Ero sivun ”Satakunnan lennosto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kirjoitusvirhe "suojausyksikkö" sanassa
täyd
Rivi 12: Rivi 12:
| koko =
| koko =
| tukikohta = Pirkkala, Aitovuori
| tukikohta = Pirkkala, Aitovuori
| kalusto = mm. F/A-18 Hornet
| kalusto =
| lempinimi =
| lempinimi =
| motto =
| motto =
| värit =
| värit =
| marssi =
| marssi = Mikko Sirén: Lentäjän marssi
| maskotti =
| maskotti =
| taistelut =
| taistelut =
| vuosipäivät =
| vuosipäivät = 1. elokuuta
| ansiomerkit =
| ansiomerkit =
| nykyinen_komentaja = Aki Heikkinen<br>2019–
| nykyinen_komentaja = Aki Heikkinen<br>2019–
| tunnetut_komentajat = Heikki Nikunen
| tunnetut_komentajat = Heikki Nikunen
}}
}}
'''Satakunnan lennosto''' ('''SATLSTO''', vanha lyhenne SatLsto) on yksi [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] [[valmiusyhtymä|valmiusyhtymistä]], jonka päätukikohta sijaitsee [[Tampere-Pirkkalan lentoasema]]lla [[Pirkkala]]ssa. Pirkkala kuuluu nykyisin [[Pirkanmaan maakunta]]an, mutta kuului ennen [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnan historialliseen maakuntaan]]. [[Lennosto]]n toiminta-alueeseen kuuluvat [[Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto|Länsi- ja Sisä-Suomi]], [[Lounais-Suomen aluehallintovirasto|Lounais-Suomi]] sekä läntinen [[Etelä-Suomen aluehallintovirasto|Etelä-Suomi]].{{Lähde}}
'''Satakunnan lennosto''' ('''SATLSTO''', vanha lyhenne SatLsto) on [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] [[valmiusyhtymä|valmiusyhtymä]], jonka päätukikohta sijaitsee [[Tampere-Pirkkalan lentoasema]]lla [[Pirkkala]]ssa. Lennoston tehtävänä on ilmatilan valvonta ja vartiointi sekä erilaiset koulutustehtävät.


Vuonna 2013 Satakunnan lennostossa palvelee palkattua henkilöstöä noin 440 ja [[Suomen asevelvollisuus|varusmiespalvelustaan]] suorittavia asevelvollisia on noin n. 180. Sen pääkalustona ovat kuljetus- ja yhteyskoneet. Aikaisemmin lennostossa toimi myös [[F-18_Hornet|Hornet]]-torjuntahävittäjiä, jotka vuonna 2015 siirtyivät [[Lapin lennosto|Lapin]] ja [[Karjalan lennosto]]ihin.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Hävittäjät pois Pirkkalasta | Osoite = http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194721275552/artikkeli/havittajat+pois+pirkkalasta.html | Julkaisija = Aamulehti|Ajankohta =8.2.2012}}</ref>
Vuonna 2013 Satakunnan lennostossa palvelee palkattua henkilöstöä noin 440 ja [[Suomen asevelvollisuus|varusmiespalvelustaan]] suorittavia asevelvollisia on noin n. 180. Sen pääkalustona ovat kuljetus- ja yhteyskoneet. Aikaisemmin lennostossa toimi myös [[F-18_Hornet|Hornet]]-torjuntahävittäjiä, jotka vuonna 2015 siirtyivät [[Lapin lennosto|Lapin]] ja [[Karjalan lennosto]]ihin.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Hävittäjät pois Pirkkalasta | Osoite = http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194721275552/artikkeli/havittajat+pois+pirkkalasta.html | Julkaisija = Aamulehti|Ajankohta =8.2.2012}}</ref>


