Ero sivun ”Kööpenhamina” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
useita päivityksiä
kh
Rivi 28: Rivi 28:
| johtajan_nimi = [[Frank Jensen]]
| johtajan_nimi = [[Frank Jensen]]
| perustettu_nimeke = Perustettu
| perustettu_nimeke = Perustettu
| perustettu_päivämäärä = [[1000-luku]]
| perustettu_päivämäärä = 1000-luku
| väkiluku_yhteensä = 602 481
| väkiluku_yhteensä = 602 481
| pinta-ala_yhteensä = *Kaupunki 74,7
| pinta-ala_yhteensä = *Kaupunki 74,7
Rivi 40: Rivi 40:
}}
}}


'''Kööpenhamina''' ({{k-da|København}}) on [[Tanska]]n pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee [[Själlanti|Själlannin]] saarella, [[Juutinrauma]]n salmen länsipuolella. Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella ([[Hovedstadsområdet]]) asuu yhteensä 1&nbsp;295&nbsp;686 ihmistä,<ref>[http://www.dst.dk/pukora/epub/Nyt/2010/NR160_1.pdf Stadig flere bor i byer] Nyt fr Danmarks Statistik 2010</ref> ja itse Kööpenhaminassa siitä asui vuoden 2017 alussa 602&nbsp;481 henkeä.<ref name="taajamat2012"/> [[Kööpenhaminan kunta]] ({{k-da|Københavns Kommune}}) on osa [[Pääkaupunkialue (Tanska)|Pääkaupunkialueen]] hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan rajojen sisäpuolella sijaitsee pinta-alaltaan pieni [[Frederiksbergin kunta]]. Kööpenhaminan metropolialueen asukasluku on 1,9–2,0 miljoonaa (2012).<ref>OECD.Stat</ref><ref>Eurostat</ref>
'''Kööpenhamina''' ({{k-da|København}}) on [[Tanska]]n pääkaupunki ja suurin kaupunki, joka sijaitsee [[Själlanti|Själlannin]] saarella, [[Juutinrauma]]n salmen länsipuolella. Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella ([[Hovedstadsområdet]]) asuu yhteensä 1&nbsp;295&nbsp;686 ihmistä,<ref>[http://www.dst.dk/pukora/epub/Nyt/2010/NR160_1.pdf Stadig flere bor i byer] Nyt fr Danmarks Statistik 2010</ref> ja Kööpenhaminassa siitä asui vuoden 2017 alussa 602&nbsp;481 henkeä.<ref name="taajamat2012"/> [[Kööpenhaminan kunta]] ({{k-da|Københavns Kommune}}) on osa [[Pääkaupunkialue (Tanska)|Pääkaupunkialueen]] hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan rajojen sisäpuolella sijaitsee pinta-alaltaan pieni [[Frederiksbergin kunta]]. Kööpenhaminan metropolialueen asukasluku oli 1,9–2,0 miljoonaa vuonna 2012.<ref>OECD.Stat</ref><ref>Eurostat</ref>


== Historia ==
== Historia ==
<gallery>
[[Tiedosto:Hafenstrasse, Copenhagen, Denmark.jpg|thumb|left|Satama-aluetta Kööpenhaminan edustalla noin vuonna 1900]][[Tiedosto:Christianshavns Kanal morning.jpg|thumb|Christianshavnin kanaali.]]
[[Tiedosto:Tivoligardens2.jpg|thumb|[[Kööpenhaminan Tivoli]] on toiminut vuodesta 1843.]]
Hafenstrasse, Copenhagen, Denmark.jpg|Satama-aluetta Kööpenhaminan edustalla noin vuonna 1900]]
Christianshavns Kanal morning.jpg|Christianshavnin kanaali
⚫
[[Tiedosto:Nyhavn-panorama.jpg|thumb|Kööpenhaminan satama on suosittu turistikohde.]]
Tivoligardens2.jpg|[[Kööpenhaminan Tivoli]] on toiminut vuodesta 1843

