Ero sivun ”Fatwa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Artikkelin laaja muokkaus.
tynkämalline poistettu
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Fatwa.jpg|thumb|[[Damaskos]]laisen [[Umaijadi-moskeija]]n [[imaami]]n Muaz al-Khatibin käsinkirjoittama fatwa vuodelta 2008.]]
[[Tiedosto:Fatwa.jpg|thumb|[[Damaskos]]laisen [[Umaijadi-moskeija]]n [[imaami]]n Muaz al-Khatibin käsinkirjoittama fatwa vuodelta 2008.]]


{{Työstetään|[[Käyttäjä:Toivo ja Toivo|Toivo ja Toivo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Toivo ja Toivo|keskustelu]]) 8. tammikuuta 2020 kello 16.07 (EET)}}
'''Fatwa''' ({{k-ar|فتوى}}) on kirjallinen lainopillinen lausuma, jonka islamilainen uskonoppinut antaa jostain šariaa eli Jumalan lakia koskevasta kysymyksestä. Šarian lähteitä ovat Koraani ja Muhammedista kertovat ''hadithit'', joiden joukosta sunnalaisuudessa niin sanotut kuusi kirjaa ([[Kutub al-Sittah|kutub al-sittah]]) ovat tärkeimmät.
'''Fatwa''' ({{k-ar|فتوى}}) on kirjallinen lainopillinen lausuma, jonka islamilainen uskonoppinut antaa jostain šariaa eli Jumalan lakia koskevasta kysymyksestä. Šarian lähteitä ovat Koraani ja Muhammedista kertovat ''hadithit'', joiden joukosta sunnalaisuudessa niin sanotut kuusi kirjaa ([[Kutub al-Sittah|kutub al-sittah]]) ovat tärkeimmät.


Rivi 25: Rivi 24:
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Aiheesta muualla
==Aiheesta muualla==


* http://www.pimall.com/nais/fatwah.htm*
* http://www.pimall.com/nais/fatwah.htm*
Rivi 31: Rivi 30:
* Lari Malmberg: [http://www.ts.fi/online/ulkomaat/116105.html Fatwaa leimaavat väärät käsitykset]. Turun sanomat 6.3.2010.
* Lari Malmberg: [http://www.ts.fi/online/ulkomaat/116105.html Fatwaa leimaavat väärät käsitykset]. Turun sanomat 6.3.2010.


{{Tynkä/Uskonto}}
[[Luokka:Islamilaiset käsitteet]]
[[Luokka:Islamilaiset käsitteet]]
[[Luokka:Šaria]]
[[Luokka:Šaria]]

Versio 8. tammikuuta 2020 kello 17.58

Damaskoslaisen Umaijadi-moskeijan imaamin Muaz al-Khatibin käsinkirjoittama fatwa vuodelta 2008.

Fatwa (arab. فتوى‎) on kirjallinen lainopillinen lausuma, jonka islamilainen uskonoppinut antaa jostain šariaa eli Jumalan lakia koskevasta kysymyksestä. Šarian lähteitä ovat Koraani ja Muhammedista kertovat hadithit, joiden joukosta sunnalaisuudessa niin sanotut kuusi kirjaa (kutub al-sittah) ovat tärkeimmät.

Islam kuitenkin kieltää tavallista maallikkoa itse tulkitsemasta pyhiä tekstejä. Al-Tirmidhi esittää hadithin, jonka mukaan ibn Abbas kuuli Jumalan lähettilään sanoneen: " Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen." [1] Saadakseen tietää, mikä on islamin kanta johonkin asiaan, muslimin on kysyttävä sitä uskonoppineelta, joka osaa tulkita Koraania ja haditheja. Šarian asiantuntijoita ovat etenkin muftit, joiden antamansa lausunnot, fatwat, ovat Jumalan laista annettuja tulkintoja (fiqh).

Neuvon kysyminen uskonasiassa

Islam on kaikenkattava uskonto, jonka sisältämät Jumalan lain määräykset ulottuvat koko inhimillisen elämän kirjolle. Ajatolla Khomeini onkin todennut, että "ei ole yhtäkään seikkaa, josta islam ei olisi lausunut mielipidettään." [2] Hartaat muslimit joutuvat tämän takia kääntymään uskonoppineiden puoleen monissa tavallisen elämän yksityiskohdissa.

