Suomen Kennelliitto

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry. on vuonna 1889 perustettu suomalainen koira-alan asiantuntijajärjestö. Kennelliittoon kuuluu yli 150 000 henkilöjäsentä. Samalla se toimii noin 1 900 suomalaisen koirayhdistyksen katto-organisaationa. Kennelliitto on Kansainvälisen Kennelliiton (FCI) ja Pohjoismaisen Kennelunionin (PKU) jäsen. Suomen Kennelliitto on Pohjoismaiden vanhin koirajärjestö.

Suomen Kennelliiton tehtävänä on rekisteröidä koiria, edistää puhdasrotuisten koirien jalostusta ja käyttöä sekä parantaa yleistä koiranpitoa Suomessa. Liittoon kuuluvat rotujärjestöt ja -yhdistykset vastaavat rotujensa terveydestä rakenteen, luonteen ja rodun käyttöominaisuuksien osalta.

Kennelliitto myöntää Suomessa järjestettävät viralliset koiranäyttelyt, kokeet ja kilpailut ja ylläpitää niiden sääntöjä. Kokeita on muun muassa seuraavissa lajeissa:

• Agility (Suomen Agilityliiton alaisuudessa)
• Jäljestämiskokeet
• Luolakokeet
• Luonnetesti
• Metsästyskokeet
• Palveluskoirakokeet (Suomen palveluskoiraliiton alaisuudessa)
• Tottelevaisuuskoe
• Vinttikoirakokeet (Suomen vinttikoiraliiton alaisuudessa)

Kennelliitto yhdessä paikallisten kennelpiirien kanssa vastaa myös tuomareiden sekä koe- ja kehätoimitsijoiden koulutuksesta eri koemuotoihin.

Puhdasrotuiset koirat rekisteröidään Suomen Kennelliittoon. Kennelliitto pitää myös rekisteriä tunnistusmerkityistä monirotuisista koirista.

FCI-rotujen lisäksi Suomen kennelliitto on tunnustanut seuraavat FCI:ssä vielä hyväksymättömät rodut: itäeuroopanpaimenkoira, amerikankarvatonterrieri, amerikankääpiöterrieri, amerikanrottaterrieri, andalusianrottakoira, biewerterrieri, tenterfieldinterrieri, amerikaneskimokoira, hälleforsinkoira, jakutianlaika, tanskanpystykorva, valkoinen ruotsinhirvikoira, englantilais-venäläinen ajokoira, gotlanninajokoira, plottinajokoira, sininen pesukarhukoira, venäjänajokoira, walkerinpesukarhukoira, saint-usugenspanieli, venäjänspanieli, venäjänbolonka ja markiesje. Nämä rodut saavat täten osallistua Suomessa järjestettyihin virallisiin kansallisiin näyttelyihin, mutta eivät ole oikeutettuja kilpailemaan kansainvälisissä näyttelyissä CACIB:sta.

Historia

Järjestäytyneen kenneltoiminnan katsotaan alkaneen Suomessa 1889, jolloin Helsingissä kokoontuneet noin kaksikymmentä henkilöä perustivat ruotsin- ja suomenkielisen Finska Kennelklubben – Suomen Kennelklubin. Ensimmäinen koiranäyttely pidettiin Helsingissä vuonna 1891 ja ensimmäinen metsästyskoe järjestettiin Turengissa vuonna 1893.

Vuonna 1934 joukko koiraharrastajia perusti Hämeenlinnassa Kennelklubin rinnalle suomenkielisen Suomen Kennelliiton. Suomen Kennelliitto ohitti jäsenmäärällään Kennelklubin jo ennen toista maailmansotaa. Finska Kennelklubben ja Suomen Kennelliitto sulautuivat yhdeksi organisaatioksi vuonna 1962.

Koiramme-lehti

Koiramme-lehti on Suomen Kennelliiton julkaisema jäsenlehti, joka postitetaan kaikille Kennelliiton varsinaisille jäsenille. Lehdessä ilmoitetaan koiramaailman uutisista, käsitellään erilaisia koiraharrastuksia sekä julkaistaan kaikkien virallisten kisojen ja kokeiden tiedot. Lehti on myös tunnettu laajoista rotuesittelyistään, joita lehdessä on julkaistu suurimmasta osasta Suomessa esiintyviä roduista.

Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Sen vastaava päätoimittaja on Helena Suni ja päätoimittaja Tapio Eerola.

Koiranet-verkkopalvelut

Kennelliitolla on useita sähköisiä palveluita. Koiranet-verkkopalveluihin kuuluvat:

• Jalostustietojärjestelmä
• Omakoira-jäsenpalvelu
• Pentuvälitys
• Tapahtumakalenteri

Kennelliitto avasi 15. kesäkuuta 2005 yleisölle jalostustietojärjestelmän. Sinne tulevat kaikkien Suomeen rekisteröityjen koirien tiedot ja tulokset. Nykyisessä muodossaan järjestelmässä on rekisteröityjä koiria 1950-luvulta lähtien ja tuloksia vuodesta 1988 lähtien.

Kritiikkiä

Kennelliiton vahva asema ja määräävä markkina-asema koirien rekisteröinnissä ja sitä myöten myös koirankasvatuselinkeinon harjoittamisessa on aiheuttanut myös kritiikkiä. Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pro gradu -tutkielma (Aho, Riitta 2012) Aatteellinen yhdistys määräävässä markkina-asemassa – Tapaus Suomen Kennelliitto nostaa esille Suomen Kennelliitossa mm. seuraavia ongelmia: Kennelliiton keskittyneen vallankäytön, pakkojäsenyyden Kennelliittoon ja rotujärjestöihin virallisessa kasvatustoiminnassa, jäsenistön minimaalisen vaikutusvallan yhdistyksessä, sekä erilaisten epäjohdonmukaisten rangaistusten jakamisen jäsenistölle ilman juridista perustaa. Aho ehdottaa tutkielmassa Kennelliiton sääntöjen muuttamista sellaisiksi, että ne vastaisivat yhdistyslain vaatimuksia ja palauttaisivat todellisen vallankäytön takaisin jäsenistölle.

Talous

Rahoitus

Rahoituksen lähde	2018	2017	2016	2015	2014	2013	2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille	9 000 €	9 000 €	9 000 €	13 000 €	15 000 €	20 000 €	30 000 €

Suomen suosituimmat rodut

Kennelliitto julkaisee myös vuotuisesti kunkin vuoden rekisteröitimääriin perustuvan luettelon Suomen suosituimmista koiraroduista. Vuonna 2019 20 suosituinta rotua Suomessa olivat seuraavat:

1. labradorinnoutaja
2. jämtlanninpystykorva
3. saksanpaimenkoira, normaalikarvainen
4. kultainennoutaja
5. suomenlapinkoira
6. shetlanninlammaskoira
7. suomenajokoira
8. jackrussellinterrieri
9. harmaa norjanhirvikoira
10. karjalankarhukoira
11. kääpiösnautseri
12. suomenpystykorva
13. havannankoira
14. siperianhusky
15. mäyräkoira, karkeakarvainen
16. cockerspanieli
17. tiibetinspanieli
18. bordercollie
19. kleinspitz
20. mittelspitz

Aiheesta muualla

• Suomen Kennelliitto ry:n sivut
• Kennelliiton jalostustietojärjestelmä