⚫
Nyhavn-panorama.jpg|Kööpenhaminan satama on suosittu turistikohde
</gallery>
Kööpenhamina oli 1100-luvun puoliväliin asti vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa [[Absalon]] linnoitutti sen vuonna 1167. Tämä lisäsi kylän asukaslukua myös linnoituksen ulkopuolella. Edullisella paikalla sijaitseva satama edisti Kööpenhaminan nousua ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus (kaupungin nimi tarkoittaa kauppasatamaa). [[Hansaliitto]] hyökkäsi sen kimppuun useasti havaittuaan sen potentiaaliseksi kilpailijakseen. Kaupungin perustamisasiakirja on vuodelta 1254 ja sen on allekirjoittanut arkkipiispa [[Jakob Erlandsen]].<ref>[http://www.copenhagencitytourist.com/copenhagen-history.html Copenhagen History] Copenhagen City Tourist {{en}}</ref> Kööpenhaminasta tuli Tanskan pääkaupunki vuonna 1416.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 930| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
Kööpenhamina oli 1100-luvun puoliväliin asti vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa [[Absalon]] linnoitutti sen vuonna 1167. Tämä lisäsi kylän asukaslukua myös linnoituksen ulkopuolella. Edullisella paikalla sijaitseva satama edisti Kööpenhaminan nousua ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus (kaupungin nimi tarkoittaa kauppasatamaa). [[Hansaliitto]] hyökkäsi sen kimppuun useasti havaittuaan sen potentiaaliseksi kilpailijakseen. Kaupungin perustamisasiakirja on vuodelta 1254 ja sen on allekirjoittanut arkkipiispa [[Jakob Erlandsen]].<ref>[http://www.copenhagencitytourist.com/copenhagen-history.html Copenhagen History] Copenhagen City Tourist {{en}}</ref> Kööpenhaminasta tuli Tanskan pääkaupunki vuonna 1416.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 930| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>


Rivi 112: Rivi 114:
Kööpenhaminalaisista 56,9&nbsp;% kuuluu [[Tanskan kansankirkko]]on.<ref>http://www.km.dk/folkekirken/kirkestatistik/folkekirkens-medlemstal/</ref> [[Islam]]ia harjoittaa noin 10&nbsp;% kaupungin väestöstä, mikä tekee siitä Kööpenhaminan toiseksi suurimman uskonnon. Suuren islamilaisen väestön takia Kööpenhaminaan on rakennettu useita moskeijoita, joista suurin on [[Kööpenhaminan suurmoskeija]].<ref>http://www.aljazeera.com/indepth/features/2014/06/denmark-first-mosque-opens-amid-controversy-2014620122224383831.html</ref>
Kööpenhaminalaisista 56,9&nbsp;% kuuluu [[Tanskan kansankirkko]]on.<ref>http://www.km.dk/folkekirken/kirkestatistik/folkekirkens-medlemstal/</ref> [[Islam]]ia harjoittaa noin 10&nbsp;% kaupungin väestöstä, mikä tekee siitä Kööpenhaminan toiseksi suurimman uskonnon. Suuren islamilaisen väestön takia Kööpenhaminaan on rakennettu useita moskeijoita, joista suurin on [[Kööpenhaminan suurmoskeija]].<ref>http://www.aljazeera.com/indepth/features/2014/06/denmark-first-mosque-opens-amid-controversy-2014620122224383831.html</ref>


Tanskassa on 7&nbsp;000 juutalaista, joista suurin osa asuu Kööpenhaminassa.<ref>http://www.religion.dk/artikel/248461:Joededom--Joededom-i-Danmark</ref> Ensimmäinen Kööpenhaminan [[synagooga]] rakennettiin vuonna 1684.<ref>https://dbs.bh.org.il/place/copenhagen</ref>
Tanskassa on noin 7&nbsp;000 juutalaista, joista suurin osa asuu Kööpenhaminassa.<ref>http://www.religion.dk/artikel/248461:Joededom--Joededom-i-Danmark</ref> Ensimmäinen Kööpenhaminan [[synagooga]] rakennettiin vuonna 1684.<ref>https://dbs.bh.org.il/place/copenhagen</ref>


== Maantiede ja ilmasto==
== Maantiede ja ilmasto==
Pääosa Kööpenhaminasta sijaitsee [[Sjælland]]illa, pieni osa Amagerin saarella. Kaupunki on enimmäkseen varsin tasaista, mutta sen luoteisosassa on Søborgin ja Høje Gladsaxen 50 metriä korkeat mäet.
Pääosa Kööpenhaminasta sijaitsee [[Sjælland]]illa, pieni osa Amagerin saarella. Kaupunki on enimmäkseen varsin tasaista, mutta sen luoteisosassa on Søborgin ja Høje Gladsaxen 50 metriä korkeat mäet.


