Ero sivun ”Kveenin kieli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 18780337, jonka teki Paranaja (keskustelu)
Merkkaus: Kumoaminen
Kveenillä on monta nimeä kveeniksi
Rivi 14: Rivi 14:
}}
}}


'''Kveenin kieli''' ({{k-fkv|kvääni}}), myös ''kainun kieli'' on yksi [[Norja]]n virallisista [[vähemmistökieli]]stä.<ref>[http://psi.regjeringen.no/id/RAP200220020003KKDDDDEPIS#6.%20The%20Kven/Finnish%20language The Kven/Finnish language] European charter for regional or minority languages, Kulturdepartementet {{en}}</ref> Sitä puhutaan [[Finnmarkin lääni|Finnmarki]]n ja [[Tromssan lääni|Tromssan]] lääneissä (Ruija). Kveenin puhujia oli vuonna 2013 noin 1&nbsp;500 henkilöä.<ref>[http://www.ethnologue.com/language/fkv Finnish, Kven] Browse by Language Names, Ethnologue: Languages of the World {{en}}</ref> Kveenin asema itsenäisenä kielenä on kiistanalainen, ja [[kielitiede|kielitieteellisesti]] se muodostuukin [[suomen kieli|suomen kielen]] [[peräpohjalaiset murteet|peräpohjalaisiin murteisiin]] lukeutuvista ''Ruijan murteista''.<ref>[http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/perapohj.html#5%20%20Ruijan%20murteet Ruijan murteet] Peräpohjalaiset murteet, Suomen murrealueet, Suomen murteet, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Joensuun yliopisto (2006).</ref> Kveeniä pidetään itsenäisenä kielenä kielisosiologisista ja [[Kielipolitiikka|kielipoliittisista]] syistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet|nimeke=Kielet|julkaisu=Kotimaisten kielten keskus|viitattu=2020-01-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
'''Kveenin kieli''' ({{k-fkv|kvääni}}<nowiki/>n ''kieli, Kainun kieli, Kaihnun kieli, Meiđänkieli)''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruijan-kaiku.no/yksi-notteri-tamaki-hva-heter-kvensk-pa-kvensk/|nimeke=Yksi nötteri tämäki: Hva heter kvensk på kvensk?|tekijä=Publisert av Heidi Nilima Monsen {{!}} des 17, 2014 {{!}} Reportaasit {{!}} Reportasjer, Uutissii {{!}} Uutisia {{!}} Nyheter|julkaisu=Ruijan Kaiku|ajankohta=2014-12-17|viitattu=2020-03-15|ietf-kielikoodi=nb-NO}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/|nimeke=Kainulaiset eli kväänit|julkaisu=Kainun institutti - Kvensk institutt|viitattu=2020-03-15|ietf-kielikoodi=nb-NO}}</ref>, myös ''kainun kieli'' on yksi [[Norja]]n virallisista [[vähemmistökieli]]stä.<ref>[http://psi.regjeringen.no/id/RAP200220020003KKDDDDEPIS#6.%20The%20Kven/Finnish%20language The Kven/Finnish language] European charter for regional or minority languages, Kulturdepartementet {{en}}</ref> Sitä puhutaan [[Finnmarkin lääni|Finnmarki]]n ja [[Tromssan lääni|Tromssan]] lääneissä (Ruija). Kveenin puhujia oli vuonna 2013 noin 1&nbsp;500 henkilöä.<ref>[http://www.ethnologue.com/language/fkv Finnish, Kven] Browse by Language Names, Ethnologue: Languages of the World {{en}}</ref> Kveenin asema itsenäisenä kielenä on kiistanalainen, ja [[kielitiede|kielitieteellisesti]] se muodostuukin [[suomen kieli|suomen kielen]] [[peräpohjalaiset murteet|peräpohjalaisiin murteisiin]] lukeutuvista ''Ruijan murteista''.<ref>[http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/perapohj.html#5%20%20Ruijan%20murteet Ruijan murteet] Peräpohjalaiset murteet, Suomen murrealueet, Suomen murteet, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Joensuun yliopisto (2006).</ref> Kveeniä pidetään itsenäisenä kielenä kielisosiologisista ja [[Kielipolitiikka|kielipoliittisista]] syistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet|nimeke=Kielet|julkaisu=Kotimaisten kielten keskus|viitattu=2020-01-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


[[Norjan kieli|Norjan]] ja [[pohjoissaame]]n kielet ovat vaikuttaneet kveeniin sanastollisesti. Esimerkiksi kveenin sana ''tyskäläinen'' tarkoittaa norjan tavoin saksalaista. Kveenissä on đ-äänne, jota ei ole suomen kielessä. Lisäksi kveenissä käytetään h-äännettä samalla tavalla kuin [[Meänkieli|meänkielessä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://press.nordicopenaccess.no/index.php/noasp/catalog/book/24|nimeke=Kvensk grammatikk|julkaisu=press.nordicopenaccess.no|viitattu=2019-10-20|ietf-kielikoodi=no}}</ref>
[[Norjan kieli|Norjan]] ja [[pohjoissaame]]n kielet ovat vaikuttaneet kveeniin sanastollisesti. Esimerkiksi kveenin sana ''tyskäläinen'' tarkoittaa norjan tavoin saksalaista. Kveenissä on đ-äänne, jota ei ole suomen kielessä. Lisäksi kveenissä käytetään h-äännettä samalla tavalla kuin [[Meänkieli|meänkielessä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://press.nordicopenaccess.no/index.php/noasp/catalog/book/24|nimeke=Kvensk grammatikk|julkaisu=press.nordicopenaccess.no|viitattu=2019-10-20|ietf-kielikoodi=no}}</ref>

