Ero sivun ”Aukusti Uotila” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisään teoskuvia taiteilijoilta
siirretty teoskuvat sivupalkista galleriaan ja kronologiseen järjestykseen
Rivi 27: Rivi 27:


==Taiteellinen tuotanto==
==Taiteellinen tuotanto==

[[Tiedosto:Uotila, Kevättä Tuileries'n puistossa.jpg|thumb|Aukusti Uotila: ''Kevättä Tuileries’n puistossa'' (1880).]]
[[Tiedosto:Uotila, Pilvinen päivä.jpg|thumb|Aukusti Uotila: ''Pilvinen päivä'' eli ''Nuottakota'' (1884).]]
[[File:Metsämaisema, Painting by Aukusti Uotila.jpg|thumb|Aukusti Uotila: ''Metsämaisema''(1870–1880).]]


===Realismin edustaja===
===Realismin edustaja===
Rivi 52: Rivi 50:
* ''Lampaita hongikossa''
* ''Lampaita hongikossa''
* ''Urjalan kirkko''
* ''Urjalan kirkko''

===Kuvia teoksista===
<gallery>
File:Metsämaisema, Painting by Aukusti Uotila.jpg|thumb|Aukusti Uotila: ''Metsämaisema''(1870–1880)
Tiedosto:Uotila, Kevättä Tuileries'n puistossa.jpg|thumb|Aukusti Uotila: ''Kevättä Tuileries’n puistossa'' (1880)
Tiedosto:Uotila, Pilvinen päivä.jpg|thumb|Aukusti Uotila: ''Pilvinen päivä'' eli ''Nuottakota'' (1884)
</gallery>



==Lähteet ==
==Lähteet ==

Versio 9. maaliskuuta 2020 kello 08.39

Aukusti Uotila
Aukusti Uotila. Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1878.
Aukusti Uotila. Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1878.
Henkilötiedot
Syntynyt5. toukokuuta 1858
Urjala
Kuollut18. maaliskuuta 1886 (27 vuotta)
Ajaccio, Korsika

Aukusti Uotila (5. toukokuuta 1858 Urjala18. maaliskuuta 1886 Ajaccio, Korsika) oli suomalainen taidemaalari.

Henkilöhistoria

Uotilan vanhemmat olivat maanviljelijä Antti Uotila ja Ulrika Maria Laatu. Uotilan veljenpoikia olivat taidemaalari Antti Favén sekä kansatieteilijä ja sotilas Pertti Uotila. Uotila opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1873–1876 ja Helsingin yliopiston piirustussalissa 1876–1877 Hjalmar Munsterhjelmin oppilaana. Ylioppilaaksi hän valmistui 1876. Uotila ryhtyi opiskelemaan lääkäriksi, mutta hän keskeytti opintonsa ja lähti Pariisiin, maalaten siellä 1877–1879 École des Beaux-Arts -akatemiassa K. Lehmannin johdolla. Tultuaan takaisin Suomeen lyhyeksi ajaksi 1879–1880 hän palasi Ranskaan, asuen useilla eri paikkakunnilla.[1] Hänen elämäänsä varjostivat köyhyys ja huono terveys. Uotila kuoli Korsikalla vain 27-vuotiaana keuhkotautiin, joka oli puhjennut 1881 hänen saatuaan vuotta aiemmin pahan kurkkutaudin. Hänet on haudattu Ajaccioon; hautajaisissa oli läsnä vain hänen italialaisen vuokraemäntänsä perhe.

Taiteellinen tuotanto

Realismin edustaja

Taiteilijana Uotila edusti realistista tyylisuuntaa.[1] Uotilan parhaina töinä pidetään hänen Pariisin ajan tuotantoaan. Hänen teoksiaan on Ateneumissa, muun muassa Syysmaisema kuutamossa (1883) ja Nizzan vihannestori (1885). Suomen Taideyhdistys järjesti Uotilalle ja Johannes Takaselle yhteisen muistonäyttelyn syksyllä 1886.

Teoksia

  • Lammaspaimen, 1879
  • Tyttö Bretagnen rannalla, 1880
  • Osterinpoimijoita Bretagnen rannikolta, 1880
  • Kalastuspaikka kuutamolla, 1883
  • Nuottakota, 1884
  • Lohipato Vallinkoskessa, 1884
  • Oliivimetsä, 1885
  • Esplanadin kappeli, 1885
  • Nuotanvetoa Korsikan rannikolla, 1886
  • Lago di Como
  • Metsäkuva
  • Kalaverkkojen puhdistus auringonlaskussa
  • Hämäläinen maisema
  • Kesämaisema
  • Onkiva tyttö
  • Lampaita hongikossa
  • Urjalan kirkko

Kuvia teoksista


Lähteet

Kirjallisuus

  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 790. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  • Lindström, Aune: Aukusti Uotila. WSOY 1948.
  • Reitala, Aimo: ”Uotila, Aukusti (1858–1886)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 172–173. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Teoksen verkkoversio.

Viitteet

  1. a b Ilvas, Juha: Kansallistaidetta: Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa, s. 86–87. Aukusti Uotila. Helsinki: Kansallis-Osake-Pankki, 1989. ISBN 951-889-000-5.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aukusti Uotila.