Kööpenhaminan lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 20 astetta. Kylmimpien kuukausien, tammi- ja helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on −2 astetta. Talvien kylmyys ja lumisuus vaihtelee vuosittain: esimerkiksi talven 2007–2008 keskilämpötilat olivat samankaltaisia kuin tavallisesti Etelä-Euroopassa, kun taas 2009–2010 satoi lunta sen verran kuin Suomessa keskimääräisenä talvena. Kesät ovat 1990- ja 2000-luvuilla tulleet huomattavasti lämpimämmiksi ja vähäsateisemmiksi. Sadetta esiintyy ympäri vuoden: eniten heinäkuussa (57 mm), vähiten helmikuussa (24 mm) Keskimäärin sadepäiviä on 11–17 joka kuukaudessa, mikä merkitsee, että keskimäärin joka toinen tai kolmas päivä sataa.<ref>[http://worldweather.wmo.int/173/c00190.htm Climatological Information] WMO</ref>
Kööpenhaminan lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 20 astetta. Kylmimpien kuukausien, tammi- ja helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on −2 astetta. Talvien kylmyys ja lumisuus vaihtelee vuosittain. Talven 2007–2008 keskilämpötilat olivat samankaltaisia kuin tavallisesti Etelä-Euroopassa, kun taas 2009–2010 satoi lunta sen verran kuin Suomessa keskimääräisenä talvena. Kesät ovat 1990- ja 2000-luvuilla tulleet huomattavasti lämpimämmiksi ja vähäsateisemmiksi. Sadetta esiintyy ympäri vuoden: eniten heinäkuussa (57&nbsp;mm), vähiten helmikuussa (24&nbsp;mm) Keskimäärin sadepäiviä on 11–17 joka kuukaudessa, mikä merkitsee, että keskimäärin joka toinen tai kolmas päivä sataa.<ref>[http://worldweather.wmo.int/173/c00190.htm Climatological Information] WMO</ref>


== Liikenne ==
== Liikenne ==
Rivi 125: Rivi 127:


==Kulttuuri==
==Kulttuuri==
[[Strøget]], kävelykatu Kööpenhaminan keskustassa avattiin vuonna 1962.<ref>[http://visitcopenhagen.com/shopping/stroget/382 Stroget] Visit Copenhagen</ref> Meren rannalla Churchill-puistossa sijaitseva, [[H.C. Andersen]]in satuhahmoon perustuva [[Pieni merenneito (patsas)|Pieni merenneito]] -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista.<ref>[http://visitcopenhagen.com/see-and-do/the-little-mermaid/382 The Little Memaid] Visit Copenhagen</ref> Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut [[Grundtvigin kirkko]] Bispebjergin kaupunginosassa.<ref>[http://www.grundtvigskirke.dk/indhold/om-kirken Om Kirken] Grundtvigs Kirke {{da}}</ref>
Kööpenhaminan keskustassa avattiin kävelykatu [[Strøget]] vuonna 1962.<ref>[http://visitcopenhagen.com/shopping/stroget/382 Stroget] Visit Copenhagen</ref> Meren rannalla Churchill-puistossa sijaitseva, [[H.C. Andersen]]in satuhahmoon perustuva [[Pieni merenneito (patsas)|Pieni merenneito]] -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista.<ref>[http://visitcopenhagen.com/see-and-do/the-little-mermaid/382 The Little Memaid] Visit Copenhagen</ref> Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut [[Grundtvigin kirkko]] Bispebjergin kaupunginosassa.<ref>[http://www.grundtvigskirke.dk/indhold/om-kirken Om Kirken] Grundtvigs Kirke {{da}}</ref>


