoja oli monialayhtiö, jonka yhtenä osana toimi kuitukangas-, joustopakkaus- ja nauhateollisuus, johon kuului J. W. Suomisen ja Amerplastin lisäksi nauhatuotteita valmistanut [[Inka (yritys)|Inka]].
Syyskuussa 2001 Lassila & Tikanoja jakaantui kahdeksi yhtiöksi: Lassila & Tikanoja Oyj ja Suominen Yhtymä Oyj.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lassila-tikanoja.fi/yritys/historia/Sivut/historia.aspx | Nimeke=Historia | Julkaisija=Lassila & Tikanoja Oyj | Viitattu=20.2.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/porssiin-tulo-kohmetti-osakkeen-3393507 | Nimeke=Osakkeen arvo: Pörssiin tulo kohmetti osakkeen | Ajankohta=26.4.2002 | Tekijä=Karttunen, Anu | Julkaisija=Talouselämä | Viitattu=21.7.2016}}</ref>
Suominen Yhtymään kuuluivat<ref name="te121102">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/kasvua-tehtailija-bergholm-3395968 | Nimeke=Sijoituskommentit: Kasvua, tehtailija Bergholm | Tekijä =Mikkonen, Antti | Julkaisija=Talouselämä | Viitattu=13.7.2016}}</ref><ref name="hist"/>:
*J. W. Suominen, jonka nimeksi tuli Suominen Kuitukankaat Oy
*Amerplast, jonka nimeksi tuli Suominen Joustopakkaukset sekä
*Suominen Nauhatuotteet (ent. Inka), jonka osuus yhtiön liikevaihdosta oli noin kymmenesosa ja jonka kannattavuus oli kolmesta yhtiöistä heikoin.

=== Suominen Oyj (2001–) ===
Vuosina 2002–2004 Suominen Yhtymä Oyj:n tuotteiden kysyntä alkoi taantua, mutta yhtiö maksoi runsasta osinkoa, mikä osaltaan vaaransi yhtiön tulevaisuutta.<ref name="te14">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/suomisella+pyyhkii+paremmin/a2228075 | Nimeke=Suomisella pyyhkii paremmin | Ajankohta=27.1.2014 | Tekijä=Salin, Markus | Julkaisu=Talouselämä | Viitattu=13.7.2016}}</ref> Vuonna 2002 yhtiö koki ensimmäisen listautumisen jälkeisen toimitusjohtajanvaihdoksensa, kun 13 kuukauden ajan ajan tehtävässä toiminut Kari Parviainen vaihtui [[Heikki Bergholm]]iin<ref name="te121102" />. Vuonna 2003 Suominen osti alankomaalaisen kosteuspyyhkeitä valmistaneen Codi Internationalin ja laajensi [[Puola]]n joustopakkaustehtaansa kapasiteetin kaksinkertaiseksi.<ref name="hist"/>

Nauhatuotteet myi alkuvuodesta 2004 liiketoimintansa konserniyhtiö Inkalle<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suominen.studio.crasman.fi/file/dl/i/G7BlCg/4u97WhHDbMviN7jJtLRfLw/Vuosikertomus_2003.pdf | Nimeke=Vuosikertomus 2003 | Selite = sivu 12 | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=13.7.2016}}</ref>, joka myytiin lopulta syyskuussa 2005 Midinvest-rahastoille ja yrityksen toimivalle johdolle<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suominen.studio.crasman.fi/file/dl/i/agrLEQ/1Yn1hlBEEAvnqRTTy5QLxw/Vuosikertomus_2005.pdf | Nimeke=Vuosikertomus 2005 | Selite = sivu 5 | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=13.7.2016}}</ref>.


