Ero sivun ”Maapuhdistamo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
katso myös sisältyy leipätekstiin |
selvennyspyyntö, lähdepyyntö |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Viitteetön}} |
{{Viitteetön}} |
||
[[File:Landpeople s cc8.PNG|thumb|Sakokaivo ja maapuhdistamo]] |
[[File:Landpeople s cc8.PNG|thumb|Sakokaivo ja maapuhdistamo]] |
||
'''Maapuhdistamo''' voi olla [[saostuskaivo|sakokaivoja]] seuraava [[jätevedenkäsittely|jäteveden käsittelyjärjestelmä]]. Maapuhdistamot ovat helppohoitoisia ja oikein mitoitettuna varmatoimisia. Maapuhdistamot tarvitsevat sopivan maaperän ja ison tontin. Käyttökelpoisin malli on perinteinen maasuodattamo. Toinen yleinen vaihtoehto on maahanimeyttämö. Lisäksi on kehitetty monia erikoisratkaisuja, kuten matalaan perustettu maahanimeyttämö tai maasuodattamo, maakumpusuodatin/-imeyttämö sekä haihdutuskenttä Hyvin toimivalla ja säännöllisesti huolletulta järjestelmällä päästään 20-30 vuoden käyttöikään, minkä jälkeen laitoksen paikkaa ja/tai materiaaleja on syytä vaihtaa. |
'''Maapuhdistamo''' voi olla{{selvennä|voi olla muttei välttämättä ole?}} [[saostuskaivo|sakokaivoja]] seuraava{{selvennä|miten seuraa?}} [[jätevedenkäsittely|jäteveden käsittelyjärjestelmä]]. Maapuhdistamot ovat helppohoitoisia ja oikein mitoitettuna varmatoimisia{{lähde}}. Maapuhdistamot tarvitsevat sopivan maaperän ja ison tontin. Käyttökelpoisin malli on perinteinen maasuodattamo. Toinen yleinen vaihtoehto on maahanimeyttämö. Lisäksi on kehitetty monia erikoisratkaisuja, kuten matalaan perustettu maahanimeyttämö tai maasuodattamo, maakumpusuodatin/-imeyttämö sekä haihdutuskenttä. Hyvin toimivalla ja säännöllisesti huolletulta järjestelmällä päästään 20-30 vuoden käyttöikään, minkä jälkeen laitoksen paikkaa ja/tai materiaaleja on syytä vaihtaa. |
||
Maapuhdistamot muodostuvat kolmesta osasta: esikäsittely-yksiköstä, jätevedenjohtamis- ja jakelulaitteesta sekä varsinaisesta maapuhdistamosta. Esikäsittely-yksikkönä on oltava kolmiosainen saostussäiliö tai vastaavan tehoinen kiintoaineen poistaja, jottei imeytysputkiin pääse kertymään ojastoa tukkivaa lietettä. Esikäsittely-yksikön jälkeen on jakokaivo, josta vesi jaetaan tasaisesti jakoputkia pitkin imeytysputkiin. Jakokaivo voidaan rakentaa myös saostuskaivon sisään Vedenjako voidaan järjestää myös pumppaamalla silloin kun imeytysalue on maaston muotojen takia korkeammalla kuin tuloviemäri tai kun joudutaan käyttämään muita erikoisratkaisuja (matalaan perustettua maapuhdistamoa tai maakumpuimeyttämöä). |
Maapuhdistamot muodostuvat kolmesta osasta: esikäsittely-yksiköstä, jätevedenjohtamis- ja jakelulaitteesta sekä varsinaisesta maapuhdistamosta. Esikäsittely-yksikkönä on oltava kolmiosainen saostussäiliö tai vastaavan tehoinen kiintoaineen poistaja, jottei imeytysputkiin pääse kertymään ojastoa tukkivaa lietettä. Esikäsittely-yksikön jälkeen on jakokaivo, josta vesi jaetaan tasaisesti jakoputkia pitkin imeytysputkiin. Jakokaivo voidaan rakentaa myös saostuskaivon sisään Vedenjako voidaan järjestää myös pumppaamalla silloin kun imeytysalue on maaston muotojen takia korkeammalla kuin tuloviemäri tai kun joudutaan käyttämään muita erikoisratkaisuja (matalaan perustettua maapuhdistamoa tai maakumpuimeyttämöä). |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Maasuodattamo== |
==Maasuodattamo== |
||
Maasuodattamo eli maasuodatin on |
Maasuodattamo eli maasuodatin on maahan kaivettu tai osittain pengerretty maaperäkäsittelyyn perustuva puhdistamo. Jätevedet puhdistuvat painuessaan rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi, jonka jälkeen puhdistunut vesi kootaan ja johdetaan vesistöön, pieneen vesiuomaan tai päästetään vapaasti maahan. Maasuodattamon lopullisena purkupaikka toimii pääasiassa pintavesi. |
