Ero sivun ”Rikkivety” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Kaiken olennaisen Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
p Käyttäjän Oskumoskunen muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 91.159.125.228 tekemään versioon. |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| varoitusmerkit = [[Kuva:GHS-pictogram-pollu.svg|70px]][[Kuva:GHS-pictogram-flamme.svg|70px]] |
| varoitusmerkit = [[Kuva:GHS-pictogram-pollu.svg|70px]][[Kuva:GHS-pictogram-flamme.svg|70px]] |
||
}} |
}} |
||
''' |
'''Rikkivety''' ([[Vety|H]]<sub>2</sub>[[Rikki|S]]), [[IUPAC]]-nimeltään '''divetysulfidi''', on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva [[kaasu]]. Toisin kuin lähisukulaisensa [[vesi]], se palaa, muodostaen [[rikkidioksidi|rikkidioksidia]] ja [[vesi|vettä]]. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa [[hajuaisti]]n nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa. |
||
== Synty ja valmistus == |
== Synty ja valmistus == |
||
Versio 4. maaliskuuta 2020 kello 14.34
| Rikkivety | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| Muut nimet |
Vetysulfidi Divetysulfidi Sulfaani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | H2S |
| Moolimassa | 34,082 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | -82,30 °C (190,85 K) |
| Kiehumispiste | -60,28 °C (212,87 K) |
| Tiheys | 1,363 kg/m3, kaasu |
| Liukoisuus veteen | 0,25 g/100 ml (40 °C) |
|
|
|
Rikkivety (H2S), IUPAC-nimeltään divetysulfidi, on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva kaasu. Toisin kuin lähisukulaisensa vesi, se palaa, muodostaen rikkidioksidia ja vettä. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa hajuaistin nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa.
Synty ja valmistus
Yleensä laboratoriokäyttöön tarkoitettu rikkivety valmistetaan rautasulfidin ja laimean rikkihapon välisellä reaktiolla.
FeS(s)+H2SO4(aq) → H2S(g)+FeSO4(aq)
Rikkivetyä syntyy myös johdettaessa vetyä sulaan rikkiin tai happojen vaikuttaessa sulfideihin.[1] Sitä voi syntyä vaarallisia määriä, jos alkaliseen vetysulfidiliuokseen sekoittuu happoa:
NaHS(aq)+H+(aq) → H2S(g)+Na+(aq)
Luonnossa rikkivetyä syntyy myös monien rikkipitoisten orgaanisten yhdisteiden hajotessa.[1]
Kemialliset ominaisuudet
Rikkivety on herkästi syttyvä, jopa räjähtävä kaasu, joka liukenee melko runsaasti veteen[1]. Se on heikko kaksiarvoinen happo[1], jonka happotähteitä ovat vetysulfidi- ja sulfidi-ionit.
Rikkivety saadaan suprajohtavaksi noin –70 °C asteen lämpötilassa, mutta siihen vaaditaan yli 1,5 miljoonaa kertaa ilmakehän paine.[2]
Käyttö
Rikkivetyä käytetään reagenssina analyyttisessä kemiassa.[1]
Esiintyminen
Rikkivetyä esiintyy esimerkiksi kemiallisessa metsäteollisuudessa, vaikkapa sulfaattisellutehtaiden prosessi- ja jätevedenkäsittelytiloissa, joissa liikuttaessa on siksi useasti käytettävä rikkivetymittaria, jonka hälyttäessä pitää tilasta poistua tai, jos on mukana, ottaa hengityssuojain, vaikkapa paineilmahengityslaite, käyttöön. Samanlainen rikkivetyvaara esiintyy myös kunnallisia jätevesiä käsittelevissä pumppaamoissa ja puhdistamoissa.
Terveysvaikutukset
Yleisin altistumistapa rikkivedylle on hengitysilman mukana, hengitysteiden kautta. Rikkivedylle altistuminen voi pahimmissa tapauksissa johtaa kuolemaan. Lievemmissä tapauksissa rikkivedylle altistuminen aiheuttaa yleisimmin pahoinvointia, huimausta, ja hengitysvaikeuksia.[3] Yleisesti on todettu yskää, kurkkukipua ja päänsärkyä.[4]
Rikkivedylle altistuneilla on joissakin tapauksissa todettu tärinää ja voimakkaita kouristuksia sekä tasapainon häiriintymistä. Myös houreita, hajuaistin halvaantumista, rintakipua, silmävaivoja ja mahdollista ruokahalun vähenemistä on esiintynyt. Jo yksi henkäys korkean rikkivetypitoisuuden omaavaa kaasua voi aiheuttaa tajunnanmenetyksen ja astmaatikoille jopa pieni määrä sisäänhengitettynä voi aiheuttaa keuhkoputken ahtaumaa. Rikkivedylle altistuminen lisää keskenmenon riskiä.[3]
Rikkivedyn myrkyllisyys on verrattavissa vetysyanidiin; se estää soluhengitykseen osallistuvien entsyymien toiminnan.
Lähteet
- ↑ a b c d e Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra–Su), s. 3513, art. Rikki. Otava, 1973. ISBN 951-1-01236-3.
- ↑ Uusi suprajohde - mullistavan lämmin ja hyvin epäkäytännöllinen | Tiedetuubi www.tiedetuubi.fi. Viitattu 19.8.2015.
- ↑ a b http://www.inchem.org/documents/cicads/cicads/cicad53.htm#9.0
- ↑ Rikkivedyn kansainvälinen kemikaalikortti
Aiheesta muualla
- Rikkivedyn OVA-ohje
- PubChem: Hydrogen sulfide (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Hydrogen sulfide (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Hydrogen sulfide (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Hydrogen sulfide (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemical - hydrogen sulfide (englanniksi)