Tanskan yleisradioyhtiön [[Danmarks Radio]]n pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet [[Berlingske]] ja [[Politiken]] ilmestyvät myös siellä, samoin iltapäivälehti [[Ekstra Bladet]]. Suuren pohjoismaisen viikkolehtien kustantajan [[Aller]]in pääkonttori on Kööpenhaminassa.
Tanskan yleisradioyhtiön [[Danmarks Radio]]n pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet [[Berlingske]] ja [[Politiken]] ilmestyvät myös siellä, samoin iltapäivälehti [[Ekstra Bladet]]. Suuren pohjoismaisen viikkolehtien kustantajan [[Aller]]in pääkonttori on Kööpenhaminassa.
Rivi 137: Rivi 139:
Kööpenhaminassa toimii lukuisia eri lajien urheiluseuroja. Tanskan kahden johtavan jalkapallojoukkueen, [[Brøndby IF|Brøndby IF:n]] ja [[FC København]]in kotikaupunki on Kööpenhamina. Kaupungissa on myös neljä jääkiekkojoukkuetta: [[Rødovre Mighty Bulls]], [[Herlev Hornets]], [[Amager Jets]] ja [[Nordsjælland Cobras]]. Kuten tanskalaiset yleensäkin, myös kööpenhaminalaiset ovat innokkaita käsipalloilijoita.
Kööpenhaminassa toimii lukuisia eri lajien urheiluseuroja. Tanskan kahden johtavan jalkapallojoukkueen, [[Brøndby IF|Brøndby IF:n]] ja [[FC København]]in kotikaupunki on Kööpenhamina. Kaupungissa on myös neljä jääkiekkojoukkuetta: [[Rødovre Mighty Bulls]], [[Herlev Hornets]], [[Amager Jets]] ja [[Nordsjælland Cobras]]. Kuten tanskalaiset yleensäkin, myös kööpenhaminalaiset ovat innokkaita käsipalloilijoita.


[[Kuva:Copenhagen panorama.jpg|thumb|center|600px|Kööpenhaminan panoraamakuva huhtikuulta 2005]]
[[Tiedosto:Copenhagen panorama.jpg|pienoiskuva|center|600px|Kööpenhaminan panoraamakuva huhtikuulta 2005]]


==Koulutus ==
==Koulutus ==

Versio 10. helmikuuta 2020 kello 09.33

Kööpenhamina
(København)
Kuvakollaasi Kööpenhaminasta.
Kuvakollaasi Kööpenhaminasta.
vaakuna
vaakuna

Kööpenhamina

Koordinaatit: 55°40′0″N, 12°34′0″E

Valtio  Tanska
Alue Pääkaupunkialue
Kunta Kööpenhaminan kunta
Perustettu 1000-luku
Hallinto
 – Ylipormestari Frank Jensen
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala
  • Kaupunki 74,7 km²
Väkiluku 602 481
 – Metropolialue 1 898 167
Motto: "Tårnenes by, Kongens København"
Ajankohdan 1.1.2017 mukainen väkilukutieto koskee taajamaa (tansk. by), ja sen lähteenä on Danmarks Statistik.[1]







Kööpenhamina (tansk. København) on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki, joka sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella. Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella (Hovedstadsområdet) asuu yhteensä 1 295 686 ihmistä,[2] ja Kööpenhaminassa siitä asui vuoden 2017 alussa 602 481 henkeä.[1] Kööpenhaminan kunta (tansk. Københavns Kommune) on osa Pääkaupunkialueen hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan rajojen sisäpuolella sijaitsee pinta-alaltaan pieni Frederiksbergin kunta. Kööpenhaminan metropolialueen asukasluku oli 1,9–2,0 miljoonaa vuonna 2012.[3][4]

Historia

  • Satama-aluetta Kööpenhaminan edustalla noin vuonna 1900]]
    Satama-aluetta Kööpenhaminan edustalla noin vuonna 1900]]
  • Christianshavnin kanaali
    Christianshavnin kanaali
  • Kööpenhaminan Tivoli on toiminut vuodesta 1843
    Kööpenhaminan Tivoli on toiminut vuodesta 1843
  • Kööpenhaminan satama on suosittu turistikohde
    Kööpenhaminan satama on suosittu turistikohde

