Ero sivun ”Rikkivety” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kaiken olennaisen
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
p Käyttäjän Oskumoskunen muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 91.159.125.228 tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 14: Rivi 14:
| varoitusmerkit = [[Kuva:GHS-pictogram-pollu.svg|70px]][[Kuva:GHS-pictogram-flamme.svg|70px]]
| varoitusmerkit = [[Kuva:GHS-pictogram-pollu.svg|70px]][[Kuva:GHS-pictogram-flamme.svg|70px]]
}}
}}
'''Rikkivesi''' ([[Vety|H]]<sub>2</sub>[[Rikki|S]]), [[IUPAC]]-nimeltään '''divetysulfidy''', on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva [[kaasu]]. Toisin kuin lähisukulaisensa [[vesi]], se palaa, muodostaen [[rikkidioksidi|rikkidioksidia]] ja [[vesi|vettä]]. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa [[hajuaisti]]n nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaraan hyvin ilmastoiduissa tiloissa.
'''Rikkivety''' ([[Vety|H]]<sub>2</sub>[[Rikki|S]]), [[IUPAC]]-nimeltään '''divetysulfidi''', on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva [[kaasu]]. Toisin kuin lähisukulaisensa [[vesi]], se palaa, muodostaen [[rikkidioksidi|rikkidioksidia]] ja [[vesi|vettä]]. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa [[hajuaisti]]n nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa.


== Synty ja valmistus ==
== Synty ja valmistus ==

Versio 4. maaliskuuta 2020 kello 14.34

Rikkivety
Tunnisteet
Muut nimet Vetysulfidi
Divetysulfidi
Sulfaani
CAS-numero 7783-06-4
PubChem CID 402
Ominaisuudet
Molekyylikaava H2S
Moolimassa 34,082 g/mol
Ulkomuoto Väritön kaasu
Sulamispiste -82,30 °C (190,85 K)
Kiehumispiste -60,28 °C (212,87 K)
Tiheys 1,363 kg/m3, kaasu
Liukoisuus veteen 0,25 g/100 ml (40 °C)

Rikkivety (H2S), IUPAC-nimeltään divetysulfidi, on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva kaasu. Toisin kuin lähisukulaisensa vesi, se palaa, muodostaen rikkidioksidia ja vettä. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa hajuaistin nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa.

Synty ja valmistus

Yleensä laboratoriokäyttöön tarkoitettu rikkivety valmistetaan rautasulfidin ja laimean rikkihapon välisellä reaktiolla.

FeS(s)+H2SO4(aq) → H2S(g)+FeSO4(aq)

Rikkivetyä syntyy myös johdettaessa vetyä sulaan rikkiin tai happojen vaikuttaessa sulfideihin.[1] Sitä voi syntyä vaarallisia määriä, jos alkaliseen vetysulfidiliuokseen sekoittuu happoa:

NaHS(aq)+H+(aq) → H2S(g)+Na+(aq)

Luonnossa rikkivetyä syntyy myös monien rikkipitoisten orgaanisten yhdisteiden hajotessa.[1]

Kemialliset ominaisuudet

Rikkivety on herkästi syttyvä, jopa räjähtävä kaasu, joka liukenee melko runsaasti veteen[1]. Se on heikko kaksiarvoinen happo[1], jonka happotähteitä ovat vetysulfidi- ja sulfidi-ionit.

Rikkivety saadaan suprajohtavaksi noin –70 °C asteen lämpötilassa, mutta siihen vaaditaan yli 1,5 miljoonaa kertaa ilmakehän paine.[2]

Käyttö

Rikkivetyä käytetään reagenssina analyyttisessä kemiassa.[1]

Esiintyminen

Rikkivetyä esiintyy esimerkiksi kemiallisessa metsäteollisuudessa, vaikkapa sulfaattisellutehtaiden prosessi- ja jätevedenkäsittelytiloissa, joissa liikuttaessa on siksi useasti käytettävä rikkivetymittaria, jonka hälyttäessä pitää tilasta poistua tai, jos on mukana, ottaa hengityssuojain, vaikkapa paineilmahengityslaite, käyttöön. Samanlainen rikkivetyvaara esiintyy myös kunnallisia jätevesiä käsittelevissä pumppaamoissa ja puhdistamoissa.

Terveysvaikutukset

Yleisin altistumistapa rikkivedylle on hengitysilman mukana, hengitysteiden kautta. Rikkivedylle altistuminen voi pahimmissa tapauksissa johtaa kuolemaan. Lievemmissä tapauksissa rikkivedylle altistuminen aiheuttaa yleisimmin pahoinvointia, huimausta, ja hengitysvaikeuksia.[3] Yleisesti on todettu yskää, kurkkukipua ja päänsärkyä.[4]

Rikkivedylle altistuneilla on joissakin tapauksissa todettu tärinää ja voimakkaita kouristuksia sekä tasapainon häiriintymistä. Myös houreita, hajuaistin halvaantumista, rintakipua, silmävaivoja ja mahdollista ruokahalun vähenemistä on esiintynyt. Jo yksi henkäys korkean rikkivetypitoisuuden omaavaa kaasua voi aiheuttaa tajunnanmenetyksen ja astmaatikoille jopa pieni määrä sisäänhengitettynä voi aiheuttaa keuhkoputken ahtaumaa. Rikkivedylle altistuminen lisää keskenmenon riskiä.[3]

Rikkivedyn myrkyllisyys on verrattavissa vetysyanidiin; se estää soluhengitykseen osallistuvien entsyymien toiminnan.

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.