Ero sivun ”Otava (kirjankustantamo)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nimi
Kumottu muokkaus 18662988, jonka teki 193.65.88.181 (keskustelu) - Tuskinpa vaan.
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 1: Rivi 1:
{{Yritys
{{Yritys
| nimi = Kustannusosakeyhtiö Otava
| nimi = Kustannusosakeyhtiö Otava
| logo = Otava Publishing Company Ltd.jpg
| logo = Otava Publishing Company Ltd.jpg
| logokoko = 250px
| logokoko = 250px
| slogan =
| slogan =
| yritysmuoto = [[osakeyhtiö]]
| yritysmuoto = [[osakeyhtiö]]
| osake =
| osake =
| lajityyppi =
| lajityyppi =
| perustettu = [[1890]]
| perustettu = [[1890]]
| perustaja = Hannes Gebhard<br />Eliel Aspelin-Haapkylä
| perustaja = Hannes Gebhard<br />Eliel Aspelin-Haapkylä
| lakkautettu =
| lakkautettu =
| toimitusjohtaja = [[Pasi Viheraho]]<ref>[http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/12/otava_paatyi_tuttuun_mieheen_toimitusjohtajavalinnassa_1279533.html Yle.fi, uutiset]</ref>
| toimitusjohtaja = [[Pasi Vainio]]<ref>[http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/12/otava_paatyi_tuttuun_mieheen_toimitusjohtajavalinnassa_1279533.html Yle.fi, uutiset]</ref>
| puheenjohtaja =
| puheenjohtaja =
| kotipaikka = [[Helsinki]]
| kotipaikka = [[Helsinki]]
| avainhenkilöt =
| avainhenkilöt =
| palvelualue =
| palvelualue =
| toimiala = kustantaminen
| toimiala = kustantaminen
| tuotteet = kirjat, oppikirjat
| tuotteet = kirjat, oppikirjat
| liikevaihto = 54,5 milj. euroa <small>(2015)</small><ref name=luvut15>{{Verkkoviite | Osoite = http://vuosikertomus.otavakonserni.fi/wp-content/uploads/2016/03/007OV2015L.pdf | Nimeke = 2015 Avainlukukehitys | Julkaisija = Otava-konserni | Viitattu = 25.8.2016}}</ref>
| liikevaihto = 54,5 milj. euroa <small>(2015)</small><ref name=luvut15>{{Verkkoviite | Osoite = http://vuosikertomus.otavakonserni.fi/wp-content/uploads/2016/03/007OV2015L.pdf | Nimeke = 2015 Avainlukukehitys | Julkaisija = Otava-konserni | Viitattu = 25.8.2016}}</ref>
| liikevoitto = 7,2 milj. euroa <small>(2015)<ref name=luvut15/>
| liikevoitto = 7,2 milj. euroa <small>(2015)<ref name=luvut15/>
| nettotulo =
| nettotulo =
| henkilökuntaa =
| henkilökuntaa =
| emoyhtiö = [[Otava-konserni|Otava Oy]]
| emoyhtiö = [[Otava-konserni|Otava Oy]]
| tytäryhtiö =
| tytäryhtiö =
| omistaja = [[Otava-konserni|Otava Oy]]
| omistaja = [[Otava-konserni|Otava Oy]]
| kotisivu = [http://www.otava.fi otava.fi]
| kotisivu = [http://www.otava.fi otava.fi]
| huomautukset =
| huomautukset =
}}
}}



Versio 15. tammikuuta 2020 kello 14.54

Kustannusosakeyhtiö Otava
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1890
Perustaja Hannes Gebhard
Eliel Aspelin-Haapkylä
Toimitusjohtaja Pasi Vainio[1]
Kotipaikka Helsinki
Toimiala kustantaminen
Tuotteet kirjat, oppikirjat
Liikevaihto 54,5 milj. euroa (2015)[2]
Liikevoitto 7,2 milj. euroa (2015)[2]
Emoyhtiö Otava Oy
Omistaja Otava Oy
Kotisivu otava.fi
Otavan kivinen toimitalo Uudenmaankadulla täytti kesäkuussa 2006 sata vuotta.

Kustannusosakeyhtiö Otava on yksi Suomen vanhimmista ja suurimmista kirjankustantamoista. Otava on ollut merkittävä suomenkielisen kirjallisuuden julkaisija jo varhain. Otava on julkaissut muun muassa Eino Leinon, Veijo Meren, Marja-Liisa Vartion, Paavo Haavikon, Tuomas Anhavan, Mauri Kunnaksen, Antti Tuurin ja Kjell Westön tuotantoa. Suurimpiin painosmääriin on yltänyt Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) yli neljällä miljoonalla painetulla kirjalla.lähde?

