Ero sivun ”Johan Henrik Munck” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ak: Uusi sivu: '''Johan Henrik Munck af Fulkila''' (2. helmikuuta 1748 Mikkeli – 16. syyskuuta 1817 Janakkala) oli suomalainen vapaaherra ja sotilas, joka toimi Uu... |
p nimi |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Johan Henrik Munck af Fulkila''' ([[2. helmikuuta]] [[1748]] [[Mikkeli]] – [[16. syyskuuta]] [[1817]] [[Janakkala]]) oli suomalainen [[vapaaherra]] ja sotilas, joka toimi [[Uudenmaan ja Hämeen lääni]]n maaherrana vuosina 1790–1810.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Munck, Johan Henrik (1748 - 1817)|tekijä=Georg |
'''Johan Henrik Munck af Fulkila''' ([[2. helmikuuta]] [[1748]] [[Mikkeli]] – [[16. syyskuuta]] [[1817]] [[Janakkala]]) oli suomalainen [[vapaaherra]] ja sotilas, joka toimi [[Uudenmaan ja Hämeen lääni]]n maaherrana vuosina 1790–1810.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Munck, Johan Henrik (1748 - 1817)|tekijä=Georg Haggrén|ajankohta=6.9.2001|id=4999|osa=6|sivu=750–751}}</ref> |
||
Munck kuului nuorempaan [[Munck af Fulkila]]n aatelissukuun. Hänen vanhempansa olivat everstiluutnantti Anders Erik Munck af Fulkila ja Hedvig Juliana Wright. Kuningas [[Kustaa III|Kustaa III:n]] hovitallimestarina toiminut [[Adolf Fredrik Munck]] oli hänen veljensä. Munck aloitti sotilasuransa 12-vuotiaana [[Savon jalkaväkirykmentti|Savon jalkaväkirykmentissä]], jossa hänen isänsäkin palveli. Hän siirtyi vuonna 1770 [[Savon jääkäripataljoona]]an ja vuonna 1776 alikapteenina [[Hämeen läänin jalkaväkirykmentti]]in. Hän sai vuonna 1778 vapaaherran arvon, kun kuningas korotti Adolf Fredrik Munckin veljineen vapaaherroiksi. Vuodesta 1780 Munck palveli [[Leskikuningattaren henkirykmentti|Leskikuningattaren henkirykmentin]] majurina ja vuodesta 1785 sen everstiluutnanttina. Hän osallistui rykmentin mukana [[Kustaa III:n sota]]an. Sodan aikana Kustaa III nimitti hänet [[Kenraaliadjutantti|kenraaliadjutantiksi]] ja antoi hänen tehtäväkseen valvoa armeijan lääkintätointa.<ref name="KB" /> |
Munck kuului nuorempaan [[Munck af Fulkila]]n aatelissukuun. Hänen vanhempansa olivat everstiluutnantti Anders Erik Munck af Fulkila ja Hedvig Juliana Wright. Kuningas [[Kustaa III|Kustaa III:n]] hovitallimestarina toiminut [[Adolf Fredrik Munck]] oli hänen veljensä. Munck aloitti sotilasuransa 12-vuotiaana [[Savon jalkaväkirykmentti|Savon jalkaväkirykmentissä]], jossa hänen isänsäkin palveli. Hän siirtyi vuonna 1770 [[Savon jääkäripataljoona]]an ja vuonna 1776 alikapteenina [[Hämeen läänin jalkaväkirykmentti]]in. Hän sai vuonna 1778 vapaaherran arvon, kun kuningas korotti Adolf Fredrik Munckin veljineen vapaaherroiksi. Vuodesta 1780 Munck palveli [[Leskikuningattaren henkirykmentti|Leskikuningattaren henkirykmentin]] majurina ja vuodesta 1785 sen everstiluutnanttina. Hän osallistui rykmentin mukana [[Kustaa III:n sota]]an. Sodan aikana Kustaa III nimitti hänet [[Kenraaliadjutantti|kenraaliadjutantiksi]] ja antoi hänen tehtäväkseen valvoa armeijan lääkintätointa.<ref name="KB" /> |
||
Versio 23. helmikuuta 2020 kello 21.02
Johan Henrik Munck af Fulkila (2. helmikuuta 1748 Mikkeli – 16. syyskuuta 1817 Janakkala) oli suomalainen vapaaherra ja sotilas, joka toimi Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherrana vuosina 1790–1810.[1]
Munck kuului nuorempaan Munck af Fulkilan aatelissukuun. Hänen vanhempansa olivat everstiluutnantti Anders Erik Munck af Fulkila ja Hedvig Juliana Wright. Kuningas Kustaa III:n hovitallimestarina toiminut Adolf Fredrik Munck oli hänen veljensä. Munck aloitti sotilasuransa 12-vuotiaana Savon jalkaväkirykmentissä, jossa hänen isänsäkin palveli. Hän siirtyi vuonna 1770 Savon jääkäripataljoonaan ja vuonna 1776 alikapteenina Hämeen läänin jalkaväkirykmenttiin. Hän sai vuonna 1778 vapaaherran arvon, kun kuningas korotti Adolf Fredrik Munckin veljineen vapaaherroiksi. Vuodesta 1780 Munck palveli Leskikuningattaren henkirykmentin majurina ja vuodesta 1785 sen everstiluutnanttina. Hän osallistui rykmentin mukana Kustaa III:n sotaan. Sodan aikana Kustaa III nimitti hänet kenraaliadjutantiksi ja antoi hänen tehtäväkseen valvoa armeijan lääkintätointa.[1]
Lokakuussa 1790 Munck nimitettiin Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherraksi korvamaan Carl Gustaf Armfelt, joka oli erotettu Anjalan liittoon kuulumisen vuoksi. Maaherrana Munck oli vanhoillinen kurinpitäjä. Hän osallistui sukunsa edustajana vuoden 1792 säätyvaltiopäiville Gävlessä. Suomen sodan aikana Munck ryhtyi yhteistoimintaan venäläisten miehitysjoukkojen kanssa, jotka saapuivat Hämeenlinnaan jo sodan alkuvaiheessa maaliskuussa 1808, ja hän saavutti venäläisten ylipäällikön Friedrich Wilhelm von Buxhoevdenin luottamuksen. Munck osallistui Porvoon valtiopäiville vuonna 1809. Hän anoi kesällä 1809 eroa maaherran virasta ikänsä ja sairaalloisuutensa perusteella, mutta ero myönnettiin vasta keväällä 1810. Hän osti sen jälkeen Janakkalan Hyvikkälän kartanon ja vietti siellä eläkepäivänsä.[1]
Johan Henrik Munck oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli vuosina 1780–1782 Sofia Gustava Taube, joka kuoli hyvin nuorena. Toinen puoliso oli vuodesta 1792 vapaaherratar Catarina Sofia Fleming af Liebelitz. Jälkimmäisestä avioliitosta syntyi viisi lasta, joista yksi oli jalkaväenkenraali Johan Reinhold Munck.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Georg Haggrén: ”Munck, Johan Henrik (1748 - 1817)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 750–751. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9. Teoksen verkkoversio.