Ero sivun ”Suomen Akatemia” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
222 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
UVF ym.
(Neljän sijasta kolme toimikuntaa)
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
(UVF ym.)
{{Tämä artikkeli|kertoo opetusministeriön alaisesta organisaatiosta. Tieteellisestä seurasta katso artikkelia [[Suomalainen Tiedeakatemia]].}}
[[Tiedosto:Suomen Akatemia Logo.svg|200px|right]]
'''Suomen Akatemia''' (lyhennelyh. '''SA''';<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 20.12.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.1.2014}}</ref> {{k-sv|Finlands Akademi}}) on [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö]]n hallinnonalaan kuuluva tutkimusrahoituksen ja tiedepolitiikan asiantuntijaorganisaatio.
 
==Tehtävä==
Akatemian toiminnan perusarvona on toimia tieteen parhaaksi. Akatemia pyrkii kaikessa toiminnassaan luotettavuuteen, puolueettomuuteen, avoimuuteen, vuorovaikutteisuuteen ja huippuasiantuntemuksen hyödyntämiseen.{{lähde|http://www.aka.fi/fi/akatemia/suomen-akatemia-lyhyesti/}}
 
Suomen Akatemia määrittelee tehtäväkseen korkeatasoisen [[tiede|tieteellisen]] tutkimuksen rahoituksen, tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana toimimisen sekä tieteen ja tutkimustyön aseman vahvistamisen. Vuonna 2017 Suomen Akatemia rahoitti tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Akatemian tutkimusrahoituksella rahoitetaan vuosittain 2 700 henkilötyövuotta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/ | Nimeke = Suomen Akatemia – Tietoa Akatemiasta | Julkaisija = Suomen Akatemia | Viitattu = 25.2.2015}}</ref>
 
Rahoitusmuodoista tärkeimpiä ovat yleiset tutkimushankkeet, tutkimusohjelmat, huippuyksikköohjelmat sekä tutkijan tehtävät. Suomen Akatemia muun muassa myöntää määräaikaisia, arvostettuja [[akatemiaprofessori]]n ja [[akatemiatutkija]]n tehtäviä sekä rahoittaa [[tutkijatohtori]]n projekteja. Uutena rahoitusmuotoja Akatemialle on tullut strategisen tutkimuksen rahoitus. Sen tavoitteena on tukea tiedolla johtamista sekä tarjota ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen.
[[Suomen tasavallan presidentti|Tasavallan presidentti]] myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen [[Akateemikko|akateemikon]] arvonimen ansioituneelle suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tieteenharjoittajalle. Suomalaisia tieteen akateemikkoja voi olla yhtä aikaa 16, ulkomaisten määrää ei ole rajoitettu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Akateemikot/ | Nimeke = Akateemikot | Julkaisija = Suomen Akatemia | Viitattu = 25.2.2015}}</ref>
 
Niin sanotun ''vanhan akatemian'' aikana vuosina 1947–1969 Suomen Akatemian muodostivat akateemikon virkaa hoitaneet tieteen ja taiteen akateemikot.<ref>{{kirjaviiteKirjaviite | Tekijä Nimeke= Akateemikot 2004 / Academians | Sivu = 26 | Luku = Akateemikon virat | Julkaisija = Suomen akatemia | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2004 | www = http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/Academicians2004.pdf}}</ref>
 
==Organisaatio==
Ensimmäinen laki Suomen Akatemiasta säädettiin 20. tammikuuta 1939,<ref name=Kronikka>{{kirjaviite | Tekijä = Tiainen, Jorma O. ym. | Nimeke = Vuosisatamme kronikka | Sivut = 158–159 | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1986 | Tunniste = ISBN 951-20-2893-X}}</ref> mutta se ei tullut koskaan voimaan. Sen mukaan akatemiaan olisi kuulunut kuusi tasavallan presidentin valtioneuvoston esityksestä nimittämää [[akateemikko]]a.<ref name=Kronikka /> [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] vuoksi lain voimaantuloa lykättiin useamman kerran, ja vuonna 1942 säädettiin, että sen piti tulla voimaan vuoden 1950 alussa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Tiitta, Allan| Nimike= Suomen Akatemian historia I: 1948-1969: Huippuyksilöitä ja Toimikuntia| Julkaisija= Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisu n:o 763 | Sivu = 37 | Vuosi= 2004 | Tunniste= ISBN 951-746-606-4}}</ref>
 