Versio 15. maaliskuuta 2020 kello 13.52

kveeni
Oma nimi kvääni
Muu nimi kainu
Tiedot
Alue  Norja
Virallinen kieli Porsanki
Puhujia 1 500 – 8 000
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Kainun instituutti[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-permiläiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
suomalais-saamelaiset kielet
itämerensuomalaiset kielet
ISO 639-3 fkv

Kveenin kieli (kveeniksi kväänin kieli, Kainun kieli, Kaihnun kieli, Meiđänkieli)[2][3], myös kainun kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.[4] Sitä puhutaan Finnmarkin ja Tromssan lääneissä (Ruija). Kveenin puhujia oli vuonna 2013 noin 1 500 henkilöä.[5] Kveenin asema itsenäisenä kielenä on kiistanalainen, ja kielitieteellisesti se muodostuukin suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin lukeutuvista Ruijan murteista.[6] Kveeniä pidetään itsenäisenä kielenä kielisosiologisista ja kielipoliittisista syistä.[7]

Norjan ja pohjoissaamen kielet ovat vaikuttaneet kveeniin sanastollisesti. Esimerkiksi kveenin sana tyskäläinen tarkoittaa norjan tavoin saksalaista. Kveenissä on đ-äänne, jota ei ole suomen kielessä. Lisäksi kveenissä käytetään h-äännettä samalla tavalla kuin meänkielessä.[8]

Historia

Suomen kieltä arvostettiin Pohjois-Norjassa vielä 1800-luvun alussa. Alueella vallitsi luonnollinen kolmikielisyys norjan, suomen ja pohjoissaamen välillä ja kieltä vaihdettiin sen mukaan millä kysyttiin. Se, että norjalaiset, suomalaiset ja saamelaiset harjoittivat eri alojen elinkeinoja, mahdollisti kullekin kielelle oman erikoisalueensa. Kalastuksesta puhuttiin norjaksi, maanviljelystä suomeksi ja poronhoidosta pohjoissaameksi. Norjan kirkko ja koulu järjestivät suomen- ja pohjoissaamenkielistä opetusta lapsille. Tromssan seminaarissa suomen ja pohjoissaamen kielet olivat oppiaineina.

Suomen kielen opetus sekä puhuminen kiellettiin koulujen asuntoloissa ja välitunneilla 1800-luvun lopulla. Myös kielen käytöstä rangaistiin oppilaita. Opetuskielto oli voimassa vuoteen 1940, vaikka joissakin kouluissa suomea käytettiinkin apukielenä vuoteen 1936. Kielen ja kveenien aseman jyrkkä heikkeneminen johtui 1800-luvun lopun äärikansallisuuden ja sosiaalidarvinismin vaikutteista sekä Suomen itsenäistymisen alkuvuosikymmenien Suur-Suomi -aatteen aiheuttamasta suomalaisesta vaarasta Norjassa.

Omakielisen opetuksen puute ja yhteiskunnalliset muutokset aiheuttivat sen, että kveenien puhuma kieli alkoi eriytyä, Suomessa puhutusta suomesta. Yhteiskunnan erikoisalojen sanasto siirtyi norjan kielestä. Koska omakielistä opetusta ei saatu, kirjoitus- ja lukutaito kehittyivät norjaksi. Vapaaehtoisena kielenä suomea oli mahdollisuus opettaa vuodesta 1969. Suomen kielen opetus aloitettiin uudelleen Tromssan yliopistossa ja Ruijan korkeakoulussa 1977.

Norjalaisen tutkijan Terje Aronsenin mukaan kveenien puhuma kieli ei ollut suomea, ja hän antoi sille nimen kveeni. Opetuskieleksi suomen rinnalle kveeni otettiin Porsangin Pyssyjoella 1983. Se kohtasi tuolloin lujaa vastustusta, koska monien mielestä kveeni oli haukkumasana. Ajan kuluessa nimitys kuitenkin vakiintui käyttöön. Teoriat kveenien ja historiallisten kainulaisten välisistä yhteyksistä ovat johtaneet myös kainu-nimen käyttöönottoon. Tätä nimeä käyttää muun muassa Ruijan Kaiku -lehti.[9] Toisaalta kveeni on hyväksytty viralliseksi nimeksi kansainväliseen tiedesanastoon.[10]

Kveeni sai virallisen vähemmistökielen aseman 2005, ja se mahdollisti kveenin opiskelun Tromssan yliopistossa vuoden 2006 alusta.

