Ero sivun ”Piikkimonni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kurs
Lisätty lähde, josta suuri osa tekstistä on kopioitu. Tästä syystä tekstin rakennetta muutettu.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 14: Rivi 14:
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
| alajakso =[[Selkärankaiset]] Vertebrata
| alajakso = [[Selkärankaiset]] Vertebrata
| yläluokka = [[Luukalat]] Osteichthyes
| yläluokka = [[Luukalat]] Osteichthyes
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] Actinopterygii
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] Actinopterygii
Rivi 27: Rivi 27:
| commons = Ameiurus nebulosus
| commons = Ameiurus nebulosus
}}
}}
'''Piikkimonni''' (''Ameiurus nebulosus''), myös ''kissamonni'' on [[piikkimonnit|piikkimonnien heimoon]] (Ictaluridae) kuuluva, alkujaan pohjoisamerikkalainen kalalaji. Suomessa piikkimonnia on istutettu jo 1920-luvulla maan eteläosan lampiin ja pieniin järviin, ja se on paikoitellen niissä yhä runsaslukuinen.<ref name=maretare>[http://www.maretarium.fi/mare/4_4_fi.php Piikkimonni] Kotka Maretarium</ref><ref name=SL>Uotila M (2013) [http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/piikkimonni-viiksekas-pohjakala/ Suomen luonnon maahanmuuttajat: Piikkimonni, viiksekäs pohjakala] Suomen Luonto.</ref>
'''Piikkimonni''' (''Ameiurus nebulosus''), myös ''kissamonni'' on [[piikkimonnit|piikkimonnien]] (Ictaluridae) heimoon kuuluva, alkujaan pohjoisamerikkalainen kalalaji. Suomessa piikkimonnia on istutettu jo 1920-luvulla maan eteläosan<ref name="sisävesikalat">{{Kirjaviite | Tekijä = Muus, Bent J. & Dahlstrøm, Preben | Nimeke = Suomen ja Euroopan sisävesikalat | Sivut = 146–147 | Vuosi = 2005 | Julkaisija = Gummerus | Suomentaja = Markku Varjo | Isbn = 951-20-6768-4}}</ref> lampiin ja pieniin järviin, ja se on paikoitellen niissä yhä runsaslukuinen.<ref name=maretare>[http://www.maretarium.fi/mare/4_4_fi.php Piikkimonni] Kotka Maretarium</ref><ref name=SL>Uotila M (2013) [http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/piikkimonni-viiksekas-pohjakala/ Suomen luonnon maahanmuuttajat: Piikkimonni, viiksekäs pohjakala] Suomen Luonto.</ref>


Piikkimonni on hämäräaktiivinen ja käyttää viiksilisäkkeiden tuntoa suunnistamiseen. Myös silmät ovat pienet, eikä sameiden vesien eläjälle hyvästäkään näkökyvystä olisi suurta hyötyä. Tuntoaistin lisäksi myös kuulo on hyvin kehittynyt. Ravinnon muodostavat sääsken ja [[vesiperhoset|vesiperhosen]] toukat, [[kotilot]] sekä toisten kalojen [[mäti]] ja poikaset.
Piikkimonni on hämäräaktiivinen pohjakala,<rer name="sisävesikalat" /> joka käyttää viiksilisäkkeiden tuntoa suunnistamiseen. Myös silmät ovat pienet, eikä sameiden vesien eläjälle hyvästäkään näkökyvystä olisi suurta hyötyä. Tuntoaistin lisäksi myös kuulo on hyvin kehittynyt.{{lähde}} Piikkimonnin ravintoon kuuluu sääsken ja [[vesiperhoset|vesiperhosen]] toukat, [[kotilot]] sekä toisten kalojen [[mäti]] ja poikaset.


