Ero sivun ”Batoliitti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lähde |
kh |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{viitteetön}} |
{{viitteetön}} |
||
[[Image:Yosemite 20 bg 090404.jpg|thumb|Half Dome |
[[Image:Yosemite 20 bg 090404.jpg|thumb|Half Dome on [[graniitti]][[monoliitti]] [[Yosemiten kansallispuisto]]ssa. Se osa [[Sierra Nevadan batoliitti]]a.]] |
||
'''Batoliitti''' ([[kreikan_kieli|kreikan]] ''bathos'' “syvyys” + ''lithos'' “kivi”) on suuri [[intruusio|intrusiivinen]] [[magmakivi]]muodostuma, joka syntyy jäähtyneestä [[magma]]sta syvällä [[maankuori|maankuoressa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.helsinki.fi/jarj/vasara/toiminta/excut/tiedostoja/Norja_ekskursio-opas.pdf|nimeke=Etelä-Norjan ekskursio|tekijä=Vasara ry|julkaisu=|ajankohta=2007|julkaisija=|viitattu=17.3.2019}}</ref> Batoliitit koostuvat melkein aina enimmäkseen [[felsinen|felsisistä]] tai [[intermediäärinen|intermediäärisistä]] kivilajeista, kuten [[graniitti|graniitista]], [[kvartsimontsoniitti|kvartsimontsoniitista]] tai [[dioriitti|dioriitista]]. |
'''Batoliitti''' ([[kreikan_kieli|kreikan]] ''bathos'' “syvyys” + ''lithos'' “kivi”) on suuri [[intruusio|intrusiivinen]] [[magmakivi]]muodostuma, joka syntyy jäähtyneestä [[magma]]sta syvällä [[maankuori|maankuoressa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.helsinki.fi/jarj/vasara/toiminta/excut/tiedostoja/Norja_ekskursio-opas.pdf|nimeke=Etelä-Norjan ekskursio|tekijä=Vasara ry|julkaisu=|ajankohta=2007|julkaisija=|viitattu=17.3.2019}}</ref> Batoliitit koostuvat melkein aina enimmäkseen [[felsinen|felsisistä]] tai [[intermediäärinen|intermediäärisistä]] kivilajeista, kuten [[graniitti|graniitista]], [[kvartsimontsoniitti|kvartsimontsoniitista]] tai [[dioriitti|dioriitista]]. |
||
==Muodostuminen== |
==Muodostuminen== |
||
Vaikka batoliitit saattavatkin näyttää samanlaisilta, ne muodostuvat monimutkaisten prosessien seuraksena. Ne koostuvat useista suurista [[plutoni|plutoneista]] |
Vaikka batoliitit saattavatkin näyttää samanlaisilta, ne muodostuvat monimutkaisten prosessien seuraksena. Ne koostuvat useista suurista [[plutoni|plutoneista]] eli magmakivimassoista, jotka ovat yleensä mittasuhteiltaan epäsäännöllisiä mutta useiden kilometrien mittaisia. Ne voidaan erottaa ympäröivästä magmakivestä eri kriteerien, kuten iän, koostumuksen ja rakenteen, perusteella. Plutonit ovat kiteytyneet magmasta, joka kulki kohti maanpintaa maankuoren pohjalla olleesta aukosta. |
||
Perinteisesti näiden plutonien on ajateltu muodostuneen, kun verrattain kelluvaa magmaa nousee suuret määrät; magmaa kutsutaan ''plutoniseksi [[diapiiri]]ksi''. Koska diapiirit ovat nesteytyneet ja erittäin kuumia, ne nousevat ympäröivän kiven läpi |
Perinteisesti näiden plutonien on ajateltu muodostuneen, kun verrattain kelluvaa magmaa nousee suuret määrät; magmaa kutsutaan ''plutoniseksi [[diapiiri]]ksi''. Koska diapiirit ovat nesteytyneet ja erittäin kuumia, ne nousevat ympäröivän kiven läpi työntäen sen sivuun ja osittain myös sulattaen sen. Valtaosa diapiireista ei saavuta maanpintaa (jolloin ne muodostavat [[tulivuori|tulivuoren]]), vaan ne hidastuvat, jäähtyvät ja kiinteytyvät 5–30 kilometriä maanpinnan alapuolella plutoneiksi. |
||
Batoliitti syntyy kun useat plutonit yhdistyvät muodostamaan valtavan graniittikivikokonaisuuden. Jotkut batoliitit ovat jättiläismäisiä, ja ne myötäilevät entisiä ja nykyisiä [[Laattatektoniikka#subduktiovyöhyke|subduktiovyöhykkeitä]] sekä muita [[mannerkuori|mannerkuoren]] lämpölähteitä jota satoja kilometrejä. Esimerkiksi [[Sierra Nevadan batoliitti]] on tällainen valtava, yhtenäinen graniittimuodostelma, ja se muodostaa suurimman osan Kalifornian [[Sierra Nevada (Yhdysvallat)|Sierra Nevadasta]]. Vielä suurempi batoliitti on Kanadan itärannikolla ''Coast Plutonic Complex'' |
