Ero sivun ”Lützenin taistelu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p viitteen korjaus |
lis pvm greg kalent muk, lähteeseen kirjoitt ja artikk nimi |
||
Rivi 21: | Rivi 21: | ||
}} |
}} |
||
'''Lützenin taistelu''' käytiin [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]] [[juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin]] mukaan [[6. marraskuuta]] [[1632]]. Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi [[katolinen kirkko|katolisen]] [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan]] armeijan kimppuun. Lützenin taisteluun osallistui noin 700 suomalaista, jotka muodostivat n. 4 % Ruotsin armeijan vahvuudesta.<ref name=SH3_61>Suomen historia osa 3 (1985), 61</ref> |
'''Lützenin taistelu''' käytiin [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]] [[juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin]] mukaan [[6. marraskuuta]] [[1632]] ([[Gregoriaaninen kalenteri|gregoriaanisen kalenterin]] mukaan 16.11.). Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi [[katolinen kirkko|katolisen]] [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan]] armeijan kimppuun. Lützenin taisteluun osallistui noin 700 suomalaista, jotka muodostivat n. 4 % Ruotsin armeijan vahvuudesta.<ref name=SH3_61>Suomen historia osa 3 (1985), 61</ref> |
||
Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]] kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi [[Wallenstein]]in johdolla [[Leipzig]]iin..<ref name=SH3_61 /> Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta.<ref>Suomen historia osa 3 (1985), 62</ref> |
Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]] kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi [[Wallenstein]]in johdolla [[Leipzig]]iin..<ref name=SH3_61 /> Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta.<ref>Suomen historia osa 3 (1985), 62</ref> |
||
[[Tiedosto:Lützen.jpg|thumb|left|255px|Lützenin taistelu]] |
[[Tiedosto:Lützen.jpg|thumb|left|255px|Lützenin taistelu]] |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* {{Kirjaviite | Nimeke = Suomen historia osa 3 | Julkaisija = Weilin + Göös| Vuosi =1985 | Tekijä = Aimo Halila| Luku = Suomi suurvalta-aikana| Sivut = 18, 57, 61-63, 66| Selite = Päätoim. Yrjö Blomstedt | Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-95-2492-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }} |
|||
* {{Kirjaviite |
|||
| Nimeke = Suomen historia osa 3: Suomi suurvalta-aikana, suurvallan loppu, kansanusko| Julkaisija = Weilin + Göös| Vuosi =1985 |
|||
| Tekijä = Yrjö Blomstedt ja toimitusneuvosto| |
|||
| Luku = | Sivu = | Sivut = 18, 57, 61-63, 66| Selite = |
|||
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =951-95-2492-2 |
|||
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = |
|||
| Viitattu = | Kieli = }} |
|||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
{{Tynkä/Sota}} |
{{Tynkä/Sota}} |
||
{{ |
{{AAKKOSTUS:Lytzenin taistelu}} |
||
[[Luokka:Kolmikymmenvuotisen sodan taistelut]] |
[[Luokka:Kolmikymmenvuotisen sodan taistelut]] |
Versio 13. tammikuuta 2020 kello 15.07
Lützenin taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa kolmikymmenvuotista sotaa | |||||||
Carl Wahlbomin (1810–1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Vahvuudet | |||||||
n. 18 000 miestä |
n. 23 000 miestä | ||||||
Tappiot | |||||||
Kustaa II Aadolf |
Gottfried Heinrich Pappenheim | ||||||
|
Lützenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisessa sodassa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632 (gregoriaanisen kalenterin mukaan 16.11.). Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi katolisen Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan armeijan kimppuun. Lützenin taisteluun osallistui noin 700 suomalaista, jotka muodostivat n. 4 % Ruotsin armeijan vahvuudesta.[1]
Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi Wallensteinin johdolla Leipzigiin..[1] Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta.[2]
Lähteet
- Aimo Halila: ”Suomi suurvalta-aikana”, Suomen historia osa 3, s. 18, 57, 61-63, 66. Päätoim. Yrjö Blomstedt. Helsinki: Weilin + Göös, 1985. ISBN 951-95-2492-2.