⚫
Suominen Yhtymä ajautui kannattavuusongelmiin, ja vuosien 2005–2014 välillä se esimerkiksi maksoi osinkoa vain kahdesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/osingot/osinkohistoria.jsp?klid=1154 | Nimeke=Osinkohistoria: Suominen | Julkaisija=Kauppalehti | Viitattu=13.7.2016}}</ref> Yhtiön toimitusjohtajina toimivat vuonna 2006 tehtävästä väistyneen Bergholmin jälkeen Kalle Tanhuanpää (2006–2008)<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2006/02/15/kalle-tanhuanpaa-suominen-yhtyman-toimitusjohtajaksi/200615488/12 | Nimeke=Kalle Tanhuanpää Suominen Yhtymän toimitusjohtajaksi | Julkaisija=Taloussanomat | Julkaistu=15.2.2006 | Viitattu=13.7.2016}}</ref> ja Petri Rolig (2008–2011)<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2008-04-03/Petri-Rolig-Suomisen-toimitusjohtajaksi-3307055.html | Nimeke=Petri Rolig Suomisen toimitusjohtajaksi | Tekijä=Seppälä, Jarmo | Julkaisija=Tekniikka & Talous | Julkaistu=3.4.2008 | Viitattu=13.7.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloussanomat.fi/tiedote/1/20120502140029 | Nimeke=Suominen Oyj: Petri Rolig jää pois Suominen Oyj:n palveluksesta | Julkaisija=Suominen Oyj/Taloussanomat | Julkaistu=2.5.2012 | Viitattu=13.7.2016}}</ref>. Vuonna 2010 yhtiö sulki [[Norrköping]]issä toimineen joustopakkaustehtaansa, ja seuraavana vuonna suljettiin [[Nastola]]n joustopakkaustehdas.<ref name="hist"/>
=== Suominen Oyj ja keskittyminen kuitukankaisiin (2001–2014) ===
⚫
Vuosina 2002–2004 Suominen Yhtymä Oyj:n tuotteiden kysyntä alkoi taantua, mutta yhtiö maksoi runsasta osinkoa, mikä osaltaan vaaransi yhtiön tulevaisuutta.<ref name="te14">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/suomisella+pyyhkii+paremmin/a2228075 | Nimeke=Suomisella pyyhkii paremmin | Ajankohta=27.1.2014 | Tekijä=Salin, Markus | Julkaisu=Talouselämä | Viitattu=13.7.2016}}</ref> Vuonna 2002 yhtiö koki ensimmäisen listautumisen jälkeisen toimitusjohtajanvaihdoksensa, kun 13 kuukauden ajan ajan tehtävässä toiminut Kari Parviainen vaihtui [[Heikki Bergholm]]iin<ref name="te121102" />. Vuonna 2003 Suominen osti alankomaalaisen kosteuspyyhkeitä valmistaneen Codi Internationalin ja laajensi [[Puola]]n joustopakkaustehtaansa kapasiteetin kaksinkertaiseksi.<ref name="hist"/> Nauhatuotteet myi alkuvuodesta 2004 liiketoimintansa konserniyhtiö Inkalle<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suominen.studio.crasman.fi/file/dl/i/G7BlCg/4u97WhHDbMviN7jJtLRfLw/Vuosikertomus_2003.pdf | Nimeke=Vuosikertomus 2003 | Selite = sivu 12 | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=13.7.2016}}</ref>, joka myytiin lopulta syyskuussa 2005 Midinvest-rahastoille ja yrityksen toimivalle johdolle<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suominen.studio.crasman.fi/file/dl/i/agrLEQ/1Yn1hlBEEAvnqRTTy5QLxw/Vuosikertomus_2005.pdf | Nimeke=Vuosikertomus 2005 | Selite = sivu 5 | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=13.7.2016}}</ref>. Suominen Yhtymä ajautui kannattavuusongelmiin, ja vuosien 2005–2014 välillä se esimerkiksi maksoi osinkoa vain kahdesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/osingot/osinkohistoria.jsp?klid=1154 | Nimeke=Osinkohistoria: Suominen | Julkaisija=Kauppalehti | Viitattu=13.7.2016}}</ref> Yhtiön toimitusjohtajina toimivat vuonna 2006 tehtävästä väistyneen Bergholmin jälkeen Kalle Tanhuanpää (2006–2008)<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2006/02/15/kalle-tanhuanpaa-suominen-yhtyman-toimitusjohtajaksi/200615488/12 | Nimeke=Kalle Tanhuanpää Suominen Yhtymän toimitusjohtajaksi | Julkaisija=Taloussanomat | Julkaistu=15.2.2006 | Viitattu=13.7.2016}}</ref> ja Petri Rolig (2008–2011)<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2008-04-03/Petri-Rolig-Suomisen-toimitusjohtajaksi-3307055.html | Nimeke=Petri Rolig Suomisen toimitusjohtajaksi | Tekijä=Seppälä, Jarmo | Julkaisija=Tekniikka & Talous | Julkaistu=3.4.2008 | Viitattu=13.7.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloussanomat.fi/tiedote/1/20120502140029 | Nimeke=Suominen Oyj: Petri Rolig jää pois Suominen Oyj:n palveluksesta | Julkaisija=Suominen Oyj/Taloussanomat | Julkaistu=2.5.2012 | Viitattu=13.7.2016}}</ref>. Vuonna 2010 yhtiö sulki [[Norrköping]]issä toimineen joustopakkaustehtaansa, ja seuraavana vuonna suljettiin [[Nastola]]n joustopakkaustehdas.<ref name="hist"/>


