Ero sivun ”Kasvillisuusvyöhyke” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
ei muokkausyhteenvetoa
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 185.77.244.238) ja palautettiin versio 17850523, jonka on tehnyt Urjanhai: sotkemista)
Merkittävin vaikutus kasvillisuuden tyyppiin on kullakin alueella vallitseva [[ilmasto]], etenkin lämpötila ja sademäärä sekä niiden kausittaiset vaihtelut. Vuoristoisilla seuduilla kasvillisuus muuttuu vyöhykkeelliseksi: korkeammalle mentäessä ilma kylmenee ja kasvillisuus muuttuu vaatimattomammaksi samaan tapaan kuin päiväntasaajalta poispäin mentäessä; lisäksi vuorten vastakkaisilla rinteillä sade- ja lämpöolosuhteet voivat olla erilaiset.
 
Paikalliset kasvupaikkatekijät voivat luoda ympäristöstään poikkeavia, joskin tavallisesti pieniä kasvillisuusalueita. Näitä nimitetään [[biotooppi|biotoopeiksi]] tai suomeksi [[luontotyyppi|luonmtotyypeiksiluontotyypeiksi]]. Seisova vesi tai pohjaveden sijainti lähellä maanpintaa luovat ympäristöään kosteampia luontotyyppejä, hyvin vettä läpäisevät karkeat maalajit taas ympäristöään kuivempia luontotyyppejä. Myös maan ravinnekoostumus voi vaikuttaa kasvillisuuteen – esimerkiksi [[kalkki]]pitoinen maaperä suosii tiettyjä kasveja, kun taas monet kasvit eivät kasva siinä lainkaan, ja karuilla, niukkaravinteisilla mailla on omat lajikokoonpanonsa. Maaperän suolaisuus vaikuttaa myös kasvillisuuteen merkittävästi. Paikalliset [[pienilmasto]]t luovat omia kasvillisuusvyöhykkeitään.
 
Koska keskilämpötila ja -sademäärä vaihtelevat alueiden välillä liukuvasti, eivät kasvillisuusvyöhykkeidenkään rajat tavallisesti ole jyrkkiä. Esimerkiksi metsä voi muuttua aroksi siten, että ympäristöään kosteammilla paikoilla voi aron keskellä vielä kasvaa pieniä metsäsaarekkeita. Lauhkea lehtimetsävyöhyke ja pohjoinen havumetsävyöhyke sekoittuvat keskenään hemiboreaaliseksi sekametsävyöhykkeeksi.
** [[tundra]] – matalakasvuisia pensaita, ruohoja ja varpuja, voidaan jakaa alatyyppeihin pohjoisuuden mukaan.
* [[Lauhkea vyöhyke|Lauhkea lämpövyöhyke]]:
** [[boreaalinen vyöhyke|boreaalinen eli pohjoinen havumetsävyöhyke]] – havupuita ja eräitä kesävihantia lehtipuita, [[aluskasvillisuus]] lähinnä varpukasveja. Voidaan jakaa alatyyppeihin pohjoisuuden mukaan.
** [[lehtimetsä]] – lähinnä kesävihantia jaloja lehtipuita, sekä muita kesävihantia lehtipuita, havupuut harvinaisempia. Uudessa-Seelannissa ainavihantia lehtipuita. Aluskasvillisuudessa lähinnä ruohokasveja. Voidaan jakaa alatyyppeihin pohjoisuuden ja sademäärän mukaan.
** [[aro]] – puutonta ruohokasvillisuutta, tosin puistoarolla, sekä jokilaaksoissa on myös pensaita ja lehtipuita. Voidaan jakaa alatyyppeihin sademäärän mukaan.

Navigointivalikko