== Organisaatio ja johto ==
== Organisaatio ja johto ==
Hallinnollisesti joukko-osastona Tampereen varuskuntaan kuuluvan lennoston organisaation muodostavat:{{Lähde}}
Hallinnollisesti joukko-osastona [[Tampereen varuskunta]]an kuuluvan lennoston organisaation muodostavat:{{Lähde}}
* Esikunta (E/SATLSTO)
* Esikunta (E/SATLSTO)
* Ilmataistelukeskus
* Ilmataistelukeskus
Rivi 62: Rivi 62:


== Historia ==
== Historia ==
Luutnantti [[Väinö Mikkola]] perusti 26. kesäkuuta 1918 [[Sortavala]]ssa lentotiedustelutehtäviin [[I kenttälentoasema]]n, mistä voidaan katsoa lennoston historian alkavan. Kenttälentoasemasta tuli itsenäinen yksikkö 1. elokuuta. Se yhdistettiin 1. tammikuuta 1938 [[Lentoasema 4|lentoasema 4:n]] ja [[Lentoasema 5|lentoasema 5:n]] kanssa muodostettaessa [[lentorykmentti 1]]. Rykmentti hajoitettiin liikekannallepanossa kesäkuussa 1941 ja sen laivueet alistettiin maavoimille. Rykmentti perustettiin uudelleen 3. toukokuuta 1942 ja sille alistettiin maayhteistoimintalaivueet. Sotatoimien päätyttyä ja ilmavoimia uudelleen organisoitaessa rykmentistä muodostettiin [[2. lennosto]] 1. joulukuuta 1952. Lennosto sai maakunnallisen nimen Satakunnan lennosto 1. syyskuuta 1957.<ref>Airio et al 2008 s. 282</ref>
{{Lähteetön}}
Satakunnan lennosto perustettiin alun perin [[Sortavala]]ssa vuonna 1918 ja sen toiminta siirtyi Suur-Merijoelle 1938. Hieman myöhemmin vuonna 1940 yksikkö hajotettiin talvisodan jälkeen ja perustettiin uudelleen Aunuksessa 1942. Se siirrettiin [[Pori]]in syksyllä 1944, jolloin konekalustona oli [[Messerschmitt Bf 109]].


Suomen ensimmäiset suihkuhävittäjät, [[de Havilland Vampire]]t tulivat lennoston käyttöön vuonna 1953. Satakunnan lennosto -nimi otettiin käyttöön 1957. Ensimmäiset [[Fouga Magister]] -suihkuharjoitushävittäjät tulivat lennoston käyttöön 1958. Lennoston [[esikunta]] siirrettiin Tampereelle 1965.
Suomen ensimmäiset suihkuhävittäjät, [[de Havilland Vampire]]t tulivat lennoston käyttöön vuonna 1953. Ensimmäiset [[Fouga Magister]] -suihkuharjoitushävittäjät tulivat lennoston käyttöön 1958. Lennoston esikunta siirrettiin Tampereelle 1965.


Ensimmäiset [[BAe Hawk]] -suihkuharjoitushävittäjät otettiin lennoston käyttöön 1980. Hävittäjälentolaivue 21 siirtyi lennoston perässä Pirkkalaan 1985. 10 vuotta myöhemmin ensimmäiset [[F/A-18 Hornet]] -torjuntahävittäjät tulivat lennoston käyttöön 1995. Lennostoon kuuluva Viestikeskus 3 oli tässä vaiheessa uudelleennimetty 3. Pääjohtokeskukseksi. 3. Pääjohtokeskus lakkautettiin puolustusvoimauudistuksessa.
Ensimmäiset [[BAe Hawk]] -suihkuharjoitushävittäjät otettiin lennoston käyttöön 1980. Hävittäjälentolaivue 21 siirtyi lennoston perässä Pirkkalaan 1985. Kymmenen vuotta myöhemmin ensimmäiset [[F/A-18 Hornet]] -torjuntahävittäjät tulivat lennoston käyttöön 1995. Lennostoon kuuluva Viestikeskus 3 oli tässä vaiheessa uudelleennimetty 3. Pääjohtokeskukseksi. 3. Pääjohtokeskus lakkautettiin puolustusvoimauudistuksessa.