Omistus ja johto

Yhdessä mm. Otavamedia Oy:n kanssa Kustannusosakeyhtiö Otava muodostaa Otava-konsernin (aiemmin Otava-Kuvalehdet-konserni). Sen omistavat vuosina 1999–2004 tehdyn yksityistämisen jälkeen Reenpään suku ja Otavan kirjasäätiö. Konsernin toimitusjohtaja on Alexander Lindholm. Yhtiön hallituksessa ovat (2016) varsinaisina jäseninä Henrik Ehrnrooth (pj.), Olli Reenpää (vpj.), Jorma Ollila (vpj.), Heikki Lehtonen, Alexander Lindholm ja Eero Broman. Varajäseniä ovat Pasi Vainio, Minna Castrén, Timo Kopra ja Pekka Harju. Hallituksen sihteeri on Ora Lyytikäinen.[3]

Otavan historia

Otavan perustivat Hannes Gebhard ja Eliel Aspelin-Haapkylä vuonna 1890 suomenkielisen kansalliskirjallisuuden kustantajaksi. Vuodesta 1892 johdossa on ollut Alvar Renqvist jälkeläisineen, jotka ovat suomentaneet nimensä Reenpääksi. 1906 valmistui Helsingin Uudenmaankadulle arkkitehtien Karl Lindahlin ja Valter Thomén piirtämä toimitalo, jossa yhtiö toimii edelleen. Kirjapainotoiminta alkoi 1908 ja aikakauslehtien kustantaminen Suomen Kuvalehden myötä 1916. Otava perusti 1934 yhdessä WSOY:n kanssa Yhtyneet Kuvalehdet, joka ryhtyi julkaisemaan muun muassa Seura-lehteä. Vuosina 1945–1991 Otava oli pörssiyhtiö. Kun sukuomistajat hankkivat yhtiönsä pörssistä takaisin itselleen, perustettiin uusi Otava, joka on eri juridinen henkilö kuin 1890 perustettu vanha Otava. Otava lunasti Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n 1998 WSOY:ltä kokonaan itselleen. Keuruun painotalon Otava perusti 1955. Otavan painolaitoksista ja Editan painolaitoksista muodostettiin Acta Print. Acta Print Oy myi 1999 aikakauslehtipainot ja liiketoiminnan Edita-konsernille.lähde?

Vuoden 2006 alusta Otavan omistuksessa on ollut myös Like Kustannuksen kirjankustannustoiminta. Lisäksi kirjaryhmään kuuluu Suuri Suomalainen Kirjakerho. Otava-konserni muodostuu neljästä liiketoiminta-alueesta: kirjat, lehdet, kauppa ja uudet liiketoiminnot. Kirjapainotoiminnasta vastaa Otavan kirjapaino Oy Keuruulla.[4]

31. joulukuuta 2014 Otava osti kirjankustantamo Moreenin osake-enemmistön. Kustannustoiminta jatkui samalla nimellä.[5]

Kirjasodat ja kohut

Otava on julkaissut huomattavaa keskustelua herättänyttä kirjallisuutta. Vuoden 1924 kirjasodan aloitti Maria Jotunin kirja Tohvelisankari, joka herätti huomiota aina eduskunnassa asti. Vuonna 1963 julkaistu Paavo Rintalan Sissiluutnantti oli toinen huomiota saanut kirja. Se sai aikaan jopa boikotointiin kehottavia nimilistoja, ja 34 reservin kenraalia protestoi sitä vastaan. Vuonna 1964 Hannu Salamasta tuli julkisen kirjakeskustelun päähahmo kirjansa Juhannustanssit ansiosta. Salama tuomittiin lopulta jumalanpilkasta kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen ja Kari Reenpää, Otavan tuolloinen toimitusjohtaja, päiväsakkoihin.[6]

Paavo Haavikkoa käsittelevä Mauno Saaren elämäkertakirja Haavikko-niminen mies nostatti kohun jo ennen ilmestymistään kesällä 2009, ja aihetta kommentoitiin laajasti merkittävimmissä lehdissä, muun muassa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä, Suomen Kuvalehdessä ja Avussa oli kussakin pitkät artikkelit.[7][8] Maaliskuussa 2010 Otava tiedotti Reenpään suvun jäsenten, kirjankustantaja Leena Majander-Reenpään ja kirjaryhmän johtaja Antti Reenpään, jättävän tehtävänsä yhtiössä.[9]