Kööpenhamina oli 1100-luvun puoliväliin asti vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa Absalon linnoitutti sen vuonna 1167. Tämä lisäsi kylän asukaslukua myös linnoituksen ulkopuolella. Edullisella paikalla sijaitseva satama edisti Kööpenhaminan nousua ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus (kaupungin nimi tarkoittaa kauppasatamaa). Hansaliitto hyökkäsi sen kimppuun useasti havaittuaan sen potentiaaliseksi kilpailijakseen. Kaupungin perustamisasiakirja on vuodelta 1254 ja sen on allekirjoittanut arkkipiispa Jakob Erlandsen.[5] Kööpenhaminasta tuli Tanskan pääkaupunki vuonna 1416.[6]

Taisteluja ja piirityksiä

Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin kuninkaan Kaarle X Kustaan organisoiman piirityksen. Ruotsi pyrki sulkemaan kaupungin piiritykseensä pitkäksi ajaksi. Piirittäjien keskuksena oli luoteisosan Carlstad, ja saartajina oli 10 000 sotilasta. Piirityskeskus oli väkimäärältään jopa suurempi kuin itse kohde. Valtausyritys helmikuussa 1659 kuitenkin epäonnistui, kun osa ruotsalaisista putosi mereen yrittäessään etenemistä jäätä pitkin ja osa harhautui suunnitellulta reitiltä.[7] Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisia vastaan suuren Kööpenhaminan taistelun kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita vuonna 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta Napoleonille.[8]

Toisen maailmansodan aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä viiden vuoden ajan, 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti. Vuonna 1911 asukkaita oli 460 000 ja vuonna 1994 pääkaupunkialueella 1,7 miljoonaa[6].

Sotien jälkeinen kehitys

Vuonna 1971 Kööpenhaminan sisälle perustettiin Christianian vapaakaupunki, jossa väestö määrää lähes täysin omasta toiminnastaan. Christianiassa oli avoimia coffee shoppeja, jotka myivät kannabista. Poliisi sulki suurimman osa näistä vuosina 2005 ja 2006.

Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja Malmön kaupunkeja on yhdistänyt Juutinrauman silta, jossa on sekä rautatie- että maantieväylä. Tämän tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus.[9] Junamatkustajia on suuri ja kasvava määrä. Yhteisen valuutan puute on tosin estänyt kaupunkien integraatiota, vaikkakin kasvava joukko liikkeitä kuten kauppoja ja ravintoloita ottaa vastaan myös naapurimaan valuuttaa.

Kaupungissa on järjestetty useita maailmanpolitiikan konferensseja kuten Kööpenhaminan ilmastokokous 2009. Kalliista hintatasosta huolimatta asuminen on suhteellisen edullista maan ja kaupungin edistyksellisen asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun ansiosta.

Väestö

Kööpenhamina on Tanskan suurin kaupunki, ja toiseksi suurin Pohjoismaissa Tukholman jälkeen.

Maahanmuuttajat

Maahanmuuttajia kaupungissa on 157 780, joka on 25,3% väestöstä. Suurin ryhmä ovat pakistanilaiset.

Alkuperämaa Asukasluku (2019)[10]
 Tanska 465 624
 Pakistan 9 016
 Turkki 7 594
 Irak 6 987
 Puola 6 118
 Saksa 6 078
 Somalia 5 360
 Marokko 5 320
 Ruotsi 5 097
 Libanon 5 018
 Iso-Britannia 4 779
 Norja 4 521
 Italia 4 105
 Iran 3 998
 Kiina 3 984
 Yhdysvallat 3 886
 Intia 3 834
Muu 72 085

Uskonto

Kööpenhaminalaisista 56,9 % kuuluu Tanskan kansankirkkoon.[11] Islamia harjoittaa noin 10 % kaupungin väestöstä, mikä tekee siitä Kööpenhaminan toiseksi suurimman uskonnon. Suuren islamilaisen väestön takia Kööpenhaminaan on rakennettu useita moskeijoita, joista suurin on Kööpenhaminan suurmoskeija.[12]

