Ero sivun ”Äärioikeisto” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Stilisointia. |
Tutkija Hans-Gerd Jaschken yleisluontoinen määritelmä |
||
Rivi 12: | Rivi 12: | ||
Tunnetuimpia äärioikeistolaisia liikkeitä ovat [[Eurooppa|Euroopassa]] olleet [[fasismi]], [[kansallissosialismi]] ja [[uusnatsismi]]. [[Suomi|Suomen]] historian tunnetuimpia äärioikeistolaisina pidettyjä liikkeitä ja järjestöjä ovat olleet 1920–1940-luvuilla toimineet [[Akateeminen Karjala-Seura]], [[Lapuan liike]], [[Isänmaallinen kansanliike]] ja [[Vientirauha]]-järjestö. Äärioikeistolaisuutta pidetään [[Parlamentarismi|parlamentaarisen]] [[Demokratia|demokratian]] piirissä esiintyvänä vastaliikkeenä.<ref name="Historian sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä=Halmesvirta, Anssi ym. | Nimeke=Historian sanakirja | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1997 | ISBN = 951-20-5089-7}}</ref> |
Tunnetuimpia äärioikeistolaisia liikkeitä ovat [[Eurooppa|Euroopassa]] olleet [[fasismi]], [[kansallissosialismi]] ja [[uusnatsismi]]. [[Suomi|Suomen]] historian tunnetuimpia äärioikeistolaisina pidettyjä liikkeitä ja järjestöjä ovat olleet 1920–1940-luvuilla toimineet [[Akateeminen Karjala-Seura]], [[Lapuan liike]], [[Isänmaallinen kansanliike]] ja [[Vientirauha]]-järjestö. Äärioikeistolaisuutta pidetään [[Parlamentarismi|parlamentaarisen]] [[Demokratia|demokratian]] piirissä esiintyvänä vastaliikkeenä.<ref name="Historian sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä=Halmesvirta, Anssi ym. | Nimeke=Historian sanakirja | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1997 | ISBN = 951-20-5089-7}}</ref> |
||
Politiikantutkija [[Hans-Gerd Jaschke]]n mukaan sanalla "äärioikeisto" tarkoitetaan "niiden näkemysten, suhtautumistapojen ja toimien kokonaisuutta, organisoituja tai ei, jotka lähtevät rodullisesti tai etnisesti määritetystä ihmisten yhteiskunnallisesta epätasa-arvoisuudesta ja jotka kiistävät ihmisoikeuksien julistuksen tasa-arvopyrkimyksen, korostavat yhteisön ensisijaisuutta yksilöön nähden sekä kansalaisen alistumista valtiollisille päämäärille, ja kiistävät liberaalin demokratian arvopluralismin sekä haluavat muuttaa demokratisoitumiskehityksen suunnan taaksepäin."<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jaschke, Hans-Gerd | Nimeke = Rechtsextremismus und Fremdenfeindlichkeit: Begriffe, Positionen, Praxisfelder | Vuosi = 2001 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = VS Verlag für Sozialwissenschaften | Isbn = 978-3531326795 | Kieli = {{de}} }}</ref> |
|||
⚫ | |||
⚫ | [[Saksa]]ssa käsitteillä äärioikeisto ja [[oikeistoradikalismi]] on esimerkiksi [[perustuslaki]]a suojaavan viraston mukaan oleellinen eroavuus. Saksassa radikaalilla ajattelulla tarkoitetaan näkemysten radikaaliutta perustuslain puitteissa, ja sillä on sellaisenaan sijansa [[pluralismi (yhteiskuntatieteet)|pluralistisessa]] yhteiskunnassa.<ref name=radikalismi>{{Verkkoviite | osoite = https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/aarioikeisto-yhtenainen-liike-sirpaleiset-ryhmat-kilpailevat-toisiaankin-vastaan/ | tekijä = |
||
⚫ | |||
⚫ | [[Saksa]]ssa käsitteillä äärioikeisto ja [[oikeistoradikalismi]] on esimerkiksi [[perustuslaki]]a suojaavan viraston mukaan oleellinen eroavuus. Saksassa radikaalilla ajattelulla tarkoitetaan näkemysten radikaaliutta perustuslain puitteissa, ja sillä on sellaisenaan sijansa [[pluralismi (yhteiskuntatieteet)|pluralistisessa]] yhteiskunnassa.<ref name=radikalismi>{{Verkkoviite | osoite = https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/aarioikeisto-yhtenainen-liike-sirpaleiset-ryhmat-kilpailevat-toisiaankin-vastaan/ | tekijä = Kotonen, Tommi | nimeke = Äärioikeisto ei ole yhtenäinen liike| julkaisija = Suomen Kuvalehti | Ajankohta = 3.11.2016| viitattu = 27.3.2018 }}</ref> |
||
Ääriliikkeet puolestaan käyvät [[valtionhallinto|valtionhallinnonkin]] perusteita vastaan.<ref name=radikalismi /> |
Ääriliikkeet puolestaan käyvät [[valtionhallinto|valtionhallinnonkin]] perusteita vastaan.<ref name=radikalismi /> |
||
== |
==Katso myös== |
||
* [[Autoritarismi]] |
* [[Autoritarismi]] |
||
* [[Ekstremismi]] |
* [[Ekstremismi]] |
||
Rivi 24: | Rivi 26: | ||
* [[Radikaali oikeisto]] |
* [[Radikaali oikeisto]] |
||
* [[Uusfasismi]] |