Piikkimonni on harvoin yli 33 cm, 250 g ja ikä 8 vuotta. Ennätys on 45 cm (2 kg). Piikkimonni kutee kesä-heinäkuussa matalassa 18–20&nbsp;°C:n lämpöisessä vedessä. Kutupari kaivaa yhdessä matalan kuopan rantapenkan, puunjuuren tms. alle. Naaras laskee 500–3&nbsp;500 takertuvaa mätimunaa möykkyinä, ja poikaset kuoriutuvat noin 8:ssa päivässä. Koiras vartioi mätiä ja poikasia.
Piikkimonni kasvaa harvoin 33 senttimetriä pidemmäksi, ja se painaa yleensä noin 250 grammaa. Lajin elinikä on noin kahdeksan vuotta. Piikkimonnin pituusennätys on 45 senttimetriä ja painoennätys 2 kiloa. Piikkimonni kutee kesä- tai heinäkuussa matalaan 18–20-asteiseen veteen. Pari kaivaa yhdessä matalan kuopan esimerkiksi puunjuuren tai rantapenkan alle. Naaras laskee möykkyinä kuoppaan 500–3&nbsp;500 tahmeaa mätimunaa. Poikaset kuoriutuvat noin kahdeksan päivän päästä. Koiras vartioi mätiä ja poikasia.<ref name="sisävesikalat" />


Piikkimonni on erittäin sitkeähenkinen, minkä vuoksi sitä on istutettu vähähappisiin ja likaantuneisiin vesiin. Se ei ole kovin sopiva lammikkokalaksi, sillä sitä on vaikea saada pois niistä, kun se herkästi kaivautuu pohjamutaan. Liha on kellanpunaista, makeahkoa mutta maukasta. Kala on nyljettävä ennen keittämistä. Piikkimonnia pidetään myös akvaariokalana. Se käy helposti koukkuun, mutta ei ole urheilukalastajien suosima.
Piikkimonni on erittäin sitkeä, minkä vuoksi sitä on istutettu vähähappisiin ja likaantuneisiin vesiin, mutta se ei ole kuitenkaan sopiva lammikkokalaksi. Lammikoista sitä on vaikea saada pois, koska laji kaivautuu helposti pohjamutaan.<ref name="sisävesikalat" />


Piikkimonnin liha on kellanpunaista, makeahkoa mutta maukasta. Ennen keittämistä se on nyljettävä. Kala käy helposti koukkuun, mutta ei ole urheilukalastajien suosima. Piikkimonnia pidetään myös akvaariokalana.<ref name="sisävesikalat" />
⚫
Piikkimonnin saalistajia luonnossa ovat ihmisen lisäksi ainakin: [[hauki]] (''Esox lucius''), [[jättihauki]] (''Esox masquinongy''), [[mustahauki]] (''Esox niger''), [[Sander canadensis]], [[valkosilmäkuha]] (''Sander vitreus''), [[näykkijäkilpikonna]] (''Chelydra serpentina''), [[Butorides virescens]], [[kelta-ahven]] (''Perca flavescens'') sekä seuraavien sukujen lajit [[Nerodia]], [[Pimephales]], [[Notropis]] ja [[Lepomis]].<ref>[http://animaldiversity.org/accounts/Ameiurus_nebulosus/ University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Ameiurus nebulosus, Brown catfish {{en}}]</ref>

⚫
Piikkimonnin saalistajia luonnossa ovat ihmisen lisäksi ainakin [[hauki]] (''Esox lucius''), [[jättihauki]] (''Esox masquinongy''), [[mustahauki]] (''Esox niger''), [[Sander canadensis]], [[valkosilmäkuha]] (''Sander vitreus''), [[näykkijäkilpikonna]] (''Chelydra serpentina''), [[Butorides virescens]], [[kelta-ahven]] (''Perca flavescens'') sekä ''[[Nerodia]]''-, ''[[Pimephales]]''-, ''[[Notropis]]''- ja ''[[Lepomis]]''-sukujen lajit.<ref>[http://animaldiversity.org/accounts/Ameiurus_nebulosus/ University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Ameiurus nebulosus, Brown catfish] {{en}}</ref>


== Piikkimonni Suomessa ==
== Piikkimonni Suomessa ==

Versio 31. tammikuuta 2020 kello 18.35

Piikkimonni
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Monnikalat Siluriformes
Heimo: Piikkimonnit Ictaluridae
Suku: Ameiurus
Laji: nebulosus
Kaksiosainen nimi

Ameiurus nebulosus
(Lesueur, 1819)

Synonyymit
Ictalurus nebulosus
Katso myös

  Piikkimonni Wikispeciesissä
  Piikkimonni Commonsissa

Piikkimonni (Ameiurus nebulosus), myös kissamonni on piikkimonnien (Ictaluridae) heimoon kuuluva, alkujaan pohjoisamerikkalainen kalalaji. Suomessa piikkimonnia on istutettu jo 1920-luvulla maan eteläosan[2] lampiin ja pieniin järviin, ja se on paikoitellen niissä yhä runsaslukuinen.[3][4]