=== Hävittäjälentolaivue 21 ===
Lennoston operatiivinen [[joukkoyksikkö]] [[Hävittäjälentolaivue 21]] (HÄVLLV 21) jakautui [[lentue]]isiin, joihin oli sijoitettuna lennoston lentokalusto (Hornet, Pilatus sekä Vinka). Laivueen symboli (mm. hihamerkeissä) on [[sääksi]]. Laivue lakkautettiin [[Puolustusvoimauudistus|puolustusvoimauudistuksessa]] joulukuussa 2014.{{Lähde}}


=== Puolustusvoimauudistus 2012-2014 ===
=== Puolustusvoimauudistus 2012-2014 ===
Rivi 78: Rivi 74:


== Komentajat ==
== Komentajat ==
Lennoston komentajina ovat olleet:<ref>Airio et al 2008 s. 283</ref>
Lennoston komentajana aloitti 1.3.2019 eversti Aki Heikkinen.{{Lähde}}

Aikaisemmat komentajat:{{Lähde}}
* everstiluutnantti Reino Turkki (1913–1968) 1956–1957
* everstiluutnantti Reino Turkki (1913–1968) 1956–1957
* [[everstiluutnantti]] Mikael Somppi (s. 1914) 1957
* everstiluutnantti Mikael Somppi (s. 1914) 1957-1958
* eversti Kalervo Mustonen (1918–1989) 1958-64 ja 1966–67
* everstiluutnantti Kalervo Mustonen (1918–1989) 1958-64
* everstiluutnantti Alpo Hirvonen (s. 1922) 1964–1966
* everstiluutnantti Alpo Hirvonen (s. 1922) 1964–1966
* eversti Kalervo Mustonen 1966-1967
* eversti Martti Uotinen (s. 1922) 1967–1968
* eversti Martti Uotinen (s. 1922) 1967–1968
* eversti Eero Salmela (1920–1999) 1968–1969
* eversti Eero Salmela (1920–1999) 1968–1969
Rivi 98: Rivi 93:
* eversti Pekka Hiltunen (s. 1955) 1998 – 2006
* eversti Pekka Hiltunen (s. 1955) 1998 – 2006
* eversti [[Kari Janhunen]] (s. 1960) 2007 – 2010
* eversti [[Kari Janhunen]] (s. 1960) 2007 – 2010
* eversti [[Kim Jäämeri]] (s. 1964) 1.1.2011 – 30.6.2012
* eversti [[Kim Jäämeri]] (s. 1964) 1.1.2011 – 30.6.2012{{lähde}}
* eversti [[Sampo Eskelinen]] (s. 1964) 1.7.2012 - 31.3.2014
* eversti [[Sampo Eskelinen]] (s. 1964) 1.7.2012 - 31.3.2014{{lähde}}
* eversti Pauli Rantamäki (s.1963) 1.4.2014 - 28.2.2015
* eversti Pauli Rantamäki (s.1963) 1.4.2014 - 28.2.2015{{lähde}}
* eversti Juha-Pekka Keränen (s.1968) 1.3.2015 - 31.7.2017
* eversti Juha-Pekka Keränen (s.1968) 1.3.2015 - 31.7.2017{{lähde}}
* eversti Petteri Seppälä (s.1969) 1.8.2017 - 28.2.2019
* eversti Petteri Seppälä (s.1969) 1.8.2017 - 28.2.2019{{lähde}}
*eversti Aki Heikkinen 1.3.2019 alkaen
*eversti Aki Heikkinen 1.3.2019 alkaen{{lähde}}


== Lähteet ==
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Airio, Pentti, Haavisto, Lauri ja Vuoli, Jukka | Nimeke = [[Suomen Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet]] | Vuosi = 2008 | Selite = Sotamuseon julkaisuja 1/2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sotamuseo | Isbn = 9789512518852 }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Versio 10. helmikuuta 2020 kello 19.56