Elokuussa 2011 Suominen osti [[Ahlstrom]]in Home & Personal -liiketoiminnan eli pyyhintätuotteet, minkä myötä Suomisesta tuli maailmanlaajuinen markkinajohtaja rullatavarana myydyissä ja pyyhintätuotteisiin tarkoitetuissa kuitukankaissa.<ref name="hist"/> Kauppa sisälsi tuotantolaitoksia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa, ja vanhimman hankitun tuotantolaitoksen historia ulottui vuoteen 1767. Suominen kasvoi kaupan myötä lähes kaksinkertaiseksi, ja lokakuussa 2011 yhtiö järjesti kaupan rahoittaakseen osake- ja konversioannin, joka nosti Ahlstromin Suomisen suurimmaksi omistajaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tekniikkatalous.fi/talous/ahlstrom+myy+pyyhkeita+suomiselle/a662681 | Nimeke=Ahlstrom myy pyyhkeitä Suomiselle | Ajankohta=4.8.2011 | Tekijä=Seppälä, Jarmo | Julkaisu=Tekniikka & Talous | Viitattu=13.7.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/12/07/porssin-ainoa-naispomo-jos-lapsia-hankkii-ne-on-hoidettava/201118451/139 | Nimeke=Pörssin ainoa naispomo: Jos lapsia hankkii, ne on hoidettava | Ajankohta=7.12.2011 | Tekijä=Kalmi, Riikka | Julkaisu=Taloussanomat | Viitattu=13.7.2016}}</ref> Joulukuussa 2011 Suomisen toimitusjohtajaksi valittiin [[Nina Kopola]] (tj 2011–2018), ja yhtiön strategia uudistettiin vuoden 2012 aikana. Samana vuonna käytiin myös yt-neuvotteluita, ja Nakkilan-tehtaalla suljettiin tuotantolinja<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/talous/Suominen+aikoo+lomauttaa+Tampereella/a1305588316153 |Nimeke=Suominen aikoo lomauttaa Tampereella | Julkaisu=hs.fi | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Ajankohta=31.7.2012 | Viitattu=31.7.2012}}</ref>. Huhtikuussa 2012 yhtiön nimi lyhentyi Suominen Oyj:ksi,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201204130072 | Nimeke=Pörssitiedote: Suominen Yhtymä Oyj on nyt Suominen Oyj | Ajankohta=13.4.2012 | Julkaisija=Kauppalehti | Viitattu =13.7.2016}}</ref> ja vuonna 2013 yhtiön pääkonttori ja kotipaikka siirrettiin Tampereelta Helsinkiin.<ref name="hist"/> Kesällä 2013 Suominen myi pois asiakkaidensa kanssa kilpailleen ja näin hankaluuksia aiheuttaneen Codi Wipes -liiketoimintayksikön.<ref name="te14"/> Ahlstromin Home & Personal -kauppa viimeisteltiin tammikuussa 2014, jolloin Suominen osti lupavaikeuksien jälkeen brasilialaisen Paulínian tehtaan laajantaen tuotantonsa samalla Etelä-Amerikkaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suominen.fi/fi/media/tiedote/suominen-ostaa-ahlstromin-paul-nian-tehtaan-brasiliassa-kauppa-aiotaan-rahoittaa-hybridilainalla/ | Nimeke=Suominen ostaa Ahlstromin Paulínian tehtaan Brasiliassa, kauppa aiotaan rahoittaa hybridilainalla | Ajankohta=10.1.2014 | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=13.7.2016}}</ref> Tappiollisen Joustopakkaukset-liiketoiminta-alueensa osake-enemmistön yhtiö myi britannialaiselle pääomasijoitusyhtiölle heinäkuussa 2014. Kaupan myötä Suomisesta tuli yksinomaan kuitukangasyhtiö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/suominen_myi_osiaan_ja_paransi_tulosnakymiaan/7352477 | Nimeke = Suominen myi osiaan ja paransi tulosnäkymiään | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Pantzar, Minna | Ajankohta = 11.7.2014 | Viitattu = 13.7.2016}}</ref><ref name="hist"/>
Elokuussa 2011 Suominen osti [[Ahlstrom]]in Home & Personal -liiketoiminnan eli pyyhintätuotteet, minkä myötä Suomisesta tuli maailmanlaajuinen markkinajohtaja rullatavarana myydyissä ja pyyhintätuotteisiin tarkoitetuissa kuitukankaissa.<ref name="hist"/> Kauppa sisälsi tuotantolaitoksia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa, ja vanhimman hankitun tuotantolaitoksen historia ulottui vuoteen 1767. Suominen kasvoi kaupan myötä lähes kaksinkertaiseksi, ja lokakuussa 2011 yhtiö järjesti kaupan rahoittaakseen osake- ja konversioannin, joka nosti Ahlstromin Suomisen suurimmaksi omistajaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tekniikkatalous.fi/talous/ahlstrom+myy+pyyhkeita+suomiselle/a662681 | Nimeke=Ahlstrom myy pyyhkeitä Suomiselle | Ajankohta=4.8.2011 | Tekijä=Seppälä, Jarmo | Julkaisu=Tekniikka & Talous | Viitattu=13.7.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/12/07/porssin-ainoa-naispomo-jos-lapsia-hankkii-ne-on-hoidettava/201118451/139 | Nimeke=Pörssin ainoa naispomo: Jos lapsia hankkii, ne on hoidettava | Ajankohta=7.12.2011 | Tekijä=Kalmi, Riikka | Julkaisu=Taloussanomat | Viitattu=13.7.2016}}</ref> Joulukuussa 2011 Suomisen toimitusjohtajaksi valittiin [[Nina Kopola]] (tj 2011–2018), ja yhtiön strategia uudistettiin vuoden 2012 aikana. Samana vuonna käytiin myös yt-neuvotteluita, ja Nakkilan-tehtaalla suljettiin tuotantolinja<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/talous/Suominen+aikoo+lomauttaa+Tampereella/a1305588316153 |Nimeke=Suominen aikoo lomauttaa Tampereella | Julkaisu=hs.fi | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Ajankohta=31.7.2012 | Viitattu=31.7.2012}}</ref>.


