Ero sivun ”Juliste” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Käyttäjän 193.111.119.222 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 86.50.80.170 tekemään versioon. |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Juliste''' (vanh. ''afišši'', {{k-fr|affiche}}, tai ''plakaatti'', {{k-de|Plakat}}, nyk. arkik. ''posteri'', {{k-en|poster}})<ref>Nykysuomen sanakirja, WSOY 1995</ref> on yleensä julkiselle paikalle tarkoitettu viestinnän väline, jota käytetään jonkin asian julkituomiseen tai [[mainos|mainostamiseen]]. Julisteen viesti voi olla pelkästään [[kuva]]llinen tai pelkästään [[kirjoitus|kirjallinen]], mutta useimmiten se on näiden yhdistelmä. Juliste kiinnitetään yleensä [[seinä]]än, [[muuri]]in, [[ikkuna]]an, ilmoitustaululle tai muuhun näkyvään paikkaan, sillä julisteen tarkoituksena on kiinnittää huomiota. |
'''Juliste''' (vanh. ''afišši'', {{k-fr|affiche}}, tai ''plakaatti'', {{k-de|Plakat}}, nyk. arkik. ''posteri'', {{k-en|poster}})<ref>Nykysuomen sanakirja, WSOY 1995</ref> on yleensä julkiselle paikalle tarkoitettu viestinnän väline, jota käytetään jonkin asian julkituomiseen tai [[mainos|mainostamiseen]]. Julisteen viesti voi olla pelkästään [[kuva]]llinen tai pelkästään [[kirjoitus|kirjallinen]], mutta useimmiten se on näiden yhdistelmä. Juliste kiinnitetään yleensä [[seinä]]än, [[muuri]]in, [[ikkuna]]an, ilmoitustaululle tai muuhun näkyvään paikkaan, sillä julisteen tarkoituksena on kiinnittää huomiota. |
||
Kirjallispainotteisia julisteita sanottiin aikanaan julistuksiksi eli julkisiksi tiedonannoiksi, jotka olivat kaikelle kansalle osoitettuja asiakirjoja. Tällainen oli esimerkiksi [[Punainen julistus]], joka annettiin vuonna [[1905]]. Juliste voi olla myös esimerkiksi [[konferenssi]]ssa esillepantu kirjallinen tai kuvallinen esitys erotuksena suullisesta esityksestä. Juliste on useimmiten painettu [[paperi]]lle, [[muovi]]lle tai jollekin muulle alustalle. Käsintehtyjä julisteita on saatettu käyttää julistepylväissä, mutta vasta [[kivipaino]] ja [[litografia|värilitografia]] mahdollistivat julisteiden suuret painokset.<ref>Markus Visanti: Otavan iso tietosanakirja 3, s. 1667.</ref> |
Kirjallispainotteisia julisteita sanottiin aikanaan julistuksiksi eli julkisiksi tiedonannoiksi, jotka olivat kaikelle kansalle osoitettuja asiakirjoja. Tällainen oli esimerkiksi [[Punainen julistus]], joka annettiin vuonna [[1905]]. Juliste voi olla myös esimerkiksi [[konferenssi]]ssa esillepantu kirjallinen tai kuvallinen esitys erotuksena suullisesta esityksestä. Juliste on useimmiten painettu [[paperi]]lle, [[muovi]]lle tai jollekin muulle alustalle. Käsintehtyjä julisteita on saatettu käyttää julistepylväissä, mutta vasta [[kivipaino]] ja [[litografia|värilitografia]] mahdollistivat julisteiden suuret painokset.<ref>Markus Visanti: Otavan iso tietosanakirja 3, s. 1667.</ref> |
||
Moderni julistetaide syntyi Ranskassa [[1880-luku|1880-luvulla]], ja sen kukoistuskausi ajoittui 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Sen tunnetuimpia edustajia olivat Ranskassa [[Henri de Toulouse-Lautrec]], [[Honoré Daumier]], [[Pierre Bonnard]] ja [[Puvis de Chavannes]], Englannissa taas [[Aubrey Beardsley]]. Suomessa [[Akseli Gallen-Kallela]] oli ensimmäisiä julistetaiteen harrastajia. Häntä seurasivat pian monet muut taiteilijat, jotka saattoivat jopa erikoistua julistetaiteeseen. Vuosisadan vaihteen merkittäviin suomalaistaiteilijoihin kuuluivat muun muassa [[Alex Federley|Alexander Federley]] (1865–1932) ja [[Oscar Furuhjelm]] (1880–1963).<ref name=Hbl/><ref>Kämäräinen 1986, s. 100</ref> |
