Ero sivun ”Atarin 8-bittiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
wl |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Atarin 8-bittinen mikrotietokonesarja''' koostui useista [[Atari]]n valmistamista [[ |
'''Atarin 8-bittinen mikrotietokonesarja''' koostui useista [[Atari]]n valmistamista [[mikrotietokone]]malleista, jotka poikkesivat toisistaan pääasiassa muistin määrän ja koteloinnin osalta. Sarjassa julkaistut konemallit ovat ilmestymisjärjestyksessä ''Atari 400'', ''800'', ''1200XL'', ''[[Atari 800XL|800XL]]'', ''600XL'', ''130XE'', ''65XE'', ''800XE'' ja ''[[Atari XEGS|XEGS]]''. Ensimmäiset mallit 400 ja 800 julkaistiin vuonna [[1979]]. |
||
Atari käytti 400- ja 800-malleja suunnitellessaan hyväksi monivuotista videopeliasiantuntemustaan, minkä ansiosta laitteissa oli aikansa mikrotietokonemarkkinoiden parhaat grafiikkaominaisuudet. Videopiirejä oli itse asiassa kaksi: merkki- ja pikseligrafiikasta vastannut ''ANTIC'' sekä [[Atari 2600]]:sta tutusta ''TIA''-piiristä kehitetty ''CTIA'', joka lisäsi ANTICin tuottamaan kuvaan värit ja [[sprite-grafiikka|spritet]]. ANTICissa oli myös [[Amiga]]sta tutun ''copperin'' kaltainen ominaisuus, jolla esimerkiksi näyttötilaa pystyi vaihtamaan keskellä ruutua ilman pääprosessorin apua. Värejä laitteissa oli kaikkiaan 128 (myöhemmissä ''GTIA''-piiriä käyttävissä laitteissa 256), mutta vain muutamaa niistä saattoi käyttää yhdellä pikselirivillä. |
Atari käytti 400- ja 800-malleja suunnitellessaan hyväksi monivuotista videopeliasiantuntemustaan, minkä ansiosta laitteissa oli aikansa mikrotietokonemarkkinoiden parhaat grafiikkaominaisuudet. Videopiirejä oli itse asiassa kaksi: merkki- ja pikseligrafiikasta vastannut ''ANTIC'' sekä [[Atari 2600]]:sta tutusta ''TIA''-piiristä kehitetty ''CTIA'', joka lisäsi ANTICin tuottamaan kuvaan värit ja [[sprite-grafiikka|spritet]]. ANTICissa oli myös [[Amiga]]sta tutun ''copperin'' kaltainen ominaisuus, jolla esimerkiksi näyttötilaa pystyi vaihtamaan keskellä ruutua ilman pääprosessorin apua. Värejä laitteissa oli kaikkiaan 128 (myöhemmissä ''GTIA''-piiriä käyttävissä laitteissa 256), mutta vain muutamaa niistä saattoi käyttää yhdellä pikselirivillä. |
||
Äänipiirinä Atarin 8-bittisissä koneissa oli |
Äänipiirinä Atarin 8-bittisissä koneissa oli [[POKEY]], jota Atari oli käyttänyt jonkin verran myös [[kolikkopeli|kolikkopeleissä]]. Siinä oli neljä äänikanavaa sekä kanavakohtaisesti vaihdettava [[äänenvoimakkuus]] ja aaltomuoto. POKEY toimitti myös I/O- ja ajastinpiirin virkaa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.gamasutra.com/view/feature/130307/video_games_first_space_opera_.php | nimeke = Video Games' First Space Opera: Exploring Atari's Star Raiders | julkaisija = Gamasutra | julkaistu = 20.9.2007 | viitattu = 8.7.2017}}</ref> |
||
Suorittimena 8-bittisissä Atareissa oli [[MOS 6502|MOS 6502C]], jota ajettiin suhteellisen korkealla kellotaajuudella (NTSC 1,77 MHz, PAL 1,79 MHz), siinä missä esimerkiksi [[Commodore 64]]:n ja [[Commodore VIC-20|VIC-20:n]] kellotaajuudet olivat yhden megahertsin molemmilla puolin. [[Keskusmuisti]]n määrä on perusmalleissa vaihdellut neljästä 128:aan kilotavuun. |
Suorittimena 8-bittisissä Atareissa oli [[MOS 6502|MOS 6502C]], jota ajettiin suhteellisen korkealla kellotaajuudella (NTSC 1,77 MHz, PAL 1,79 MHz), siinä missä esimerkiksi [[Commodore 64]]:n ja [[Commodore VIC-20|VIC-20:n]] kellotaajuudet olivat yhden megahertsin molemmilla puolin. [[Keskusmuisti]]n määrä on perusmalleissa vaihdellut neljästä 128:aan kilotavuun. |
||
Versio 31. tammikuuta 2020 kello 23.15
Atarin 8-bittinen mikrotietokonesarja koostui useista Atarin valmistamista mikrotietokonemalleista, jotka poikkesivat toisistaan pääasiassa muistin määrän ja koteloinnin osalta. Sarjassa julkaistut konemallit ovat ilmestymisjärjestyksessä Atari 400, 800, 1200XL, 800XL, 600XL, 130XE, 65XE, 800XE ja XEGS. Ensimmäiset mallit 400 ja 800 julkaistiin vuonna 1979.
Atari käytti 400- ja 800-malleja suunnitellessaan hyväksi monivuotista videopeliasiantuntemustaan, minkä ansiosta laitteissa oli aikansa mikrotietokonemarkkinoiden parhaat grafiikkaominaisuudet. Videopiirejä oli itse asiassa kaksi: merkki- ja pikseligrafiikasta vastannut ANTIC sekä Atari 2600:sta tutusta TIA-piiristä kehitetty CTIA, joka lisäsi ANTICin tuottamaan kuvaan värit ja spritet. ANTICissa oli myös Amigasta tutun copperin kaltainen ominaisuus, jolla esimerkiksi näyttötilaa pystyi vaihtamaan keskellä ruutua ilman pääprosessorin apua. Värejä laitteissa oli kaikkiaan 128 (myöhemmissä GTIA-piiriä käyttävissä laitteissa 256), mutta vain muutamaa niistä saattoi käyttää yhdellä pikselirivillä.
Äänipiirinä Atarin 8-bittisissä koneissa oli POKEY, jota Atari oli käyttänyt jonkin verran myös kolikkopeleissä. Siinä oli neljä äänikanavaa sekä kanavakohtaisesti vaihdettava äänenvoimakkuus ja aaltomuoto. POKEY toimitti myös I/O- ja ajastinpiirin virkaa.[1]
Suorittimena 8-bittisissä Atareissa oli MOS 6502C, jota ajettiin suhteellisen korkealla kellotaajuudella (NTSC 1,77 MHz, PAL 1,79 MHz), siinä missä esimerkiksi Commodore 64:n ja VIC-20:n kellotaajuudet olivat yhden megahertsin molemmilla puolin. Keskusmuistin määrä on perusmalleissa vaihdellut neljästä 128:aan kilotavuun.
Atarin 8-bittisestä sarjasta ei tullut kovin suosittua, mikä johtunee ainakin osittain Commodore 64:n markkinaylivoimasta. Laitteet saivat suhteellisen laajan käyttäjäkunnan lähinnä muutamissa Itä-Euroopan maissa kuten Puolassa.
Kuvia
Lähteet
- ↑ Video Games' First Space Opera: Exploring Atari's Star Raiders Gamasutra. Viitattu 8.7.2017.