Yksinkertaisimmin muslimi voi kysyä neuvoa imaamilta, joka johtaa rukouksia moskeijassa. Perinteisesti kysymyksiin vastataan perjantairukouksen jälkeen, missä lainoppineen avustajat keräävät paperilapulle kirjoitetut kysymykset. [3] Nykyisin on perustettu fatwa -neuvostoja, joita toimii myös myös internetissä palvelemassa uskovia.

Fatwoja on historian saatossa tilannut esimerkiksi Osmanien valtakunta. Ensimmäisen maailmansodan aikana hallitus tilasi oppineilta fatwan, joka velvoitti kaikki muslimit taistelemaan ympärysvaltoja vastaan jihadin eli uskonosodan merkeissä.[4]

Fatwan rakenne ja merkitys

Lausunnossa mufti käy läpi asiaankuuluvia Koraanin kohtia sekä haditheja, jotka yleensä ovat keskenään ainakin jossain määrin ristiriitaisia. Lopuksi hän antaa oman tulkintansa asiasta. Kun vaikeasta asiasta neuvoa kysytään muftilta, saadaan pitkä kirjallinen lausunto, joka toisinaan päätyy vain todennäköiseen arvioon. Fatwa päättyy aina sanoihin "Allah tietää parhaiten".

Vaikka Jumalan laki, šaria, on ikuinen ja muuttumaton, siitä tehty lainopillinen tulkinta, fiqh, vaihtelee.[5] Muftin antama lainopillinen mielipide eli fatwa on periaatteessa vain hänen oma kantansa, mutta sen katsotaan silti aina edustavan yleispätevää šarian tulkintaa. Mufti voi myös vaikka muuttaa mieltään ja antaa kaksi keskenään ristiriidassa olevaa fatwaa. Tällöin molemmat ovat yhtä päteviä, ja uskova voi valita niiden välillä.[6] Samasta asiasta onkin yleensä tarjolla erilaisia, myös keskenään ristiriitaisia fatwoja, jotka kaikki ovat silti islamilaisittain päteviä.[7] Uudemmat tulkinnat eivät liioin tarkoita sitä, että vanhemmat tulkinnat olisivat vääriä. Islamin monimuotoisuuteen kuuluu erilaisten näkemysten kirjo, vaikka monissa avainkysymyksissä islamilainen maailma jakaakin yhteiset tulkinnat. Käytännössä fatwan merkitys riippuu sen antajan asemasta ja arvostuksesta. Muslimit seuraavat normaalisti oman moskeijansa imaamin mielipiteitä, ja uusimmat tulkinnat ovat luonnollisesti etusijalla historiallisiin mielipiteisiin verrattuna.

Fatwan toimeenpano ei kuulu uskonoppineelle vaan asianomistajalle.[8]

Kuuluisia fatwoja

Tunnettuja fatwoja ovat ajatollah Ruhollah Khomeinin vuonna 1989 Salman Rushdielle langettama kuolemantuomio, jonka myötä fatwan käsite oikeastaan tuli länsimaissa tunnetuksi. Toinen kuuluisa fatwa on Osama bin Ladenin vuonna 1998 antama. Siinä Yhdysvaltain joukkoja verrattiin saatanaan, julistettiin pyhä sota Yhdysvaltoja vastaan ja kehotettiin tappamaan kaikki amerikkalaiset ja heidän liittolaisensa ”missä ja millä keinoilla tahansa”. Syyskuun 11. päivän terrori-iskuja vuonna 2001 pidetään suorana seurauksena bin Ladenin fatwasta.

Lähteet

  1. al-Tirmidhi: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips (Engl. reference) Vol. 5, Book 44, Hadith 2951. (englanniksi)
  2. Ajatollah Khomeini: Ajatollahin ajatuksia, s. 17. Karisto, 1980.
  3. Hämeen-Anttila, 2004,162-163
  4. Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja, s. 160–161. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
  5. Hämeen-Anttila, 2004, 159
  6. Hämeen-Anttila, 2004, 162
  7. Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 160–161. Otava, 2004.
  8. Hämeen-Anttila, Jaakko: Islam: Taskusanakirja, s. 160–161. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0.

Aiheesta muualla