Batoliitti syntyy, kun useat plutonit yhdistyvät muodostamaan valtavan graniittikivikokonaisuuden. Jotkut batoliitit ovat jättiläismäisiä, ja ne myötäilevät entisiä ja nykyisiä [[Laattatektoniikka#subduktiovyöhyke|subduktiovyöhykkeitä]] sekä muita [[mannerkuori|mannerkuoren]] lämpölähteitä jota satoja kilometrejä. Esimerkiksi [[Sierra Nevadan batoliitti]] on tällainen valtava, yhtenäinen graniittimuodostelma, ja se muodostaa suurimman osan Kalifornian [[Sierra Nevada (Yhdysvallat)|Sierra Nevadasta]]. Vielä suurempi batoliitti on Kanadan itärannikolla oleva ''Coast Plutonic Complex. Se'' on 1 800 kilometriä pitkä batoliittikompleksi, joka muodostaa osan [[Rannikkovuoret|Rannikkovuorista]] ja jatkuu [[Alaska]]n eteläosiin. |
||
==Pinnanmuodostuma ja eroosio== |
==Pinnanmuodostuma ja eroosio== |
||
Batoliitti on yli 100 neliökilometrin laajuinen esiin tullut (pääosin) yhtenäinen plutoninen kivimuodostuma. Pienempiä muodostumia kutsutaan [[stokki|stokeiksi]]. Valtaosa ([[puhkeama_(geologia)|puhkeamien]] kautta) näkyville tulleista batoliiteista on huomattavasti suurempia kuin 100 km<sup>2</sup>. Alueet ovat paljastuneet kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin vuosiin jatkuneen [[eroosio]]n ja [[orogenia|vuorijonopoimutuksen]] seurauksena. |
Batoliitti on yli 100 neliökilometrin laajuinen esiin tullut, (pääosin) yhtenäinen plutoninen kivimuodostuma. Pienempiä muodostumia kutsutaan [[stokki|stokeiksi]]. Valtaosa ([[puhkeama_(geologia)|puhkeamien]] kautta) näkyville tulleista batoliiteista on huomattavasti suurempia kuin 100 km<sup>2</sup>. Alueet ovat paljastuneet kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin vuosiin jatkuneen [[eroosio]]n ja [[orogenia|vuorijonopoimutuksen]] seurauksena. |
||
Batoliitit kokevat suuren paineen muutoksen paljastuessaan syvältä maanpinnan alta, ja siksi niiden [[kiderakenne]] laajenee hieman ajan mittaan. Laajeneminen ilmenee ''exfoliaationa'', eräänä [[massaliikunto|massaliikunnon]] muotona. Exfoliaatiossa kuperia, melko ohuita kivilaattioja irtoaa batoliittien paljastuneista pinnoista ja prosessia kiihdyttää halkeamissa olevan veden jäätyminen, eräs [[rapautuminen|rapautumisen]] muoto. Tuloksena on melko sileitä ja pyöreitä vuorenrinteitä, ehkä tunnetuimpana [[Yosemiten kansallispuisto]]ssa oleva [[Half Dome]]. |
Batoliitit kokevat suuren paineen muutoksen paljastuessaan syvältä maanpinnan alta, ja siksi niiden [[kiderakenne]] laajenee hieman ajan mittaan. Laajeneminen ilmenee ''exfoliaationa'', eräänä [[massaliikunto|massaliikunnon]] muotona. Exfoliaatiossa kuperia, melko ohuita kivilaattioja irtoaa batoliittien paljastuneista pinnoista, ja prosessia kiihdyttää halkeamissa olevan veden jäätyminen, eräs [[rapautuminen|rapautumisen]] muoto. Tuloksena on melko sileitä ja pyöreitä vuorenrinteitä, ehkä tunnetuimpana [[Yosemiten kansallispuisto]]ssa oleva [[Half Dome]]. |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 10. tammikuuta 2020 kello 18.49
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Batoliitti (kreikan bathos “syvyys” + lithos “kivi”) on suuri intrusiivinen magmakivimuodostuma, joka syntyy jäähtyneestä magmasta syvällä maankuoressa.[1] Batoliitit koostuvat melkein aina enimmäkseen felsisistä tai intermediäärisistä kivilajeista, kuten graniitista, kvartsimontsoniitista tai dioriitista.