* [[Uusfasismi]] |
||
* [[Äärinationalismi]] |
|||
* [[Äärioikeisto Suomessa]] |
* [[Äärioikeisto Suomessa]] |
||
* [[Äärivasemmisto]] |
* [[Äärivasemmisto]] |
||
== |
==Lähteet== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== |
==Kirjallisuutta== |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Bjurwald, Lisa | Nimeke=[[Euroopan häpeä|Euroopan häpeä. Rasistien voittokulku]] | Suomentaja = Taru Laiho | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2011 | ISBN = 978-951-884-484-9}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Bjurwald, Lisa | Nimeke=[[Euroopan häpeä|Euroopan häpeä. Rasistien voittokulku]] | Suomentaja = Taru Laiho | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2011 | ISBN = 978-951-884-484-9}} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokisalo, Jouko | Nimeke=Euroopan radikaali oikeisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2016 | ISBN = 978-952-264-558-6}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokisalo, Jouko | Nimeke=Euroopan radikaali oikeisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2016 | ISBN = 978-952-264-558-6}} |
Versio 18. maaliskuuta 2020 kello 10.48
Äärioikeisto tarkoittaa totalitaarisiin päämääriin pyrkiviä radikaaleja poliittisia oikeistoliikkeitä.[3]
Tunnetuimpia äärioikeistolaisia liikkeitä ovat Euroopassa olleet fasismi, kansallissosialismi ja uusnatsismi. Suomen historian tunnetuimpia äärioikeistolaisina pidettyjä liikkeitä ja järjestöjä ovat olleet 1920–1940-luvuilla toimineet Akateeminen Karjala-Seura, Lapuan liike, Isänmaallinen kansanliike ja Vientirauha-järjestö. Äärioikeistolaisuutta pidetään parlamentaarisen demokratian piirissä esiintyvänä vastaliikkeenä.[4]
Politiikantutkija Hans-Gerd Jaschken mukaan sanalla "äärioikeisto" tarkoitetaan "niiden näkemysten, suhtautumistapojen ja toimien kokonaisuutta, organisoituja tai ei, jotka lähtevät rodullisesti tai etnisesti määritetystä ihmisten yhteiskunnallisesta epätasa-arvoisuudesta ja jotka kiistävät ihmisoikeuksien julistuksen tasa-arvopyrkimyksen, korostavat yhteisön ensisijaisuutta yksilöön nähden sekä kansalaisen alistumista valtiollisille päämäärille, ja kiistävät liberaalin demokratian arvopluralismin sekä haluavat muuttaa demokratisoitumiskehityksen suunnan taaksepäin."[5]
Äärioikeisto ja oikeistoradikalismi
Saksassa käsitteillä äärioikeisto ja oikeistoradikalismi on esimerkiksi perustuslakia suojaavan viraston mukaan oleellinen eroavuus. Saksassa radikaalilla ajattelulla tarkoitetaan näkemysten radikaaliutta perustuslain puitteissa, ja sillä on sellaisenaan sijansa pluralistisessa yhteiskunnassa.[6]
Ääriliikkeet puolestaan käyvät valtionhallinnonkin perusteita vastaan.[6]
Katso myös
- Autoritarismi
- Ekstremismi
- Nationalismi
- Oikeistopopulismi
- Radikaali oikeisto
- Uusfasismi
- Äärioikeisto Suomessa
- Äärivasemmisto
Lähteet
- ↑ "Ukraine crisis: the neo-Nazi brigade fighting pro-Russian separatists,The Daily Telegraph 11.8.2014.
- ↑ German TV Shows Nazi Symbols on the Helmets of Ukrainian Soldiers. NBC News.
- ↑ Factum: Uusi tietosanakirja. 8, Vahl–ö. Espoo: Weilin & Göös, 2005. ISBN 951-35-6682-X.
- ↑ Halmesvirta, Anssi ym.: Historian sanakirja. Gummerus, 1997. ISBN 951-20-5089-7.
- ↑ Jaschke, Hans-Gerd: Rechtsextremismus und Fremdenfeindlichkeit: Begriffe, Positionen, Praxisfelder. VS Verlag für Sozialwissenschaften, 2001. ISBN 978-3531326795. (saksaksi)
- ↑ a b Kotonen, Tommi: Äärioikeisto ei ole yhtenäinen liike 3.11.2016. Suomen Kuvalehti. Viitattu 27.3.2018.
Kirjallisuutta
- Bjurwald, Lisa: Euroopan häpeä. Rasistien voittokulku. Suomentanut Taru Laiho. Helsinki: Art House, 2011. ISBN 978-951-884-484-9.
- Jokisalo, Jouko: Euroopan radikaali oikeisto. Helsinki: Into, 2016. ISBN 978-952-264-558-6.
- Koivulaakso, Dan & Brunila, Mikael & Andersson, Li: Äärioikeisto Suomessa. Helsinki: Into, 2012. ISBN 978-952-264-180-9.
- Kunnas, Tarmo: Fasismin lumous. Eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana. Jyväskylä: Atena, 2013. ISBN 978-951-796-933-8.
- Strømmen, Øyvind: Äärioikeisto, vastajihadismi ja terrorismi Euroopassa. Suomentanut Heikki Eskelinen. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7052-3.
- Tamminen, Tapio: Kansankodin pimeämpi puoli. Jyväskylä: Atena, 2015. ISBN 978-952-300-127-5.
|