Huhtikuussa 2012 yhtiön nimi lyhentyi Suominen Oyj:ksi,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201204130072 | Nimeke=Pörssitiedote: Suominen Yhtymä Oyj on nyt Suominen Oyj | Ajankohta=13.4.2012 | Julkaisija=Kauppalehti | Viitattu =13.7.2016}}</ref> ja vuonna 2013 yhtiön pääkonttori ja kotipaikka siirrettiin Tampereelta Helsinkiin.<ref name="hist"/> Kesällä 2013 Suominen myi pois asiakkaidensa kanssa kilpailleen ja näin hankaluuksia aiheuttaneen Codi Wipes -liiketoimintayksikön.<ref name="te14"/> Ahlstromin Home & Personal -kauppa viimeisteltiin tammikuussa 2014, jolloin Suominen osti lupavaikeuksien jälkeen brasilialaisen Paulínian tehtaan laajantaen tuotantonsa samalla Etelä-Amerikkaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suominen.fi/fi/media/tiedote/suominen-ostaa-ahlstromin-paul-nian-tehtaan-brasiliassa-kauppa-aiotaan-rahoittaa-hybridilainalla/ | Nimeke=Suominen ostaa Ahlstromin Paulínian tehtaan Brasiliassa, kauppa aiotaan rahoittaa hybridilainalla | Ajankohta=10.1.2014 | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=13.7.2016}}</ref> Tappiollisen Joustopakkaukset-liiketoiminta-alueensa osake-enemmistön yhtiö myi britannialaiselle pääomasijoitusyhtiölle heinäkuussa 2014. Kaupan myötä Suomisesta tuli yksinomaan kuitukangasyhtiö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/suominen_myi_osiaan_ja_paransi_tulosnakymiaan/7352477 | Nimeke = Suominen myi osiaan ja paransi tulosnäkymiään | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Pantzar, Minna | Ajankohta = 11.7.2014 | Viitattu = 13.7.2016}}</ref><ref name="hist"/>
=== Kasvuinvestointeja (2014–) ===


Suominen aloitti loppuvuodesta 2014 kasvuun tähdänneen strategisen vaiheen<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201410240016 | Nimeke=Pörssitiedote: Suominen siirtyy uuteen kasvua painottavaan strategiseen vaiheeseen – sijoitetun pääoman tuottotavoitetta korotettu, osinkopolitiikka julkaistu | Julkaisija=Suominen Oyj/Kauppalehti | Viitattu=13.7.2016}}</ref> ja käynnisti sitä varten investointiohjelman, joka sisälsi parannuksia tehtaisiin Espanjassa ja Brasiliassa sekä Nakkilassa aikaisemmin suljetun linjan käyttöön palauttamisen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201412040078 | Nimeke=Suominen käynnistää investointiohjelman kasvustrategiansa toteuttamiseksi | Julkaisija=Suominen Oyj/Kauppalehti | Viitattu=13.7.2016}}</ref> Toukokuussa 2015 yhtiö ilmoitti rakentavansa Bethunen-tehtaalleen uuden tuotantolinjan,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201505270021 | Nimeke=Suominen vahvistaa investoivansa uuteen tuotantolinjaan Bethunen-tehtaalle - uusi linja keskittyy kotitalouksien ja teollisuuden pyyhintätuotteissa sekä wc:stä huuhdeltavissa tuotteissa käytettäviin kuitukankaisiin | Julkaisija=Suominen Oyj/Kauppalehti | Viitattu=13.7.2016}}</ref> ja syksyllä se ilmoitti kasvattavansa investointiohjelmansa 60 milj. euroon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201509010019 | Nimeke=Suominen laajentaa investointiohjelmaansa 60 miljoonaan euroon ja täsmentää Bethunen-tehtaan investoinnin arvoa | Julkaisija=Suominen Oyj/Kauppalehti | Viitattu=13.7.2016}}</ref>
Lokakuussa 2014 [[Ahlström Capital|Ahlström Capital Oy:n]] konserniyhtiö AC Invest Two B osti osti Suomisen osakkeita [[Ahlstrom]]ilta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.arvopaperi.fi/uutiset/ahlstrom-myy-home-and-personal-liiketoimintansa-ja-paivittaa-ohjeistustaan-6172580 | Nimeke=Ahlstrom myy Home and Personal -liiketoimintansa ja päivittää ohjeistustaan | Tekijä=Hurmerinta, Mirko | Julkaisija=Arvopaperi | Viitattu=13.7.2016}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloussanomat.fi/tiedote/1/20141013120055 | Nimeke=Thomas Ahlström nimitetty Suominen Oyj:n nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi | Julkaisija=Suominen Oyj/Taloussanomat | Viitattu=13.7.2016}}</ref> Loppuvuonna 2014 Suominen aloitti kasvuun tähdänneen strategisen vaiheen<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201410240016 | Nimeke=Pörssitiedote: Suominen siirtyy uuteen kasvua painottavaan strategiseen vaiheeseen – sijoitetun pääoman tuottotavoitetta korotettu, osinkopolitiikka julkaistu | Julkaisija=Suominen Oyj/Kauppalehti | Viitattu=13.7.2016}}</ref> ja käynnisti sitä varten investointiohjelman, joka sisälsi parannuksia tehtaisiin Espanjassa ja Brasiliassa sekä Nakkilassa aikaisemmin suljetun linjan käyttöön palauttamisen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201412040078 | Nimeke=Suominen käynnistää investointiohjelman kasvustrategiansa toteuttamiseksi | Julkaisija=Suominen Oyj/Kauppalehti | Viitattu=13.7.2016}}</ref>