Moderni julistetaide syntyi Ranskassa [[1880-luku|1880-luvulla]], ja sen kukoistuskausi ajoittui 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Sen tunnetuimpia edustajia olivat Ranskassa [[Henri de Toulouse-Lautrec]], [[Honoré Daumier]], [[Pierre Bonnard]] ja [[Puvis de Chavannes]], Englannissa taas [[Aubrey Beardsley]]. Suomessa [[Akseli Gallen-Kallela]] oli ensimmäisiä julistetaiteen harrastajia. Häntä seurasivat pian monet muut taiteilijat, jotka saattoivat jopa erikoistua julistetaiteeseen. Vuosisadan vaihteen merkittäviin suomalaistaiteilijoihin kuuluivat muun muassa [[Alex Federley|Alexander Federley]] (1865–1932) ja [[Oscar Furuhjelm]] (1880–1963).<ref name=Hbl/><ref>Kämäräinen 1986, s. 100</ref> |
||
Versio 21. tammikuuta 2020 kello 10.46
Juliste (vanh. afišši, ransk. affiche, tai plakaatti, saks. Plakat, nyk. arkik. posteri, engl. poster)[1] on yleensä julkiselle paikalle tarkoitettu viestinnän väline, jota käytetään jonkin asian julkituomiseen tai mainostamiseen. Julisteen viesti voi olla pelkästään kuvallinen tai pelkästään kirjallinen, mutta useimmiten se on näiden yhdistelmä. Juliste kiinnitetään yleensä seinään, muuriin, ikkunaan, ilmoitustaululle tai muuhun näkyvään paikkaan, sillä julisteen tarkoituksena on kiinnittää huomiota.
Kirjallispainotteisia julisteita sanottiin aikanaan julistuksiksi eli julkisiksi tiedonannoiksi, jotka olivat kaikelle kansalle osoitettuja asiakirjoja. Tällainen oli esimerkiksi Punainen julistus, joka annettiin vuonna 1905. Juliste voi olla myös esimerkiksi konferenssissa esillepantu kirjallinen tai kuvallinen esitys erotuksena suullisesta esityksestä. Juliste on useimmiten painettu paperille, muoville tai jollekin muulle alustalle. Käsintehtyjä julisteita on saatettu käyttää julistepylväissä, mutta vasta kivipaino ja värilitografia mahdollistivat julisteiden suuret painokset.[2]
Moderni julistetaide syntyi Ranskassa 1880-luvulla, ja sen kukoistuskausi ajoittui 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Sen tunnetuimpia edustajia olivat Ranskassa Henri de Toulouse-Lautrec, Honoré Daumier, Pierre Bonnard ja Puvis de Chavannes, Englannissa taas Aubrey Beardsley. Suomessa Akseli Gallen-Kallela oli ensimmäisiä julistetaiteen harrastajia. Häntä seurasivat pian monet muut taiteilijat, jotka saattoivat jopa erikoistua julistetaiteeseen. Vuosisadan vaihteen merkittäviin suomalaistaiteilijoihin kuuluivat muun muassa Alexander Federley (1865–1932) ja Oscar Furuhjelm (1880–1963).[3][4]
Nykyään julisteet ovat graafisen muotoilun tuotteita, joita kerätään ja joihin liittyen järjestetään näyttelyitä ja biennaaleja. Monilla museoilla ja arkistoilla on julistekokoelmia. Lahden taidemuseon yhteydessä toimii Julistemuseo.
Katso myös
Lähteet
- Kämäräinen, Aki et al. (toim.): Suomen ja maailman taide - Hakemisto, Sanasto. WSOY, 1986. ISBN 951-0-10729-8
- ↑ Nykysuomen sanakirja, WSOY 1995
- ↑ Markus Visanti: Otavan iso tietosanakirja 3, s. 1667.
- ↑ Affischernas underbara Finland. Hufvudstadsbladet 11.12.2007
- ↑ Kämäräinen 1986, s. 100
Aiheesta muualla
Kirjallisuutta
- Helmiriitta Honkanen: Placatista julisteeksi, 1983.