Ero sivun ”Sinfoniaorkesteri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: seulottavat huutamista Visuaalinen muokkaus |
Kumottu muokkaus 18725801, jonka teki 80.75.104.35 (keskustelu), ei kuulu tähän artikkeliin, kopioitu toisesta artikkelista Merkkaus: Kumoaminen |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
*[[Vaskipuhallin|vaskipuhaltimet]] (2–8 [[käyrätorvi|käyrätorvea]], 2–5 [[trumpetti]]a, 3 [[pasuuna]]a, [[tuuba]]) |
*[[Vaskipuhallin|vaskipuhaltimet]] (2–8 [[käyrätorvi|käyrätorvea]], 2–5 [[trumpetti]]a, 3 [[pasuuna]]a, [[tuuba]]) |
||
*[[Lyömäsoitin|lyömäsoittimet]] ([[patarummut]], [[lautanen (soitin)|lautaset]], [[bassorumpu]], [[tamtam]], [[triangeli]], [[kellopeli]], [[putkikellot]], [[ksylofoni]], [[marimba]], jne.) |
*[[Lyömäsoitin|lyömäsoittimet]] ([[patarummut]], [[lautanen (soitin)|lautaset]], [[bassorumpu]], [[tamtam]], [[triangeli]], [[kellopeli]], [[putkikellot]], [[ksylofoni]], [[marimba]], jne.) |
||
*muut soittimet (1–2 [[harppu]]a, [[celesta]], [[piano]] jne.) |
*muut soittimet (1–2 [[harppu]]a, [[celesta]], [[piano]] jne.) |
||
= Ääni ja laulaminen = |
|||
= Laulajien äänialat = |
|||
Äänialoihin jaottelua käytetään erityisesti klassisessa musiikissa jaottelemaan oopperalaulajia erilaisiin rooleihin. Äänialajako määrittää löyhästi sävelkorkeuksia, joilta tietty ääniala laulaa, mutta vielä tärkeämpää kuin se, miten korkealle tai matalalle laulaja pääsee, on äänenväri. |
|||
'''Sopraano''' on naisten korkein ääniala. Se on soinniltaan kirkas. Sopraano on naisilla yleisin. |
|||
'''Mezzosopraano''' on naisten väliääniala. Siinä on tummempi sointi kuin sopraanossa, mutta kuitenkin selkeä kirkkaus verrattuna alttoon. Tämä on kaikkein harvinaisin ääniala. |
|||
'''Altto''' on naisten matalin ääniala. Äänenvärikin on tumma, pehmeä ja paksu. |
|||
'''Tenori''' on miesten korkein ääniala. Se on kirkas, korkea ja soinnikas. Oopperoissa tenorit laulavat usein sankariroolit, joten siitä tulee nimitys sankaritenori. |
|||
'''Baritoni''' on miesten väliääniala. Se on miehillä itse asiassa kaikkein yleisin. Baritoni pääsee korkealle, mutta hänen äänessään on kuitenkin tummahko sointi. |
|||
'''Basso''' on miesten matalin ääniala. Ääni on todella matala, paksu ja tumma soinniltaan. Yleensä basson tunnistaminen ei ole hankalaa. |
|||
Me käytämme kuuntelutehtävissä vain sekakuoron äänialajakoa, eli sopraano, altto, tenori ja basso! |
|||
Populaarimusiikissa äänialoja ei yleensä luokitella jyrkästi, mutta ääniä kuitenkin kuvaillaan lainaten klassisen musiikin äänialoja. |
|||
Kun kuuntelet populaarimusiikkia, on hyvä myös kuunnella laulajan äänen parasta sointialuetta. |
|||
Esimerkiksi monet kirkasääniset (sopraano-)laulajat laulavat myös matalalle, mutta ääni muuttuu vuotoiseksi ja hieman kähiseväksi, kun he laulavat oman parhaan sointialueensa ulkopuolella. Alttolaulajilla tilanne voi olla päinvastainen, korkealla käytetään ohennetta, matalalla ääni soi täyteläisesti. |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 12. helmikuuta 2020 kello 14.46
Sinfoniaorkesteri on yksi länsimaisen taidemusiikki-instituution kulmakivistä. Sinfoniaorkesteri sisältää soittimia useimmista soitinryhmistä, vähintään jousista ja puhaltimista, ja esittää sinfonioita ja muita laajamittaiselle orkesterille sävellettyjä orkesteriteoksia, muun muassa konserttoja. Lisäksi monet eurooppalaiset sinfoniaorkesterit toimivat oopperaorkestereina.
Orkesteria johtaa nykyisin yleensä kapellimestari. Vielä 1800-luvun alkupuolella orkesterin johtamisesta vastasi usein konserttimestari tai cembalisti. Nykyisinkin on tosin olemassa joitain orkestereita, jotka soittavat ilman kapellimestaria. Viime vuosina useat instrumentalistit ovat myös halunneet kokeilla orkesterin johtajina ja palanneet vanhaan käytäntöön johtaa pianon äärestä tai konserttimestarin paikalta.
Sinfoniaorkesterin kokoonpano vaihtelee teoskohtaisesti. Yhteensä soittajia on nykyaikaisissa orkestereissa tavallisesti 70–100. Tyypillinen sinfoniaorkesteri koostuu seuraavista soitinryhmistä:
- jouset (16–30 viulua, 8–12 alttoviulua, 8–12 selloa, 5–8 kontrabassoa)
- puupuhaltimet (2–3 huilua, 2–3 oboeta, 2–3 klarinettia, 2–3 fagottia; piccolohuilu, englannintorvi, bassoklarinetti, kontrafagotti)
- vaskipuhaltimet (2–8 käyrätorvea, 2–5 trumpettia, 3 pasuunaa, tuuba)
- lyömäsoittimet (patarummut, lautaset, bassorumpu, tamtam, triangeli, kellopeli, putkikellot, ksylofoni, marimba, jne.)
- muut soittimet (1–2 harppua, celesta, piano jne.)
Aiheesta muualla
- Tamminen, Tatu: Orkesterit ja yhtyeet Yle - Orkesterikone. 26.11.2015. Viitattu 4.10.2018.
- Orkesterikone soittaa Jean Sibeliuksen Finlandiaa Yle - Orkesterikone. 18.12.2015. Viitattu 4.10.2018.