[[Ahlström Capital|Ahlström Capital Oy:n]] konserniyhtiö AC Invest Two B osti osti lokakuussa 2014 suomalaiselta pörssiyhtiö [[Ahlstrom]]ilta Suomisen osakkeita. Ahlstrom oli saanut osakkeet vuonna 2011 osana Home & Personal -liiketoimintansa myyntiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.arvopaperi.fi/uutiset/ahlstrom-myy-home-and-personal-liiketoimintansa-ja-paivittaa-ohjeistustaan-6172580 | Nimeke=Ahlstrom myy Home and Personal -liiketoimintansa ja päivittää ohjeistustaan | Tekijä=Hurmerinta, Mirko | Julkaisija=Arvopaperi | Viitattu=13.7.2016}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloussanomat.fi/tiedote/1/20141013120055 | Nimeke=Thomas Ahlström nimitetty Suominen Oyj:n nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi | Julkaisija=Suominen Oyj/Taloussanomat | Viitattu=13.7.2016}}</ref>
Toukokuussa 2015 yhtiö ilmoitti rakentavansa Bethunen-tehtaalleen uuden tuotantolinjan,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201505270021 | Nimeke=Suominen vahvistaa investoivansa uuteen tuotantolinjaan Bethunen-tehtaalle - uusi linja keskittyy kotitalouksien ja teollisuuden pyyhintätuotteissa sekä wc:stä huuhdeltavissa tuotteissa käytettäviin kuitukankaisiin | Julkaisija=Suominen Oyj/Kauppalehti | Viitattu=13.7.2016}}</ref> ja syksyllä se ilmoitti kasvattavansa investointiohjelmansa 60 milj. euroon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201509010019 | Nimeke=Suominen laajentaa investointiohjelmaansa 60 miljoonaan euroon ja täsmentää Bethunen-tehtaan investoinnin arvoa | Julkaisija=Suominen Oyj/Kauppalehti | Viitattu=13.7.2016}}</ref>


== Organisaatio ==
== Organisaatio ==

Versio 18. maaliskuuta 2020 kello 14.13

Suominen Oyj
Tiedosto:Suominen-yhtymän logo.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: SUY1V
Markkina-arvo Laskua 117,9 milj. € (31.12.2018)[1]
Toimitusjohtaja Petri Helsky
Puheenjohtaja Jan Johansson
Kotipaikka Helsinki, Suomi[2]
Toimiala kuitukankaat
Liikevaihto Nousua 431,1 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Laskua 4,6 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Nousua 0,7 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Nousua 6176 (keskim. 2018)[1]
Kotisivu www.suominen.fi

Suominen Oyj on suomalainen yhtiö, joka valmistaa kuitukankaita pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin. Suominen on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja ja maailman suurimpia kuitukangasvalmistajia. Yhtiöllä on Suomen lisäksi tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Espanjassa ja Italiassa. Sillä on kaksi liiketoiminta-aluetta: Convenience ja Care. Yhtiön osake noteerataan Helsingin pörssissä.

Suomisen historia Suomessa alkoi Juho Wiktor Suomisen vuonna 1898 Nakkilaan perustamasta nahkurinverstaasta, joskin yhtiön nykyisten tytäryhtiöiden historia ulottuu vanhimmillaan vuoteen 1767. Suominen kuului noin kahden vuosikymmenen ajan Lassila & Tikanoja -konserniin, kunnes se vuonna 2001 tehdyn jakautumisen yhteydessä irtosi omaksi yhtiökseen. Jakautumisen jälkeen Suominen valmisti myös joustopakkauksia, kosteuspyyhkeitä ja nauhatuotteita, mutta vuodesta 2014 lähtien se on ollut yksinomaan kuitukangasvalmistaja.

Historia

J. W. Suomisen nahkatehdas Nakkilassa.

J. W. Suominen Oy (1898–1982)

J. W. Suominen perusti Nakkilaan Tattaranjoen varrelle nahkurinverstaan vuonna 1898. Paikka oli sijainniltaan oivallinen nahanjalostuksen tarpeisiin; Poriin oli matkaa parikymmentä kilometriä, vieressä kulki 1895 valmistunut Tampere–Pori-rata, Tattaranjoesta oli saatavilla nahan muokkauksessa tarvittavaa vettä ja läheisen Kokemäenjoen kautta jätevedet kulkeutuivat kauas merelle. Alueella olevat rakennukset omisti suutari Kalle Koskinen, jonka tyttären Emman kanssa Suominen avioitui myös vuonna 1898. Teollinen toiminta tuotantolaitoksella alkoi vuonna 1908, jolloin verstaan yhteyteen rakennettiin ensimmäinen varsinainen tehdasrakennus ja käyttövoimaksi hankittiin höyrykone. Ensimmäisen maailmansodan johdosta nahan kysyntä Venäjän keisarikunnassa kasvoi ja tehdasta laajennettiin. Vuonna 1916 valmistui uusi tehdasrakennus ja myöhemmin 1920-luvulla tehdasta laajennettiin vielä kahdesti.[3]

J. W. Suomisen kuoltua vuonna 1935 tehtaan johtoon tuli hänen poikansa Leo Suominen, jonka johdolla alkoi laajentuminen.[4] 1960-luvulla kenkiä alettiin valmistaa nahan lisäksi muistakin materiaaleista, mutta kenkienvalmistuksen kannattavuuden heikkenemisen myötä myös nahkatehtaan kannattavuus laski. J. W. Suominen vastasi ongelmaan aloittamalla huopien, mattojen ja vanun valmistuksen tekstiilikuitukankaasta. Yhtiön ensimmäinen kuitukangastuote valmistui vuonna 1965.[5][6]