||
==Maaimeyttämö== |
==Maaimeyttämö== |
||
Maahanimeyttämö eli maahan imeytys on maahan kaivettu, peitetty |
Maahanimeyttämö eli maahan imeytys on maahan kaivettu, peitetty jäteveden käsittelyjärjestelmä. Imeytyksessä jätevesi puhdistuu suodattuessaan luonnollisten maakerrosten läpi ja kulkeutuu sitten lopulta hajautetusti pohjaveteen. Maahanimeyttämö ei Suomen oloissa ole suotava jäteveden käsittelyjärjestelmä, sillä lopullisena purkupaikkana toimii pohjavesi. Varsinais-Suomen [[Agenda 21]] tekemien{{selvennä|agenda on tehnyt vai kuka?}} suositusten mukaan maahan imeytystä ei saisi käyttää ollenkaan pohjavesialueilla tai talousvesikaivojen lähellä. Imeytysosastoa pidetään imeyttämön suositeltavimpana ratkaisuna, koska se voidaan mukauttaa helposti tontin vaatimuksiin ja maastomuotoihin. |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 25. helmikuuta 2020 kello 17.28
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Maapuhdistamo voi olla sakokaivoja seuraava jäteveden käsittelyjärjestelmä. Maapuhdistamot ovat helppohoitoisia ja oikein mitoitettuna varmatoimisialähde?. Maapuhdistamot tarvitsevat sopivan maaperän ja ison tontin. Käyttökelpoisin malli on perinteinen maasuodattamo. Toinen yleinen vaihtoehto on maahanimeyttämö. Lisäksi on kehitetty monia erikoisratkaisuja, kuten matalaan perustettu maahanimeyttämö tai maasuodattamo, maakumpusuodatin/-imeyttämö sekä haihdutuskenttä. Hyvin toimivalla ja säännöllisesti huolletulta järjestelmällä päästään 20-30 vuoden käyttöikään, minkä jälkeen laitoksen paikkaa ja/tai materiaaleja on syytä vaihtaa.
Maapuhdistamot muodostuvat kolmesta osasta: esikäsittely-yksiköstä, jätevedenjohtamis- ja jakelulaitteesta sekä varsinaisesta maapuhdistamosta. Esikäsittely-yksikkönä on oltava kolmiosainen saostussäiliö tai vastaavan tehoinen kiintoaineen poistaja, jottei imeytysputkiin pääse kertymään ojastoa tukkivaa lietettä. Esikäsittely-yksikön jälkeen on jakokaivo, josta vesi jaetaan tasaisesti jakoputkia pitkin imeytysputkiin. Jakokaivo voidaan rakentaa myös saostuskaivon sisään Vedenjako voidaan järjestää myös pumppaamalla silloin kun imeytysalue on maaston muotojen takia korkeammalla kuin tuloviemäri tai kun joudutaan käyttämään muita erikoisratkaisuja (matalaan perustettua maapuhdistamoa tai maakumpuimeyttämöä).
Maasuodattamo
Maasuodattamo eli maasuodatin on maahan kaivettu tai osittain pengerretty maaperäkäsittelyyn perustuva puhdistamo. Jätevedet puhdistuvat painuessaan rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi, jonka jälkeen puhdistunut vesi kootaan ja johdetaan vesistöön, pieneen vesiuomaan tai päästetään vapaasti maahan. Maasuodattamon lopullisena purkupaikka toimii pääasiassa pintavesi.
Maaimeyttämö
Maahanimeyttämö eli maahan imeytys on maahan kaivettu, peitetty jäteveden käsittelyjärjestelmä. Imeytyksessä jätevesi puhdistuu suodattuessaan luonnollisten maakerrosten läpi ja kulkeutuu sitten lopulta hajautetusti pohjaveteen. Maahanimeyttämö ei Suomen oloissa ole suotava jäteveden käsittelyjärjestelmä, sillä lopullisena purkupaikkana toimii pohjavesi. Varsinais-Suomen Agenda 21 tekemien suositusten mukaan maahan imeytystä ei saisi käyttää ollenkaan pohjavesialueilla tai talousvesikaivojen lähellä. Imeytysosastoa pidetään imeyttämön suositeltavimpana ratkaisuna, koska se voidaan mukauttaa helposti tontin vaatimuksiin ja maastomuotoihin.
Katso myös
Lähteet
- Nummelin, M: Haja-asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmät 27.6.2007. Varsinais-Suomen Agendatoimisto. Viitattu 27.6.2007.