Satakunnan lennosto
Satakunnan lennoston lippu
Satakunnan lennoston lippu
Toiminnassa 1918–
Valtio Suomi
Puolustushaarat Suomen ilmavoimat
Rooli valmiusyhtymä
Tukikohta Pirkkala, Aitovuori
Marssi Mikko Sirén: Lentäjän marssi
Vuosipäivät 1. elokuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja Aki Heikkinen
2019–
Tunnettuja komentajia Heikki Nikunen

Satakunnan lennosto (SATLSTO, vanha lyhenne SatLsto) on Suomen ilmavoimien valmiusyhtymä, jonka päätukikohta sijaitsee Tampere-Pirkkalan lentoasemalla Pirkkalassa. Lennoston tehtävänä on ilmatilan valvonta ja vartiointi sekä erilaiset koulutustehtävät.

Vuonna 2013 Satakunnan lennostossa palvelee palkattua henkilöstöä noin 440 ja varusmiespalvelustaan suorittavia asevelvollisia on noin n. 180. Sen pääkalustona ovat kuljetus- ja yhteyskoneet. Aikaisemmin lennostossa toimi myös Hornet-torjuntahävittäjiä, jotka vuonna 2015 siirtyivät Lapin ja Karjalan lennostoihin.[1]

Organisaatio ja johto

Hallinnollisesti joukko-osastona Tampereen varuskuntaan kuuluvan lennoston organisaation muodostavat:lähde?

  • Esikunta (E/SATLSTO)
  • Ilmataistelukeskus
  • Tukilentolaivue
  • Lentotekniikkalaivue
  • Viestitekniikkakeskus (VTKESK, entinen viestikorjaamo / VTK)
  • Huoltokeskus (HKESK, entinen Ilmavoimien päävarikko)
  • Suojausyksikkö (SYKS, entinen Tukikohtakomppania)

Lennoston esikuntapäällikkönä on everstiluutnantti Mika Hakanen. Aikaisempia esikuntapäälliköitä:lähde?

  • Tuure Lehtoranta,
  • Tommi Keränen,
  • Antti Koskela,
  • Kari Partinen,
  • Mikko Kauppala,
  • Anssi Saarikoski,
  • Pauli Rantamäki,
  • Juha-Pekka Pystynen
  • Martti Uotinen.

Yksiköistä 1960-luvulla perustettu 3. pääjohtokeskus (vuoteen 1993 asti Viestikeskus 3, VKesk 3) vastasi Etelä-Suomen ilmatilan valvonnasta ja tunnistuslentoja suorittavien hävittäjäkoneiden johtamisesta. Fyysisesti pääjohtokeskus sijaitsee luolatiloissa Tampereen Olkahisissa Finavian alaisen Suomen aluelennonjohdon yhteydessä. Keskuksen alaisuuteen kuuluu myös tutka-asemia, jotka sijaitsevat ympäri Länsi- ja Sisä-, Lounais- sekä läntistä Etelä-Suomea. Keskivalvontatutkat (Keva) on hankittu Suomeen 1970-luvulla.[2]

Tukikohtakomppania

Lennostossa palvelee vuosittain n. 180 varusmiestä. Heidät koulutetaan tukikohtakomppaniassa, jonka koulutushaarat ovat:lähde?