Osa Lassila & Tikanojaa (1982–2001)

Vuoden 1982 alussa Lassila & Tikanoja osti J. W. Suominen Oy:n. Vuonna 1988 L&T osti myös muovisia joustopakkauksia valmistaneen Amerplastin. Se oli perustettu vuonna 1952 Tampereella Amerplast M. Suominen -nimisenä. Amerplast oli ensimmäisinä vuosikymmeninään laajentanut toimintaansa ostamalla tehtaita Suomesta ja Ruotsista. 1990-luvulla Lassila & Tikanoja oli monialayhtiö, jonka yhtenä osana toimi kuitukangas-, joustopakkaus- ja nauhateollisuus, johon kuului J. W. Suomisen ja Amerplastin lisäksi nauhatuotteita valmistanut Inka.

Syyskuussa 2001 Lassila & Tikanoja jakaantui kahdeksi yhtiöksi: Lassila & Tikanoja Oyj ja Suominen Yhtymä Oyj.[7][8]

Suominen Yhtymään kuuluivat[9][5]:

  • J. W. Suominen, jonka nimeksi tuli Suominen Kuitukankaat Oy
  • Amerplast, jonka nimeksi tuli Suominen Joustopakkaukset sekä
  • Suominen Nauhatuotteet (ent. Inka), jonka osuus yhtiön liikevaihdosta oli noin kymmenesosa ja jonka kannattavuus oli kolmesta yhtiöistä heikoin.

Suominen Oyj (2001–)

Vuosina 2002–2004 Suominen Yhtymä Oyj:n tuotteiden kysyntä alkoi taantua, mutta yhtiö maksoi runsasta osinkoa, mikä osaltaan vaaransi yhtiön tulevaisuutta.[10] Vuonna 2002 yhtiö koki ensimmäisen listautumisen jälkeisen toimitusjohtajanvaihdoksensa, kun 13 kuukauden ajan ajan tehtävässä toiminut Kari Parviainen vaihtui Heikki Bergholmiin[9]. Vuonna 2003 Suominen osti alankomaalaisen kosteuspyyhkeitä valmistaneen Codi Internationalin ja laajensi Puolan joustopakkaustehtaansa kapasiteetin kaksinkertaiseksi.[5]

Nauhatuotteet myi alkuvuodesta 2004 liiketoimintansa konserniyhtiö Inkalle[11], joka myytiin lopulta syyskuussa 2005 Midinvest-rahastoille ja yrityksen toimivalle johdolle[12].

Suominen Yhtymä ajautui kannattavuusongelmiin, ja vuosien 2005–2014 välillä se esimerkiksi maksoi osinkoa vain kahdesti.[13] Yhtiön toimitusjohtajina toimivat vuonna 2006 tehtävästä väistyneen Bergholmin jälkeen Kalle Tanhuanpää (2006–2008)[14] ja Petri Rolig (2008–2011)[15][16]. Vuonna 2010 yhtiö sulki Norrköpingissä toimineen joustopakkaustehtaansa, ja seuraavana vuonna suljettiin Nastolan joustopakkaustehdas.[5]

Elokuussa 2011 Suominen osti Ahlstromin Home & Personal -liiketoiminnan eli pyyhintätuotteet, minkä myötä Suomisesta tuli maailmanlaajuinen markkinajohtaja rullatavarana myydyissä ja pyyhintätuotteisiin tarkoitetuissa kuitukankaissa.[5] Kauppa sisälsi tuotantolaitoksia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa, ja vanhimman hankitun tuotantolaitoksen historia ulottui vuoteen 1767. Suominen kasvoi kaupan myötä lähes kaksinkertaiseksi, ja lokakuussa 2011 yhtiö järjesti kaupan rahoittaakseen osake- ja konversioannin, joka nosti Ahlstromin Suomisen suurimmaksi omistajaksi.[17][18] Joulukuussa 2011 Suomisen toimitusjohtajaksi valittiin Nina Kopola (tj 2011–2018), ja yhtiön strategia uudistettiin vuoden 2012 aikana. Samana vuonna käytiin myös yt-neuvotteluita, ja Nakkilan-tehtaalla suljettiin tuotantolinja[19].

Huhtikuussa 2012 yhtiön nimi lyhentyi Suominen Oyj:ksi,[20] ja vuonna 2013 yhtiön pääkonttori ja kotipaikka siirrettiin Tampereelta Helsinkiin.[5] Kesällä 2013 Suominen myi pois asiakkaidensa kanssa kilpailleen ja näin hankaluuksia aiheuttaneen Codi Wipes -liiketoimintayksikön.[10] Ahlstromin Home & Personal -kauppa viimeisteltiin tammikuussa 2014, jolloin Suominen osti lupavaikeuksien jälkeen brasilialaisen Paulínian tehtaan laajantaen tuotantonsa samalla Etelä-Amerikkaan.[21] Tappiollisen Joustopakkaukset-liiketoiminta-alueensa osake-enemmistön yhtiö myi britannialaiselle pääomasijoitusyhtiölle heinäkuussa 2014. Kaupan myötä Suomisesta tuli yksinomaan kuitukangasyhtiö.[22][5]