Tanskassa on noin 7 000 juutalaista, joista suurin osa asuu Kööpenhaminassa.[13] Ensimmäinen Kööpenhaminan synagooga rakennettiin vuonna 1684.[14]

Maantiede ja ilmasto

Pääosa Kööpenhaminasta sijaitsee Sjællandilla, pieni osa Amagerin saarella. Kaupunki on enimmäkseen varsin tasaista, mutta sen luoteisosassa on Søborgin ja Høje Gladsaxen 50 metriä korkeat mäet.

Kööpenhaminan lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 20 astetta. Kylmimpien kuukausien, tammi- ja helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on −2 astetta. Talvien kylmyys ja lumisuus vaihtelee vuosittain. Talven 2007–2008 keskilämpötilat olivat samankaltaisia kuin tavallisesti Etelä-Euroopassa, kun taas 2009–2010 satoi lunta sen verran kuin Suomessa keskimääräisenä talvena. Kesät ovat 1990- ja 2000-luvuilla tulleet huomattavasti lämpimämmiksi ja vähäsateisemmiksi. Sadetta esiintyy ympäri vuoden: eniten heinäkuussa (57 mm), vähiten helmikuussa (24 mm) Keskimäärin sadepäiviä on 11–17 joka kuukaudessa, mikä merkitsee, että keskimäärin joka toinen tai kolmas päivä sataa.[15]

Liikenne

Kööpenhaminan lentoasema sijaitsee Kastrupissa, yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta. Se on Skandinavian vilkkain ja sieltä on lentoja yli sataan kohteeseen. Kaupungista on säännöllistä matkustajalaivaliikennettä Norjaan ja Puolaan. Saksan puolelle, esimerkiksi Hampuriin, on yhteys laiva-juna-yhdistelmällä. Kaikki pitkän matkan junat kulkevat päärautatieaseman kautta.[16]

Kööpenhamina on arvioitu erilaisissa tutkimuksissa yhdeksi maailman elinkelpoisimmista kaupungeista, ja sen infrastruktuuria sekä joukkoliikennettä pidetään tehokkaina.lähde? Kaupunki tunnetaan erityisesti vahvasta pyöräilykulttuuristaan ja laadukkaasta pyöräilyinfrastruktuuristaan: pyöräilyn kulkutapaosuus on peräti 62 %, ja kaupunki on toistuvasti valittu maailman parhaaksi pyöräilykaupungiksi.[17] Kaupungissa toimii kolme metrolinjaa, joista vihreä ja keltainen on avattu vuonna 2002 ja punainen kehälinja vuonna 2019.[18] Kööpenhaminan metro liikennöi ilman kuljettajia. Sisäistä liikennettä hoitavat myös bussit ja paikallisjunat.[19]

Kulttuuri

Kööpenhaminan keskustassa avattiin kävelykatu Strøget vuonna 1962.[20] Meren rannalla Churchill-puistossa sijaitseva, H.C. Andersenin satuhahmoon perustuva Pieni merenneito -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista.[21] Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut Grundtvigin kirkko Bispebjergin kaupunginosassa.[22]

Tanskan yleisradioyhtiön Danmarks Radion pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet Berlingske ja Politiken ilmestyvät myös siellä, samoin iltapäivälehti Ekstra Bladet. Suuren pohjoismaisen viikkolehtien kustantajan Allerin pääkonttori on Kööpenhaminassa.