Rauhan palattua [[Leo Sario]] ryhtyi tarmokkaasti toimiin Suomen akatemian perustamiseksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Lehto, Olli | Nimeke = Korkeat maailmat,: Rolf Nevanlinnan elämä | Sivu = 208 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-1-17200-X}}</ref> Vuonna 1946 hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi.<ref>''Suomen Akatemian historia I'', s. 50–51.</ref> Tämän esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä [[Alpo Lumme]] ja suuri joukko muita kansanedustajia teki [[lakialoite|lakialoitteen]], jonka mukaan samassa yhteydessä olisi perustettava Suomen Akatemia<ref name=aloite>{{kirjaviite | Nimeke = Valtiopäivät 1946,: Liitteet II | Luku = Lakialoite n:o 42: Ehdotus laiksi Suomen akatemiasta ja valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi | Julkaisija = Valtioneuvoston kirjapaino | Vuosi = 1947}}</ref> pitkälti Sarion ehdottamassa muodossa.
 
Esikuvina Suomen akatemialle olivat ulkomaiset akatemiat kuten [[Neuvostoliiton tiedeakatemia]] ja erityisesti Ranskassa 1700-luvulta saakka toiminut [[Institut de France]].<ref name=aloite /> Aloite aiheutti eduskunnassa runsaasti kiistelyä. Varsinkin [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]] vastusti Akatemian perustamista, sillä puolueessa pelättiin akateemikoiksi nimitettävän ainoastaan vanhoja oikeistolaisia kulttuurin johtohahmoja, joita he pitivät [[Natsi-Saksa]]n myötäilijöinä ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vastustajina.<ref>Suomen Akatemian historia, s. 52</ref> Silloinen opetusministeri [[Eino Kilpi]] taas piti monia muita sivistystoimen hankkeita silloisissa oloissa kiireellisempinä.<ref>Suomen Akatemian historia, s. 55</ref> Eduskunta kuitenkin hyväksyi aloitteen ja laki vahvistettiin vuonna 1947.<ref>Valtiopäivät 1947, pöytäkirjat.</ref>
 
Tämän lain mukainen Suomen Akatemia, niin sanottu ''vanha akatemia'' aloitti toimintansa huhtikuussa 1948. Sen tarkoituksena oli korkeimman hengenviljelyn edistäminen Suomessa.<ref name=UusiTieto>{{kirjaviiteKirjaviite | Nimeke = Uusi tietosanakirja, 19. osa (SPE–SUO) | Sivu = 420–421 | Luku = Suomen Akatemia | Julkaisija = Tietosanakirja Oy | Vuosi = 1965}}</ref> Siinä oli 12 [[akateemikko|akateemikon]] virkaa, joiden haltijoista neljän tuli edustaa [[luonnontieteet|luonnontieteitä]], kolmen [[humanistiset tieteet|humanistisia tieteitä]] ja kolmen taiteita. Loput kaksi virkaa olivat alaltaan vaihtuvia.<ref name=UusiTieto /><ref>''Suomen Akatemian historia'', s. 71.</ref> Täysilukuinen akatemia oli kuitenkin vain vuosina 1955–1964; aina muulloin oli osa akateemikon viroista avoinna.<ref>''Suomen Akatemian historia'', s. 678.</ref> Akateemikot nimitti [[tasavallan presidentti]] erityisen ''akatemialautakunnan'' esityksestä, johon valitsivat edustajansa [[Helsingin yliopisto]], [[Turun yliopisto]], [[Åbo Akademi]], [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu]] ja eräät tiede- ja kulttuurijärjestöt. Akateemikkojen [[eroamisikä]] oli 70 vuotta.<ref name=UusiTieto />
 
Akatemian esimiehinä toimivat [[A. I. Virtanen]] 1948–1963, [[Paavo Ravila]] 1963, [[Alvar Aalto]] 1963–1968 ja [[Georg Henrik von Wright]] vuodesta 1968.<ref>''Suomen Akatemian historia'', s. 680.</ref>
 
Akateemikkojen tehtävänä oli oman alansa kaikinpuolinen edistäminen, nuoremman tutkija- ja taiteilijapolven opastus ja ennen kaikkea oma luova työ.<ref name=UusiTieto /> Tarkoituksena oli erityisesti, että kaikkein etevimmät tieteilijät voisivat keskittyä tutkimustyöhön sen sijaan, että heidän olisi yliopiston [[professori|professoreina]] toimiessaan käytettävä runsaasti aikaa ja voimia muun muassa [[luento]]ihin ja niiden valmisteluihin, kokeiden, [[pro gradu]] -töiden ja [[väitöskirja|väitöskirjojen]] tarkastamiseen sekä hallinnollisiin tehtäviin.<ref name=aloite /> Yhteisönä akatemialla ei ollut lakisääteisiä tehtäviä, mutta se teki aloitteet muun muassa [[Valtion tieteelliset toimikunnat|valtion tieteellisten toimikuntien]], [[tieteen ministeriöneuvosto]]n ja [[Atomienergianeuvosto]]n perustamiseksi.<ref name=UusiTieto />
 