Lokakuussa 2014 Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö AC Invest Two B osti osti Suomisen osakkeita Ahlstromilta.[23] [24] Loppuvuonna 2014 Suominen aloitti kasvuun tähdänneen strategisen vaiheen[25] ja käynnisti sitä varten investointiohjelman, joka sisälsi parannuksia tehtaisiin Espanjassa ja Brasiliassa sekä Nakkilassa aikaisemmin suljetun linjan käyttöön palauttamisen.[26]

Toukokuussa 2015 yhtiö ilmoitti rakentavansa Bethunen-tehtaalleen uuden tuotantolinjan,[27] ja syksyllä se ilmoitti kasvattavansa investointiohjelmansa 60 milj. euroon.[28]

Organisaatio

Suominen-konsernin emoyhtiö on Suominen Oyj, jonka pääkonttori sijaitsee Helsingissä, Suomessa. Konsernilla on Suomessa, Italiassa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa sataprosenttisesti omistetut tytäryhtiöt, joiden kautta se omistaa sataprosenttisesti tuotantolaitostensa osakekannat.[29]

Hallinto

Suomisen toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2019 Petri Helsky. Häntä ennen tehtävää ovat hoitaneet Nina Kopola (2011–2018), Petri Rolig (2008–2011), Kalle Tanhuanpää (2006–2008), Heikki Bergholm (2002–2006) ja Kari Parviainen (2001–2002). Kopola jätti tehtävän 3. elokuuta 2018 ”heti”. Väliaikaisena toimitusjohtajana on sen jälkeen toiminut Tapio Engström.[30] Pekka Ojanpää oli jo valittu yrityksen toimitusjohtajaksi ja hänen oli tarkoitus aloittaa tehtävässä joulukuussa 2018. Hän kuitenkin kuoli sitä ennen Zimbabwessa tapahtuneessa lento-onnettomuudessa.[31]

Suominen Oyj:n hallitukseen kuuluu kuusi ja johtoryhmään seitsemän jäsentä:[32]


Hallituksen kokoonpano

  • Jan Johansson (2017–, puheenjohtaja)
  • Risto Anttonen (2011–, varapuheenjohtaja 2012–)
  • Andreas Ahlström (2015–)
  • Hannu Kasurinen (2012–)
  • Laura Raitio (2015–)
  • Sari Pajari (2019-)

Johtoryhmän kokoonpano

  • Petri Helsky (toimitusjohtaja)
  • Toni Tamminen (talousjohtaja)
  • Lynda A. Kelly (kehitysjohtaja)
  • Markku Koivisto (Teknologia- ja Eurooppa-liiketoiminta-alueen johtaja)
  • Klaus Korhonen (henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja)
  • Ernesto Levy (Amerikka-liiketoiminta-alueen johtaja)
  • Mimoun Saïm (Tuotantojohtaja)

Omistajat

Suomisen osake noteerataan Helsingin pörssissä keskisuurten yhtiöiden (Mid Cap) ryhmässä, johon se nousi vuoden 2016 alussa.[33] [34] Keväällä 2016 yhtiö supisti osakemääräänsä ns. käänteisellä splitillä viidesosaan.[35]. Suomisella oli 29. helmikuuta 2020 58 259 219 osaketta.

Suomisella oli helmikuussa 2020 noin 3 800 osakkeenomistajaa, joista selvästi suurin on Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö AC Invest Two B.V[36]. Suomisen toiseksi suurin suora omistaja oli Erkki Etolan Oy Etra Invest Ab.[36]

Suurimmat osakkeenomistajat ovat (29.2.2020), osuus äänistä ja osakkeista, % [36]

  1. AC Invest Two B.V (23,95)
  2. Oy Etra Invest Ab (13,34)
  3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma (7,72)
  4. Euroclear Bank Sa/Nv (5,81)
  5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,23)
  6. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (5,19)
  7. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (3,23)
  8. Oy H. Kuningas & Co Ab (2,69)
  9. Nordea Henkivakuutus Suomi Oy (2,18)
  10. Evald ja Hilda Nissin säätiö (1,72)

Liiketoiminta

Suominen valmistaa kuitukangasrullia pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tarpeisiin. Yhtiön toimittamasta kuitukankaasta valmistetaan esimerkiksi lastenhoito- ja muita pyyhkeitä, terveyssiteitä ja haavanhoitotuotteita. Suominen on maailman suurimpia kuitukangasvalmistajia, ja pyyhintään tarkoitetuissa kuitukankaissa se on noin 20 prosentin osuudellaan maailmanlaajuinen markkinajohtaja.[37] Yhteensä Suominen työllistää noin 600 ihmistä Euroopassa ja Pohjois- sekä Etelä-Amerikassa.[38]

Yhtiö on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Convenience ja Care.