Nykytilanne

Tromssan yliopiston kveenin opetus jakaantuu kveenin kieleen ja kveenien kulttuurihistoriaan. Tavoitteena on myös luoda kveenille oma kirjakieli ja elvyttää puhuttua kieltä sekä tehdä yhteistyötä Ruotsin meänkielisten kanssa.

Vuonna 1987 perustetun Ruijan Kveeniliiton tavoitteena on kveenien kielen ja kulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen.

Kveenin kielen ja kulttuurin kansallisena keskuksena on Kainun instituutti, joka avattiin Pyssyjoella 2007. Instituutin työtehtäviin kuuluvat kveenin kieliraadin hallinnointi sekä kielestä ja kulttuurista tiedottaminen. Keskeisinä päämäärinä on kehittää, dokumentoida ja tehdä tunnetuksi kveenin kieltä ja kulttuuria sekä edistää kielen käyttöä yhteiskunnassa.

Totuus- ja sovintokomissio

Norjan viranomaiset toteuttivat 1900-luvun loppupuolelle asti toistuvaa kveeneihin ja norjansuomalaisiin kohdistuvaa politiikkaa, jonka vaikutukset näiden kulttuurille, kielelle, identiteetille ja elinoloille ovat olleet erittäin kielteisiä.[11] Politiikkaa kutsutaan usein norjalaistamispolitiikaksi, ja sitä asetettiin vuonna 2017 tutkimaan Norjalaistamispolitiikkaa ja saamelaisten, kveenien ja norjansuomalaisten epäoikeudenmukaista kohtelua tutkiva komissio (totuus- ja sovintokomissio).[11] Sen tavoitteena on saavuttaa yhteinen käsitys siitä, miten viranomaiset ja Norjan yhteiskunta ovat kohdelleet kveeniväestöä ja heidän kulttuuriaan.[11]

Murteet

Murrealueita on kaksi: Itä-Ruijan murteet ja Länsi-Ruijan murteet, jälkimmäisten aluetta on myös Tromssan fylken pohjoisosa. Alueiden erojen taustalla on eri aikoihin tapahtunut muutto Ruijaan ja yhteydet Suomen alueelle. Länsi-Ruijassa, jonne ensimmäiset suomenkieliset asukkaat saapuivat jo keskiajalla, kielen kehitys suomesta omaksi kielekseen oli paljon pidemmällä kuin Itä-Ruijassa, jonne muutti ihmisiä Suomen alueelta huomattavasti myöhemmin. Itä-Ruijan kveeneillä on ollut tiiviimmät yhteydet Suomeen kuin lännessä. Idässä useimmat mieltävät kielensä suomeksi eivätkä kveeniksi.

Näyte kveeninkielestä

kveeni suomi
Tromssan fylkinkomuuni oon

saanu valmhiiksi mailman

ensimäisen kainun kielen ja kulttuurin plaanan.

Se oon seppä tekemhään plaanoi. Heilä oon

esimerkiksi biblioteekki plaana,

transporttiplaana ja fyysisen aktiviteetin plaana[12].

Tromsan läänikunta on

saanut valmiiksi maailman ensimmäisen

kveenin kielen ja kulttuurin suunnitelman.

Se on taitava tekemään suunnitelmia. Heillä on

esimerkiksi kirjastosuunnitelma, liikennesuunnitelma

ja fyysisten toimintojen suunnitelma.

Lähteet

  1. ↑ kvenskinstitutt.no Kainun institutti. Viitattu 24.3.2012.
  2. ↑ Publisert av Heidi Nilima Monsen | des 17, 2014 | Reportaasit | Reportasjer, Uutissii | Uutisia | Nyheter: Yksi nötteri tämäki: Hva heter kvensk på kvensk? Ruijan Kaiku. 17.12.2014. Viitattu 15.3.2020. (norjaksi)
  3. ↑ Kainulaiset eli kväänit Kainun institutti - Kvensk institutt. Viitattu 15.3.2020. (norjaksi)
  4. ↑ The Kven/Finnish language European charter for regional or minority languages, Kulturdepartementet (englanniksi)
  5. ↑ Finnish, Kven Browse by Language Names, Ethnologue: Languages of the World (englanniksi)
  6. ↑ Ruijan murteet Peräpohjalaiset murteet, Suomen murrealueet, Suomen murteet, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Joensuun yliopisto (2006).
  7. ↑ Kielet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.1.2020.
  8. ↑ Kvensk grammatikk press.nordicopenaccess.no. Viitattu 20.10.2019. (norjaksi)
  9. ↑ Pääkirjotuksia • Ledere 1-2006, Ruijan Kaiku
  10. ↑ Kvänland Dokument, Suonttavaara lappby (ruotsiksi)
  11. ↑ a b c Mandat_fi | UiT uit.no. Viitattu 23.1.2020. (norjaksi)
  12. ↑ Kvääni näkymhään arkipäivässä ruijan-kaiku.no. 7.3.2017.

Aiheesta muualla

Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kveenin_kieli&oldid=18794823”