Piikkimonni on hämäräaktiivinen pohjakala,<rer name="sisävesikalat" /> joka käyttää viiksilisäkkeiden tuntoa suunnistamiseen. Myös silmät ovat pienet, eikä sameiden vesien eläjälle hyvästäkään näkökyvystä olisi suurta hyötyä. Tuntoaistin lisäksi myös kuulo on hyvin kehittynyt.lähde? Piikkimonnin ravintoon kuuluu sääsken ja vesiperhosen toukat, kotilot sekä toisten kalojen mäti ja poikaset.

Piikkimonni kasvaa harvoin 33 senttimetriä pidemmäksi, ja se painaa yleensä noin 250 grammaa. Lajin elinikä on noin kahdeksan vuotta. Piikkimonnin pituusennätys on 45 senttimetriä ja painoennätys 2 kiloa. Piikkimonni kutee kesä- tai heinäkuussa matalaan 18–20-asteiseen veteen. Pari kaivaa yhdessä matalan kuopan esimerkiksi puunjuuren tai rantapenkan alle. Naaras laskee möykkyinä kuoppaan 500–3 500 tahmeaa mätimunaa. Poikaset kuoriutuvat noin kahdeksan päivän päästä. Koiras vartioi mätiä ja poikasia.[2]

Piikkimonni on erittäin sitkeä, minkä vuoksi sitä on istutettu vähähappisiin ja likaantuneisiin vesiin, mutta se ei ole kuitenkaan sopiva lammikkokalaksi. Lammikoista sitä on vaikea saada pois, koska laji kaivautuu helposti pohjamutaan.[2]

Piikkimonnin liha on kellanpunaista, makeahkoa mutta maukasta. Ennen keittämistä se on nyljettävä. Kala käy helposti koukkuun, mutta ei ole urheilukalastajien suosima. Piikkimonnia pidetään myös akvaariokalana.[2]

Piikkimonnin saalistajia luonnossa ovat ihmisen lisäksi ainakin hauki (Esox lucius), jättihauki (Esox masquinongy), mustahauki (Esox niger), Sander canadensis, valkosilmäkuha (Sander vitreus), näykkijäkilpikonna (Chelydra serpentina), Butorides virescens, kelta-ahven (Perca flavescens) sekä Nerodia-, Pimephales-, Notropis- ja Lepomis-sukujen lajit.[5]

Piikkimonni Suomessa

1920-luvulla tuotiin useita satoja piikkimonneja Suomeen, jossa niitä istutettiin aluksi Espoon Tuohilampeen ja erääseen Siuntion pikkujärveen.[6] Kanta kasvoi hyvin, ja kaloja siirrettiin sitten edelleen muihin pieniin metsäjärviin jokseenkin epäjärjestelmällisesti. Alkuaikoina siirtoja tehtiin eri puolelle maata, mutta 1950-luvun jälkeen istutuksia ei juuri ole tehty. Nykyiset esiintymät ovat keskittyneet Salpausselän eteläpuolelle, ja erityisesti Lopelle, jossa piikkimonni elää useissa lammissa ja järvissä.[4] Vaikka piikkimonni on alun perin rehevien vesien ja rauhallisten jokien kala, Suomessa se on menestynyt lähinnä mutapohjaisissa metsälammissa.[4] Nykyään piikkimonnia on kuitenkin myös joissakin jokivesissä ja Suomenlahden rantavesissä.[3]

Lähteet

  1. ↑ NatureServe: Ameiurus nebulosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.08.2013. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Muus, Bent J. & Dahlstrøm, Preben: Suomen ja Euroopan sisävesikalat, s. 146–147. Suomentanut Markku Varjo. Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6768-4.
  3. ↑ a b Piikkimonni Kotka Maretarium
  4. ↑ a b c Uotila M (2013) Suomen luonnon maahanmuuttajat: Piikkimonni, viiksekäs pohjakala Suomen Luonto.
  5. ↑ University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Ameiurus nebulosus, Brown catfish (englanniksi)
  6. ↑ Koli L (1990) Suomen kalat.

Aiheesta muualla

Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Piikkimonni&oldid=18701153”