Palkittuja kirjailijoita

Monet Otavan kirjailijoista ovat saaneet kirjallisuuspalkintoja. Ensimmäisen suomalaisen Nobel-palkitun, F. E. Sillanpään, teoksia julkaisi Otava. Ensimmäinen Finlandia-palkittu kirjailija oli Erno Paasilinna, hänelle palkinto myönnettiin vuonna 1984 esseekokoelmasta Yksinäisyys ja uhma. Ensimmäisen Tieto-Finlandian sai Erik Tawastjerna Sibelius-elämäkerrastaan, myös Otavan kirjailijoita. Muita Finlandia-palkittuja ovat Jörn Donner (Isä ja poika, 1985), Olli Jalonen (Isäksi ja tyttäreksi, 1990), Arto Melleri (Elävien kirjoissa, 1991), Bo Carpelan (Alkutuuli, 1993 sekä Kesän varjot, 2005), Hannu Mäkelä (Mestari, 1995), Antti Tuuri (Lakeuden kutsu, 1997), Kristina Carlson (Maan ääreen, 1999), Kjell Westö (Missä kuljimme kerran, 2006) ja Hannu Väisänen (Toiset kengät, 2007).

Tietokirjallisuutta

Iso Tietosanakirja, 1931–1958

Otavalla on pitkä historia myös tietokirjallisuuden osalta. Vuodesta 1906 alkaen (ensimmäinen osa, viimeinen julkaistiin vuonna 1920) se julkaisi yhdessä WSOY:n kanssa kymmenosaisen Tietosanakirjan, lempinimeltään Iso Musta. Myöhemmin Otava julkaisi 17-osaisen Ison tietosanakirjan (1931–1958), 10-osaisen Otavan ison tietosanakirjan (1960–1965) ja Otavan Suuren Ensyklopedian (1976–1982). Muita tunnettuja tietokirjoja ovat Mitä missä milloin -sarja (vuodesta 1951) ja Kuka kukin on (vuodesta 1909, tuolloin nimellä Aikalaiskirja).lähde?

Skepsis ry myönsi vuonna 2018 Huuhaa-palkinnon Otavan tietokirjojen kustannusyksikölle harhaanjohtavan ja pseudotieteellisen sisällön julkaisemisesta tietokirjoina. Samalla yhdistys pyysi kustantamoa kantamaan yhteiskunnallista vastuuta ja kiinnittämään enemmän huomiota tietokirjojen luotettavuuteen ja sisällön tarkistuttamiseen.[10]

Oppikirjoja

Peruskoulu-uudistus lisäsi 1970-luvun alussa oppikirjojen kysyntää, ja Otava onnistui saamaan merkittävän osan alan markkinoista.[11] Oppikirjojen tuotantoa varten yhtiöllä oli kouluosasto (myöhemmin nimeltään Otavan oppimateriaalit). Osaston pitkäaikaisena johtajana oli vuodesta 1974 alkaen tohtori Manu Renko.[12] Nykyinen oppimateriaaliyksikön johtaja Teuvo Sankila on toiminut tehtävässään vuodesta 2011.

Kirjallisuutta

  • Salokannel, Juhani: Hengen paloa & painettua sanaa. Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815–2015. Helsingissä: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-27838-2.

Lähteet

  1. Yle.fi, uutiset
  2. a b 2015 Avainlukukehitys Otava-konserni. Viitattu 25.8.2016.
  3. Otava-konserni, hallituksen kokoonpano 2016. Helsinki: Otava-konserni. Viitattu 21.4.2016.
  4. Otava–Kuvalehdet-konserni
  5. Kustannusosakeyhtiö Otava osti Kustannusosakeyhtiö Moreenin Otava-konserni. Viitattu 25.8.2016.
  6. Kiintopisteitä Otavan historiasta (Arkistoitu sivu) Otava. Viitattu 25.8.2016.
  7. Hs.fi
  8. Ote elämäkerrasta Paavo Haavikko ja Diabolos
  9. Otavan tiedote 3.3.2010 (Arkistoitu linkki)
  10. Huuhaa-palkinto 2018 Skepsis ry. Viitattu 1.2.2019.
  11. Antti Reenpää (toim.): Otavan talo sata vuotta, s. 83. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20800-4.
  12. Kuka kukin on 1982, s. 818. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06659-5.

Aiheesta muualla