Ero sivun ”Klaus Järvinen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
HS muistot |
|||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet|sarakkeet}} |
{{Viitteet|sarakkeet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
* [https://www.hs.fi/muistot/art-2000006378783.html Klaus Järvisen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa] |
|||
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
||
Versio 22. tammikuuta 2020 kello 09.55
Klaus Untamo Järvinen (24. joulukuuta 1936 Pohjois-Pirkkala [nyk. Nokia][1] – 17. tammikuuta 2020 Helsinki[2]) oli suomalainen musiikkipedagogi,[3] musiikkineuvos[4] sekä Oulunkylän Pop- & jazz-opiston ja Ogeli Big Bandin perustaja.[5]
Tausta
Järvinen pääsi silloisessa asuinpaikassaan Lappeenrannassa 11-vuotiaana soitto-oppilaaksi paikallisen työväenyhdistyksen soittokuntaan (Toivo Pyörteen johdolla) ja keikkaili 1950-luvulla jazz- ja tanssiyhtyeiden jäsenenä mm. Pekka Kaarnan yhtyeessä. Muutettuaan Helsinkiin 1960-luvun alussa[6] Järvinen opiskeli Sibelius-Akatemiassa klarinetinsoittoa ja suoritti yleisen osaston (1965) ja koulumusiikkiosaston (1966) tutkinnot. Hän on ollut rock- ja jazzmusiikin opetuksen käynnistäjä koulujen musiikinopetuksessa 1960-luvulta alkaen.[3]
Ura
Järvinen perusti vaimonsa Seija Järvisen kanssa vuonna 1972 kevyen musiikin oppilaitoksen, Oulunkylän Pop & Jazzopiston, joka nykyisin tunnetaan nimellä Helsingin Pop & Jazz Konservatorio. Oppilaitos oli Pohjoismaissa alansa ensimmäinen.[3] Järvinen toimi konservatorion rehtorina vuosina 1971–1999.
Julkisuudessa Järvinen tuli tunnetuksi erityisesti MTV:n Levyraati-ohjelman pitkäaikaisena vakiojäsenenä 1976–1989.[3] Ohjelman silloinen juontaja Jaakko Jahnukainen kutsui Järvisen mukaan asiantuntijajäseneksi. Järvinen on myöhemmin muistellut saaneensa antamistaan arvioista ajoittain hyvin kiukkuista palautetta muusikoilta ja ohjelman katsojilta, mutta korostanut pystyneensä Levyraadin avulla tähdentämään päättäjille musiikkikoulutuksen merkitystä. [7]
Levyraadin jäsenenä Järvinen on muistettu usein melko purevista arvosteluista. Eräässä lähetyksessä Järvinen arvioi Juice Leskisen tekevän hyviä sanoituksia, mutta olevan jokseenkin laulutaidoton. Järvinen ei oman kertomansa mukaan saanut tätä arviotaan Leskiseltä koskaan anteeksi. Toisen kerran Järvinen joutui kesäpaikkakunnallaan Mäntyharjulla pakenemaan nuorisojoukkoa, joka uhkasi antaa hänelle selkäsaunan sen vuoksi, että paikkakunnalta kotoisin olleen Kake Randelinin eräs kappale oli saanut Levyraadissa Järviseltä huonon arvion.[7]
Perhe
Klaus Järvisellä on yksi tytär. Järvinen avioitui Seija Järvisen (ent. Saarikko) kanssa vuonna 1970. Seija Järvisellä on aikaisemmasta avioliitostaan kaksi tytärtä ja kaksi poikaa.[6]
Palkintoja ja tunnustuksia
- Säveltaiteen valtionpalkinto 1986[2]
- Vuoden uusmaalainen 1986[3]
- Musiikkineuvoksen arvonimi 2000[8]
- Valtion taidepalkinto 2000[8]
Lähteet
- ↑ Kuka kukin on 2003, s. 322. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
- ↑ a b Levyraati-ohjelmasta tunnettu Klaus ”Klasu” Järvinen on kuollut Helsingin Sanomat. 18.1.2020. Viitattu 18.1.2020.
- ↑ a b c d e Suuri Musiikkitietosanakirja 3: He–Kuud, s. 142. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1990. ISBN 951-35-4727-2.
- ↑ Henriksson, Juha: ”Järvinen, Klaus (1936–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 613–614. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kolsi, Eeva-Kaarina: Kaksi itsepäistä. Iltalehti, 15.8.2009, s. 21.
- ↑ a b Mattila, Noora: Oikeus soittaa on pitänyt hengissä. Aamulehti 24.12.2016, s. B29. Alma Media Kustannus Oy.
- ↑ a b Kerttula, Suvi: Virtaa riittää. Ilta-Sanomat, Plus-liite 17.9.2016, s. 10–13. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy.
- ↑ a b KLASUSTA MUSIIKKINEUVOS Uutisarkisto 2000. 13.12.2000. Suomen jazzliitto. Viitattu 18.1.2008.
Aiheesta muualla
| ||||||||||||||