Historia

Luutnantti Väinö Mikkola perusti 26. kesäkuuta 1918 Sortavalassa lentotiedustelutehtäviin I kenttälentoaseman, mistä voidaan katsoa lennoston historian alkavan. Kenttälentoasemasta tuli itsenäinen yksikkö 1. elokuuta. Se yhdistettiin 1. tammikuuta 1938 lentoasema 4:n ja lentoasema 5:n kanssa muodostettaessa lentorykmentti 1. Rykmentti hajoitettiin liikekannallepanossa kesäkuussa 1941 ja sen laivueet alistettiin maavoimille. Rykmentti perustettiin uudelleen 3. toukokuuta 1942 ja sille alistettiin maayhteistoimintalaivueet. Sotatoimien päätyttyä ja ilmavoimia uudelleen organisoitaessa rykmentistä muodostettiin 2. lennosto 1. joulukuuta 1952. Lennosto sai maakunnallisen nimen Satakunnan lennosto 1. syyskuuta 1957.[3]

Suomen ensimmäiset suihkuhävittäjät, de Havilland Vampiret tulivat lennoston käyttöön vuonna 1953. Ensimmäiset Fouga Magister -suihkuharjoitushävittäjät tulivat lennoston käyttöön 1958. Lennoston esikunta siirrettiin Tampereelle 1965.

Ensimmäiset BAe Hawk -suihkuharjoitushävittäjät otettiin lennoston käyttöön 1980. Hävittäjälentolaivue 21 siirtyi lennoston perässä Pirkkalaan 1985. Kymmenen vuotta myöhemmin ensimmäiset F/A-18 Hornet -torjuntahävittäjät tulivat lennoston käyttöön 1995. Lennostoon kuuluva Viestikeskus 3 oli tässä vaiheessa uudelleennimetty 3. Pääjohtokeskukseksi. 3. Pääjohtokeskus lakkautettiin puolustusvoimauudistuksessa.

Puolustusvoimauudistus 2012-2014

Pirkkalaan siirtyvät kuljetus- ja yhteyskoneet Tukilentolaivueesta Jyväskylän Tikkakoskelta. Koelentotoiminta ja Koelentokeskus siirtyivät alueelle Jämsän Hallista 1.7.2013[4]

Aitovuoresta lakkautettiin pääjohtokeskus vuonna 2014 ja Lennoston esikunta siirtyi Pirkkalaan.lähde?

Komentajat

Lennoston komentajina ovat olleet:[5]

  • everstiluutnantti Reino Turkki (1913–1968) 1956–1957
  • everstiluutnantti Mikael Somppi (s. 1914) 1957-1958
  • everstiluutnantti Kalervo Mustonen (1918–1989) 1958-64
  • everstiluutnantti Alpo Hirvonen (s. 1922) 1964–1966
  • eversti Kalervo Mustonen 1966-1967
  • eversti Martti Uotinen (s. 1922) 1967–1968
  • eversti Eero Salmela (1920–1999) 1968–1969
  • eversti Vilho Lukkarinen (s. 1926) 1969–1972
  • eversti Pentti Impola (1929–1975) 1972–1975
  • eversti Jaakko Moilanen (s. 1931) 1976
  • eversti Eero Urpo (s. 1932) 1976–1984
  • eversti Heikki Nikunen (s. 1939) 1984–1986
  • eversti Jouko Knuutila (1939–1997) 1986–1988
  • eversti Jukka Uhari (s. 1943) 1988–1995
  • eversti Jouni Pystynen (s. 1951) 1995–1996
  • eversti Pekka Tuunanen (s. 1951) 1997–1998
  • eversti Pekka Hiltunen (s. 1955) 1998 – 2006
  • eversti Kari Janhunen (s. 1960) 2007 – 2010
  • eversti Kim Jäämeri (s. 1964) 1.1.2011 – 30.6.2012lähde?
  • eversti Sampo Eskelinen (s. 1964) 1.7.2012 - 31.3.2014lähde?
  • eversti Pauli Rantamäki (s.1963) 1.4.2014 - 28.2.2015lähde?
  • eversti Juha-Pekka Keränen (s.1968) 1.3.2015 - 31.7.2017lähde?
  • eversti Petteri Seppälä (s.1969) 1.8.2017 - 28.2.2019lähde?
  • eversti Aki Heikkinen 1.3.2019 alkaenlähde?

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Satakunnan_lennosto&oldid=18722315”