Kööpenhamina on myös vilkas jazz-kaupunki, mitä pidetään musiikkityylin virallisen tuen lisäksi seurauksena siitä, että monet amerikkalaiset huippuluokan jazz-muusikot, kuten esimerkiksi Dexter Gordon, Ben Webster, Kenny Drew ja Stan Getz muuttivat Pohjoismaihin ja erityisesti Kööpenhaminaan 1950- ja 1960-luvuilla.[23][24]

Kööpenhaminassa on järjestetty kolmet Eurovision laulukilpailut, vuosina 1964, 2001 ja 2014.[25][26][27]

Urheilu

Kööpenhaminassa toimii lukuisia eri lajien urheiluseuroja. Tanskan kahden johtavan jalkapallojoukkueen, Brøndby IF:n ja FC Københavnin kotikaupunki on Kööpenhamina. Kaupungissa on myös neljä jääkiekkojoukkuetta: Rødovre Mighty Bulls, Herlev Hornets, Amager Jets ja Nordsjælland Cobras. Kuten tanskalaiset yleensäkin, myös kööpenhaminalaiset ovat innokkaita käsipalloilijoita.

Kööpenhaminan panoraamakuva huhtikuulta 2005

Koulutus

Kööpenhaminan yliopistossa on yli 40 000 opiskelijaa[28] ja yli 9 000 työntekijää[29], mikä tekee siitä maan suurimman yliopiston. Yliopiston kampukset on sijoiteltu ympäri kaupunkia. Vanhin niistä sijaitsee kaupungin keskustassa.

Kaupungin pohjoispuolella Lyngby-Taarbækin kunnan alueella on myös Tanskan teknillisen korkeakoulun pääkampus.

Lähteet

  1. ↑ a b BEF44: Folketal 1. januar efter byområde Danmarks Statistik. Viitattu 20.2.2013. (tanskaksi)
  2. ↑ Stadig flere bor i byer Nyt fr Danmarks Statistik 2010
  3. ↑ OECD.Stat
  4. ↑ Eurostat
  5. ↑ Copenhagen History Copenhagen City Tourist (englanniksi)
  6. ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 930. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  7. ↑ Lars Cramer Petersen: Tähtäimessä Kööpenhamina. Tieteen Kuvalehti Historia, 2009, nro 4, s. 48–51. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209.
  8. ↑ Knut Mykland: Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset, s. 213, 242–244. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08772-X.
  9. ↑ Status Tendens Öresund 2010
  10. ↑ http://www.statbank.dk/statbank5a/SelectVarVal/Define.asp?MainTable=FOLK1C&TabStrip=Select&PLanguage=1&FF=20%7Cpublisher=Statistics Denmark
  11. ↑ http://www.km.dk/folkekirken/kirkestatistik/folkekirkens-medlemstal/
  12. ↑ http://www.aljazeera.com/indepth/features/2014/06/denmark-first-mosque-opens-amid-controversy-2014620122224383831.html
  13. ↑ http://www.religion.dk/artikel/248461:Joededom--Joededom-i-Danmark
  14. ↑ https://dbs.bh.org.il/place/copenhagen
  15. ↑ Climatological Information WMO
  16. ↑ Copenhagen: Getting There Lonely Planet
  17. ↑ Kippo, Johanna: Helsinki palasi maailman pyöräilyparatiisien joukkoon Yle Uutiset. 15.6.2017. Viitattu 3.10.2019.
  18. ↑ Præsentation af Cityringen Metroselskabet. Viitattu 21.12.2015. (tanskaksi)
  19. ↑ Getting Around Lonely Planet
  20. ↑ Stroget Visit Copenhagen
  21. ↑ The Little Memaid Visit Copenhagen
  22. ↑ Om Kirken Grundtvigs Kirke (tanskaksi)
  23. ↑ Pohjoismainen jazz "ravistelee sisuskaluja!" UNRIC. Viitattu 5.3.2014. (suomeksi)
  24. ↑ Jazz on vallannut Kööpenhaminan Mondo/Annukka Oksanen. Viitattu 5.3.2014. (suomeksi)
  25. ↑ Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1964 viisukuppila.fi. Viitattu 10.3.2017.
  26. ↑ Muistathan: Eurovision laulukilpailu 2001 viisukuppila.fi. Viitattu 10.3.2017.
  27. ↑ Eurovision Song Contest 2014 Grand Final eurovision.tv. Viitattu 10.3.2017.
  28. ↑ Studerende Tal.ku.dk. Viitattu 16.1.2015.
  29. ↑ Personale Tal.ku.dk. Viitattu 16.1.2015.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kööpenhamina&oldid=18720916”