  • Convenience tuottaa kuitukankaita pyyhintätuotteisiin esimerkiksi vauvan- ja kodinhoidon, henkilökohtaisen hygienian ja teollisten pyyhinnän saroilla.[39]
  • Care tuottaa korkeiden laatuvaatimusten kuitukankaita terveydenhuollon ja hygienian tarpeisiin.[40] Convenience-liiketoiminta-alue kattaa Suomisen liikevaihdosta valtaosan, yli 90 %.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Vuosikertomus 2018 (PDF) Suominen Oyj. Viitattu 23.6.2019.
  2. ↑ Yhtiöjärjestys Suominen Oyj. Viitattu 12.7.2016.
  3. ↑ J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 3.2.2017.
  4. ↑ Nummela, Ilkka: Kauppaneuvos Leo Suominen (1904–1970). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. ↑ a b c d e f g Historia Suominen Oyj. Viitattu 12.7.2016.
  6. ↑ J. W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 12.7.2016.
  7. ↑ Historia Lassila & Tikanoja Oyj. Viitattu 20.2.2015.
  8. ↑ Karttunen, Anu: Osakkeen arvo: Pörssiin tulo kohmetti osakkeen 26.4.2002. Talouselämä. Viitattu 21.7.2016.
  9. ↑ a b Mikkonen, Antti: Sijoituskommentit: Kasvua, tehtailija Bergholm Talouselämä. Viitattu 13.7.2016.
  10. ↑ a b Salin, Markus: Suomisella pyyhkii paremmin Talouselämä. 27.1.2014. Viitattu 13.7.2016.
  11. ↑ Vuosikertomus 2003 (sivu 12) Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  12. ↑ Vuosikertomus 2005 (sivu 5) Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  13. ↑ Osinkohistoria: Suominen Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  14. ↑ Kalle Tanhuanpää Suominen Yhtymän toimitusjohtajaksi Taloussanomat. Viitattu 13.7.2016.
  15. ↑ Seppälä, Jarmo: Petri Rolig Suomisen toimitusjohtajaksi Tekniikka & Talous. Viitattu 13.7.2016.
  16. ↑ Suominen Oyj: Petri Rolig jää pois Suominen Oyj:n palveluksesta Suominen Oyj/Taloussanomat. Viitattu 13.7.2016.
  17. ↑ Seppälä, Jarmo: Ahlstrom myy pyyhkeitä Suomiselle Tekniikka & Talous. 4.8.2011. Viitattu 13.7.2016.
  18. ↑ Kalmi, Riikka: Pörssin ainoa naispomo: Jos lapsia hankkii, ne on hoidettava Taloussanomat. 7.12.2011. Viitattu 13.7.2016.
  19. ↑ Suominen aikoo lomauttaa Tampereella hs.fi. 31.7.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.7.2012.
  20. ↑ Pörssitiedote: Suominen Yhtymä Oyj on nyt Suominen Oyj 13.4.2012. Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  21. ↑ Suominen ostaa Ahlstromin Paulínian tehtaan Brasiliassa, kauppa aiotaan rahoittaa hybridilainalla 10.1.2014. Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  22. ↑ Pantzar, Minna: Suominen myi osiaan ja paransi tulosnäkymiään Yle Uutiset. 11.7.2014. Viitattu 13.7.2016.
  23. ↑ Hurmerinta, Mirko: Ahlstrom myy Home and Personal -liiketoimintansa ja päivittää ohjeistustaan Arvopaperi. Viitattu 13.7.2016.
  24. ↑ Thomas Ahlström nimitetty Suominen Oyj:n nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi Suominen Oyj/Taloussanomat. Viitattu 13.7.2016.
  25. ↑ Pörssitiedote: Suominen siirtyy uuteen kasvua painottavaan strategiseen vaiheeseen – sijoitetun pääoman tuottotavoitetta korotettu, osinkopolitiikka julkaistu Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  26. ↑ Suominen käynnistää investointiohjelman kasvustrategiansa toteuttamiseksi Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  27. ↑ Suominen vahvistaa investoivansa uuteen tuotantolinjaan Bethunen-tehtaalle - uusi linja keskittyy kotitalouksien ja teollisuuden pyyhintätuotteissa sekä wc:stä huuhdeltavissa tuotteissa käytettäviin kuitukankaisiin Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  28. ↑ Suominen laajentaa investointiohjelmaansa 60 miljoonaan euroon ja täsmentää Bethunen-tehtaan investoinnin arvoa Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  29. ↑ Suomisen vuosikertomus 2015, 80
  30. ↑ Naisjohtajien pioneerin Nina Kopolan ura Suomisella päättyi Yle 3.8.2018
  31. ↑ Keto-Tokoi, Jenna; Saastamoinen, Anni; Hyttinen, Tuomo: Zimbabwen lentoturmassa kuolivat Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää ja metsäyhtiö UPM:n johtaja Heikki Vappula: ”Tämä tragedia jättää meidät kaikki sanattomiksi” Iltalehti.fi. 24.11.2018. Viitattu 24.11.2018.
  32. ↑ Hallitus ja johtoryhmä Suominen Oyj. Viitattu 16.9.2019.
  33. ↑ Suominen nousee pienten yhtiöiden listalta keskisuurten joukkoon Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  34. ↑ Osake ja omistus Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  35. ↑ Suominen suunnittelee osakkeidensa yhdistämistä Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  36. ↑ a b c Osake ja omistus www.suominen.fi. Viitattu 17.3.2020.
  37. ↑ Tietoa Suomisesta: Toimintaympäristö Suominen Oyj.
  38. ↑ Tietoa Suomisesta: Suominen yhtiönä Suominen Oyj.
  39. ↑ Convenience-liiketoiminta-alue Suominen Oyj.
  40. ↑ Care-liiketoiminta-alue Suominen Oyj.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suominen_(yritys)&oldid=18801009”