Ero sivun ”Skotlanninbullterrieri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti korjasi mallineita. |
p →Ulkonäkö: ei olla -> ei ole |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
==Ulkonäkö== |
==Ulkonäkö== |
||
Skotlanninbullterrieri näytti sen aikaiselta [[amerikanpitbullterrieri]]ltä. Sillä oli sileä karvapeite ja voimakas rakenne. Se painoi n. 20 kg ja oli 50 cm korkea. Pää oli kookas; otsa oli litteä, kuono lyhyt ja neliömäinen, suuri ja leveä muttei vetäytyvä kuten [[englanninbulldoggi]]lla. Leuat ja hampaat olivat yhtenäiset ilman toistensa yli menoa. Koiralla oli loiva painauma silmien välissä, jotka olivat tumman pähkinänruskeat mutteivät uponneet eivätkä ulostyöntyvät. Korvat olivat pienet, ohuet, korkealle kiinnittyneet ja aina typistetyt, eikä naama ollut ryppyinen. Kulmakarvat pienet tai yhdistyneet. Skotlanninbullterrierin ilmettä ei |
Skotlanninbullterrieri näytti sen aikaiselta [[amerikanpitbullterrieri]]ltä. Sillä oli sileä karvapeite ja voimakas rakenne. Se painoi n. 20 kg ja oli 50 cm korkea. Pää oli kookas; otsa oli litteä, kuono lyhyt ja neliömäinen, suuri ja leveä muttei vetäytyvä kuten [[englanninbulldoggi]]lla. Leuat ja hampaat olivat yhtenäiset ilman toistensa yli menoa. Koiralla oli loiva painauma silmien välissä, jotka olivat tumman pähkinänruskeat mutteivät uponneet eivätkä ulostyöntyvät. Korvat olivat pienet, ohuet, korkealle kiinnittyneet ja aina typistetyt, eikä naama ollut ryppyinen. Kulmakarvat pienet tai yhdistyneet. Skotlanninbullterrierin ilmettä ei ole koskaan nähty millään muulla rodulla mutta voidaan usein tunnistaa sekarotuisessa koirassa. Runko oli pyöreä ja kylkiluut selkeät, selkä lyhyt, leveä ja lihaksikas ja rintakehä syvä ja leveä. Häntä oli alaskiinnittynyt ja ilman hapsuja, ennemmin riippuva eikä koskaan selän yli nouseva. Koira seisoi suoraan ja tiukasti raajoillaan. Sen eturaajat olivat vankat ja lihaksikkaat, eikä niissä ollut kaareumia. Takaraajat olivat hyvin paksut ja vahvat ja niissä oli hyvin kehittyneet lihakset. Väri oli tummansininen, samanlainen kuin [[englanninvinttikoira]]lla; siitä huolimatta toisinaan syntyi brindlejä tai punaisia yksilöitä jotka tunnettiin Skotlannissa nimellä ''red smut'' eli ''punainen saasta''. |
||
==Alkuperä== |
==Alkuperä== |
||
Versio 6. maaliskuuta 2020 kello 13.56
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Skotlanninbullterrieri | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Skotlanti,  Iso-Britannia |
| Määrä | kuollut sukupuuttoon |
| Rodun syntyaika | 1770-luku |
| Alkuperäinen käyttö | koiratappelut |
| Nykyinen käyttö | kuollut sukupuuttoon |
| Muita nimityksiä | Scottish Bull Terrier, Blue Paul, Blue Paul Terrier, Blue Poll, Blue Poll Bulldog |
| FCI-luokitus | ei |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 20 kg |
| Säkäkorkeus | 50 cm |
| Väritys | tummansininen |
Skotlanninbullterrieri on sukupuuttoon kuollut brittiläinen koirarotu.
Ulkonäkö
Skotlanninbullterrieri näytti sen aikaiselta amerikanpitbullterrieriltä. Sillä oli sileä karvapeite ja voimakas rakenne. Se painoi n. 20 kg ja oli 50 cm korkea. Pää oli kookas; otsa oli litteä, kuono lyhyt ja neliömäinen, suuri ja leveä muttei vetäytyvä kuten englanninbulldoggilla. Leuat ja hampaat olivat yhtenäiset ilman toistensa yli menoa. Koiralla oli loiva painauma silmien välissä, jotka olivat tumman pähkinänruskeat mutteivät uponneet eivätkä ulostyöntyvät. Korvat olivat pienet, ohuet, korkealle kiinnittyneet ja aina typistetyt, eikä naama ollut ryppyinen. Kulmakarvat pienet tai yhdistyneet. Skotlanninbullterrierin ilmettä ei ole koskaan nähty millään muulla rodulla mutta voidaan usein tunnistaa sekarotuisessa koirassa. Runko oli pyöreä ja kylkiluut selkeät, selkä lyhyt, leveä ja lihaksikas ja rintakehä syvä ja leveä. Häntä oli alaskiinnittynyt ja ilman hapsuja, ennemmin riippuva eikä koskaan selän yli nouseva. Koira seisoi suoraan ja tiukasti raajoillaan. Sen eturaajat olivat vankat ja lihaksikkaat, eikä niissä ollut kaareumia. Takaraajat olivat hyvin paksut ja vahvat ja niissä oli hyvin kehittyneet lihakset. Väri oli tummansininen, samanlainen kuin englanninvinttikoiralla; siitä huolimatta toisinaan syntyi brindlejä tai punaisia yksilöitä jotka tunnettiin Skotlannissa nimellä red smut eli punainen saasta.
Alkuperä
Kellään ei ole täydellistä tietoa siitä miten skotlanninbullterrieri jalostettiin tai mistä se alun perin tuli. Oli tarina jonka mukaan John Paul Jones, amerikkalainen purjehtija, osti koiria ulkomailta ja toi muutamia mukanaan vieraillessaan synnyinkaupungissaan Kirkcudbrightissa noin vuonna 1770. Kin Tilloch -alueen romanit omistivat skotlanninbullterrierejä, joita he veivät koiratappeluihin. Niitä kilpailutettiin kuolemaan asti ja ne kärsivät suurista rangaistuksista. Ne olivat asiantuntevia ja ovelia taistelutaktiikassaan, mikä teki niistä koiratappeluiden harrastajien suuren suosikin. Väitettiin että rotu tuli alun perin Gallowayn rannikolta, mikä tukee Paul Jones -legendaa. Ensimmäiset koirat jotka saapuivat Yhdysvaltoihin englantilaisten immigranttien mukana 19. vuosisadan puolivälissä olivat skotlanninbullterrierejä ja staffordshirenbullterrierejä.
Jalostus
Suurenmoisten taistelutaitojensa vuoksi skotlanninbullterrieri lisättiin osaksi staffordshirenbullterrierin jalostusta 19. vuosisadan alkupuolella ja sinistä väritystä on esiintynyt staffordshirenbullterrierillä siitä lähtien.
Aiheesta muualla
- Homan, M. (2000). A Complete History of Fighting Dogs, Chapter 19. Howell Book House Inc. ISBN 1-58245-128-1