Suomen Akatemian yhteydessä toimi vuosina 1949–1970 myös [[Kielitoimisto]],<ref>{{kirjaviiteKirjaviite | Nimeke = Facta, 15. osa (SIS–SUO) | Sivu = 461–462 | Luku = Suomen Akatemia | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1985 | Tunniste Isbn= ISBN 951-0-10236-9}}</ref>, joka nykyisin on osa [[Kotimaisten kielten keskus]]ta (Kotus).<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/kielitoimisto | Nimeke = Kielitoimisto | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 13.3.2015}}</ref>
 
Presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonen]] herätti valtioneuvoston istunnossa joulukuussa 1964 kysymyksen Suomen Akatemiaa koskevan lain kumoamisesta, jolloin sille myönnetyt varat olisi voitu myöntää tarkoituksenmukaisemmin tieteellisen tutkimuksen ja luovan työn edistämiseksi.<ref name=UusiTieto /> Kysymys Suomen Akatemian lakkauttamisesta oli tämän jälkeen vireillä useiden vuosien ajan, eikä siihen enää vuoden 1965 jälkeen nimitetty uusia akateemikkoja.<ref name=Fokus />
 
Vuoden 1970 alussa tuli voimaan uusi laki tieteellisen tutkimuksen järjestelystä.<ref name=Fokus>{{kirjaviiteKirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra–Su) | Sivu = 3968 | Luku = Suomen Akatemia | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste Isbn= ISBN 951-1-01236-3}}</ref> Vuonna 1948 perustettu Suomen akatemia lakkautettiin, mutta silloiset akateemikot säilyttivät palkkaetunsa.<ref name=Fokus /> Samalla perustettiin opetusministeriön alainen, myös Suomen Akatemian nimellä tunnettu ''tieteen keskustoimikunta'' sekä joukko eri tieteenhaarojen toimikuntia.<ref name=Fokus /> Taidehallinto ei uuteen Suomen Akatemiaan enää kuulunut.<ref>{{kirjaviiteKirjaviite | Tekijä = Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka | Nimeke = Historian suursanakirja | Sivu = 492 | Luku = Suomen Akatemia | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Tunniste Isbn= ISBN 951-0-22044-2}}</ref>
 
Vuonna 1994 tehtiin suurempi organisaationmuutos: Tieteen keskustoimikunta korvaantui Suomen Akatemian hallituksella, jota johtaa tasavallan presidentin nimittämä pääjohtaja. Akatemian toimikuntien määrä supistettiin neljään.
 
==Kirjallisuus==
* {{Kirjaviite | Tekijä= Tiitta, Allan| Nimike= Suomen Akatemian historia I: 1948–1969: Huippuyksilöitä ja Toimikuntia| Julkaisija= Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden SeuraSeuran julkaisu n:o 763 | Vuosi= 2004 | Tunniste= ISBN 951-746-606-4}}
* Pohls, Marita: ''Suomen Akatemian historia II, 1970–1988: Marita Pohls. Yhteiskunta ja tutkimus.'' Suomalaisen Kirjallisuuden SKSSeura 2005
* Heikkilä, Hannu: ''Suomen Akatemian historia III, 1989–2003: Hannu Heikkilä. Kilpailu ja yhteistyö.'' Suomalaisen Kirjallisuuden SKSSeura 2007
 
== Aiheesta muualla ==
* [httpshttp://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/ Virallinen kotisivu.]
* [http://www.tietysti.fi/ Suomen Akatemian Tietysti.fi -verkkosivusto kertoo tieteestä, tutkimuksesta ja tutkijan työstä yleistajuisesti.]
* [http://www.apropos.fi/ Suomen Akatemia julkaisee ''A propos'' -verkkolehteä.]
* [http://www.aka.fi/viksu/ Suomen Akatemian Viksu -tiedekilpailu lukiolaisille.]
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090922 Laki Suomen Akatemiasta (922/2009).] Finlex.
* {{UVF|FinlandsAkademi Finlands Akademi}}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
24 896

muokkausta

Navigointivalikko