Muodostuminen
Vaikka batoliitit saattavatkin näyttää samanlaisilta, ne muodostuvat monimutkaisten prosessien seuraksena. Ne koostuvat useista suurista plutoneista eli magmakivimassoista, jotka ovat yleensä mittasuhteiltaan epäsäännöllisiä mutta useiden kilometrien mittaisia. Ne voidaan erottaa ympäröivästä magmakivestä eri kriteerien, kuten iän, koostumuksen ja rakenteen, perusteella. Plutonit ovat kiteytyneet magmasta, joka kulki kohti maanpintaa maankuoren pohjalla olleesta aukosta.
Perinteisesti näiden plutonien on ajateltu muodostuneen, kun verrattain kelluvaa magmaa nousee suuret määrät; magmaa kutsutaan plutoniseksi diapiiriksi. Koska diapiirit ovat nesteytyneet ja erittäin kuumia, ne nousevat ympäröivän kiven läpi työntäen sen sivuun ja osittain myös sulattaen sen. Valtaosa diapiireista ei saavuta maanpintaa (jolloin ne muodostavat tulivuoren), vaan ne hidastuvat, jäähtyvät ja kiinteytyvät 5–30 kilometriä maanpinnan alapuolella plutoneiksi.
Batoliitti syntyy, kun useat plutonit yhdistyvät muodostamaan valtavan graniittikivikokonaisuuden. Jotkut batoliitit ovat jättiläismäisiä, ja ne myötäilevät entisiä ja nykyisiä subduktiovyöhykkeitä sekä muita mannerkuoren lämpölähteitä jota satoja kilometrejä. Esimerkiksi Sierra Nevadan batoliitti on tällainen valtava, yhtenäinen graniittimuodostelma, ja se muodostaa suurimman osan Kalifornian Sierra Nevadasta. Vielä suurempi batoliitti on Kanadan itärannikolla oleva Coast Plutonic Complex. Se on 1 800 kilometriä pitkä batoliittikompleksi, joka muodostaa osan Rannikkovuorista ja jatkuu Alaskan eteläosiin.
Pinnanmuodostuma ja eroosio
Batoliitti on yli 100 neliökilometrin laajuinen esiin tullut, (pääosin) yhtenäinen plutoninen kivimuodostuma. Pienempiä muodostumia kutsutaan stokeiksi. Valtaosa (puhkeamien kautta) näkyville tulleista batoliiteista on huomattavasti suurempia kuin 100 km2. Alueet ovat paljastuneet kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin vuosiin jatkuneen eroosion ja vuorijonopoimutuksen seurauksena.
Batoliitit kokevat suuren paineen muutoksen paljastuessaan syvältä maanpinnan alta, ja siksi niiden kiderakenne laajenee hieman ajan mittaan. Laajeneminen ilmenee exfoliaationa, eräänä massaliikunnon muotona. Exfoliaatiossa kuperia, melko ohuita kivilaattioja irtoaa batoliittien paljastuneista pinnoista, ja prosessia kiihdyttää halkeamissa olevan veden jäätyminen, eräs rapautumisen muoto. Tuloksena on melko sileitä ja pyöreitä vuorenrinteitä, ehkä tunnetuimpana Yosemiten kansallispuistossa oleva Half Dome.
Katso myös
Lähteet
- Plummer, McGeary, Carlson, Physical Geology, Eighth Edition (McGraw-Hill: Boston, 1999) pages 61–63 ISBN 0-697-37404-1
- Glazner, Bartley, Coleman, Gray, Taylor, Are plutons assembled over millions of years by amalgamation from small magma chambers?, GSA Today: Vol. 14, No. 4, pp. 4–11
Aiheesta muualla
- ↑ Vasara ry: Etelä-Norjan ekskursio helsinki.fi. 2007. Viitattu 17.3.2019.